Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Kaupunginosa on saanut nimensä Berghällin viljelyalueesta, jonka paikalle kaupunginosa on rakennettu. 1800-luvun alkupuolella nykyisen Kallion alue oli lähes asumatonta. Vuonna 1840 alue päätettiin jakaa huvila- ja maanviljelyspalstoiksi. Nykyisten linjojen aluee Hämeentien edeltäjän Itäisen viertotien vieressä oli vielä 1880-luvun alussa maanviljelyskäytössä. Alue oli kaupungin omistama ja kaupunki vuokrasi tätä Berghällin tilusaluetta maanviljelystarkoituksiin vuoteen 1887 asti. Tuolloin alueen vuokrasopimukset päättyivät ja alueelle laadittiin jaotuskaava, johon merkittiin kadut ja viemärit ja alue vuokrattiin asumiskäyttöön. Siihen, miksi tilan nimi oli Berghäll, en löytänyt vastausta.Lähteitä:Kertomus...
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
Tästä Einari Vuorelan runosta "Huhtikuu" on julkaisuissa hiukan erilaisia versioita, mutta näillä sanoilla alkava runo sisältyy esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjaan "Lukutoveri. 2, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle" (WSOY, 1954, s. 35) ja samojen tekijöiden kirjaan "Viides lukukirjani" (WSOY, 1955, s. 236-237). Säkeistöjä on kummassakin neljä, mutta "Lukutoverista" puuttuu säe: "Räiskyy vettä räystään suu". Tämän version on säveltänyt Einari Marvia osaksi laulusarjaansa "Laulu joka vuodenajalle, op17" (nro 4). Tosin laulussa lauletaankin: "vettä valuu räystään suu".Runo on ilmestynyt Einari Vuorelan kokoelmassa "Keväthartaus" vuonna 1921, mutta sitä en pääse nyt näkemään. Ilmeisesti tämä kokoelma kuitenkin...
Erik von Frenckell oli näkyvä hahmo Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1917. Valtuustoura jatkui vuoden 1930 loppuun. Vuonna 1931 hän aloitti työnsä kaupungin kiinteistöjohtajan virassa. Vielä eläkeiässä hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1853
Helsingin Sanomat 18.11.1957
Tulostussaldoa voit ladata kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä missä on tulostusmahdollisuus. Kaikissa asiakaspalvelupisteissä ei ole kassaa käytössä, mutta joka kirjastossa on vähintään yksi asiakaspalvelupiste, jossa maksujen maksaminen ja tulostussaldon lataaminen onnistuu. Monissa kirjastoissa voi maksaa ainoastaan kortilla ja/tai Mobile Paylla, muutamissa kirjastoissa myös käteisellä.
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska JokunenPienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa.Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla.Helmetin lisäksi talvista...
Halosen ensimmäisen kauden ulkopoliittisista kannanotoista voisi varteenotettavana ehdokkaana tarjota vuonna 2002 kärjistynyttä Irakin tilannetta.
Irakia vaadittiin päästämään maahan YK:n asetarkkailijoita aiemmin asetetun asevientikiellon valvomiseksi. Ranskan, Saksan ja Venäjän johtama ryhmä oli valmis antamaan asetarkkailijoille lisäaikaa. EU:n sisällä näkemykset kuitenkin jakautuivat niin, ettei yhteistä kantaa saatu muodostetuksi. Yhdysvallat sen sijaan vaati YK:n turvallisuusneuvostolta voimankäytön oikeuttavaa päätöslauselmaa. Kun se ei sitä saanut, presidentti Bush esitti maailmanjärjestön yleiskokouksessa selkeän uhkavaatimuksen: joko Irakia vastaan ryhdytään toimiin tai Yhdysvallat toimii tarpeen vaatiessa yksin....
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Opintoja, joihin sisältyy kirjastonhoitajan tai informaatikon tarvitsemat 60 opintopistettä ei valitettavasti löydy läheltä Savoa. Tässä tietoa Suomessa järjestettävistä opinnoista.
Kirjasto- ja tietopalveluiden Tradenomiksi voi valmistua Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta ja Turun Ammatikorkeakoulusta. Lisää tietoa ammattikorkeakoulujen nettisivuilta: https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tietopalveluala/ ja https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto-ja-tietopalvelu-monimuoto/
Yliopistossa Informaationtutkimuksesta voi opiskella itselleet tutkinnon Tampereella ja Oulussa. On myös mahdollista lukea tutkinto avoimen yliopiston kautta Sivuaineena alaa pitäisi pystyä lukea mainituiden...
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Varhaisimmat Shakespearen sonettien suomennokset ovat Paavo Cajanderin, joka vuosina 1912–13 käänsi niistä 30 ensimmäistä. Näin kuuluu sonetin XXVII päättävä säe Cajanderilla: "Sun tähtes levon puuttehessa näin." (Paavo Cajander, Runoelmia. – Kirja, 1914) ["On sielu öittäin, ruumis päivittäin / Sun tähtes levon puuttehessa näin."]
Aale Tynnin vuonna 1965 julkaistussa Shakespearen sonettien suomennoksessa 27. sonetin loppusäe kuuluu seuraavasti: "tähtesi, tähteni näin rauhaton". (William Shakespeare, Sonetit. – WSOY, 1965) ["Päivisin ruumis, öisin mieli on / tähtesi, tähteni näin rauhaton."]
Vuonna 2005 ilmestynyt Kirsti Simonsuuren suomenkielinen tulkinta taas on seuraavanlainen: "eivät sinun tähtesi, ei itseni, löydä lepoa". (Kirsti...
”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu.
Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta.
Kirjassa ”Laululipas : Suomen...
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista...
