Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Raumalaisen "Hakkri Iiro" sanontaa on jo haettu useasta lähteestä, mutta vielä se kannattaisi lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitteeseen https://www.finlit.fi/
Kyseessä saattaa olla myös ns. sanoi-sananparsi, josta kerrotaan Leea Virtasen kirjassa "Suomalainen kansanperinne (1999, 226-227).
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Valitettavasti kummastakaan kysyjän etsimästä laulusta ei näytä nuottia löytyvän. On toki mahdollista, että Bobby Vintonin ja Gene Allenin laulusta Mr. Lonely (Letter to a soldier), jota kysyjä varmaankin tarkoittaa, on julkaistu nuotti Yhdysvalloissa, mutta suomalaisista kirjastoista sellaista ei näytä löytyvän. Myöskään Amazonin verkkokauppa Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa ei tällaista nuottia tunne.
Heikki Poroila
Tässä joitakin esimerkkejä romaaneista:
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Jasper Fforde: The Eyre Affair (Thursday Next -sarjan 1. osa, ei julkaistu suomeksi)
Cornelia Funke: Mustesydän, Musteloitsu, Mustemaailma
Jostein Gaarder: Sofian maailma
Ursula Le Guin: Lavinia
John Scalzi: Redshirts (ei julkaistu suomeksi)
Novelleista löytyi Gene Wolfen The Last Thrilling Wonder Story (ei julkaistu suomeksi).
Lisäksi Italo Calvinon romaani Jos talviyönä matkamies saattaisi olla kiinnostava, sillä siinä lukija päätyy kirjan hahmoksi.
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-...
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Aino Sallan vuonna 1945 ilmestynyt Anri, tunturien tyttö kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Voit tilata teoksen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3664469
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22anri+tunturien+tytt%C3%B6%22…
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-...
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot ovat maksullisia.
Palvelussa on ajoneuvojen rekisteritietoja noin vuodesta 1989 alkaen.
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu
Geeneistä ja perinnöllisyydestä olevaa tietoa voit etsiä esimerkiksi näistä kirjoista:
Viranta-Kovanen, Suvi: Elämä. Ursa, 2010 (vastauksia kysymyksiisi: sivu 28 Elämä kehittyy - koko kappale)
Biologia. Geeni ja biotekniikka (Ulmanen, Tenhunen, Ylänne), WSOY, 2004 (vastauksia kysymyksiisi: s. 66-
Bios. 2, Solu ja perinnöllisyys (Happonen, Holopainen, Sotkas jne), WSOY, 2008 (vastauksia kysymyksiisi: luku 11 perinnöllisyys, s. 86-
Ulmanen, Ismo: Geeni, WSOY, 1995
Kääriäinen, Helena: Sinun geenit ja minun, WSOY, 2002
Kiehtovat geenit (toim. Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova), Duodecim, 2017
Nurse, Paul: Mitä on elämä? : viisi askelta biologian ymmärtämiseen, Otava, 2021
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista :...
Hei
Tässä suora lainaus Laitilan kylien varhaisvaiheet-sivustolta: "Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa." https://lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/nasti.htm
Suomen murteiden sanakirja on vielä keskeneräinen ja kattaa aakkosvälin a–kurvottaa, joten sieltä ei valitettavasti vastausta voinut löytää. Kyseisen sanakirjan toimitukseen voi kuitenkin lähettää murteita koskevia kysymyksiä, josko he tietäisivät tarkemmin sanan merkityksestä ja sen historiasta. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet kerrotaan, että Ikäläinen on savolainen sukunimi. 1900-luvun alussa Ikäläisiä on asunut ainakin Keiteleellä. Muinaissuomalaiset omaksuivat germaaneilta henkilönimien kaksiosaisen rakenteen ja tällaisista nimistä on voinut lohjeta kumpi tahansa osa itsenäiseksi nimeksi (esim. talonnimi Ikälä ja asukkaannimitys Ikäläinen).
Lisätietoa: Sukunimi-info: Ikäläinen
Kyllä, kirjastokortin saamisessa ei ole alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin mihin tahansa kaupungin- ja kunnankirjastoon saa, kunhan on osoite Suomessa ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistus on esitettävä korttia haettaessa.
Richard Scarryn touhukas maailma -kirjojen possukaksoset ovat nimeltään Eihän ja Juuhan Kärsälä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://everythingbusytown.fandom.com/wiki/The_Best_Babysitter_Ever_(ep…
Kyllä, ainakin pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Poikkeuksena Keskustakirjasto Oodi, joka ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyshyllyyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi
Kuusiston levyttämä Joulumuisto on melodialtaan englantilainen kansanlaulu Greensleeves, joka tunnetaan jo 1500-luvulta. Samaan melodiaan sovitettiin myöhemmin jouluaiheinen teksti ja tuloksena oli joululaulu What Child Is This? Suomalaisen version eli Joulumuiston sanoitus on nimimerkki Timjamin eli Sauvo Puhtilan tekemä. Tätä versiota ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina.
Joulumuiston sanat voi kuunnella ja kirjoittaa muistiin Kuusiston levyltä tai Youtubesta. Säestykseen voi käyttää Greensleeves-nuottia. Erilaisia sovituksia siitä löytyy Outi-kirjastoista useita. Niiden joukosta esimerkiksi kokoelmassa Soiva laulutunti on hyvä pianosäestys.
