Kyllä vaan.
Kirjaston neuvotteluhuoneessa kokoontuu Ritva Meltzin vetämä lukupiiri joka toinen torstai klo 17-19.
Seuraavan kerran tänään
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Entressen_k…
Tervetuloa mukaan
Helmet-haussa saat luettelon Marian Keyesin Ison Omenan kirjaston kokoelmien kirjoista valitsemalla alavetovalikosta tekijän, kirjoittamalla hakuruutuun kirjailijan nimen ja valitsemalla sijainniksi Ison Omenan. Alla tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28keyes%20marian%29%20…
Halutessasi voit etukäteen tai haun jälkeen rajata hakuasi muutenkin, esimerkiksi teosten kielellä. Huomaathan, että rajaamalla haun tiettyyn kirjastoon, saat tulokseksi ne teokset, jotka on hankittu tämän kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjat voivat olla joko lainassa tai hyllyssä. Rajausta ei voi tehdä vain sillä hetkellä paikalla olevaan aineistoon.
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Kirjastot.fi-sivuille on koottu tiedot alan koulutusmahdollisuuksista:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2017, ja se muutti jonkin verran aiempia kelpoisuusvaatimuksia. Alla on vastaus palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen pätevyydestä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysymykseni-koskee-kirjastonhoitajan-patevyytta-vaikka
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan hevosen nimi tarkoittaa tuulta (Wind). Pelkään pahoin, ettei teoksen suomentaja ole kuitenkaan tyytynyt kääntämään Windiä suoraan Tuuleksi. Nimi voi yhtä hyvin olla Puhuri tai vaikkapa Tuulispää. Olen koettanut metsästää nimeä, mutta valitettavasti meiltä Turusta ei löydy Winnetou-trilogiasta kuin sarjan ensimmäinen osa: Erämaan kostaja (tai Winnetoun kosto). Siinä ei hevosen nimeä mainita. Puhutaan ainoastaan hevosesta, joka on komein ilmestys ikinä.
Lastenkirjainstituutti täydentää vastausta näin:
"Voi olla, että Winnetoun hevosen nimeä ei ole koskaan käännetty tai edes kirjoitettu suomenkieliseen kirjaan. Tällä sivulla on lainaus siitä kirjasta (Old Surehand I), jossa nimi Iltschi...
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955...
Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https...
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Tero Tähtisen esikoiskirja on Aurinko laskee Aleksandriassa : kirjoituksia maailmasta ja maailmalta (Savukeidas, 2009). Katmandun unet : kirjoituksia idästä ja lännestä ilmestyi vuonna 2011.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Kuukausien samantapaiset nimitykset ympäri maailman johtuvat toisaalta kielten sukulaisuudesta ja toisaalta lähialueiden kielissä ilmeneviin lainasanoihin.
Suuri osa maailmassa yleisesti puhutuista kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet, mutta eivät toki kaikki.
Euroopassa puhutut germaaniset ja romaaniset kielet pohjaavat latinaan ja kreikkaan, joiden samantapaisuuden jo antiikin ihmiset panivat merkille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Germaaniset_kielet, https://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaniset_kielet
Suomen kieli taas kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin, jotka ovat peräisin hieman eri alueelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet...
Tulostussaldoa voit ladata kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä missä on tulostusmahdollisuus. Kaikissa asiakaspalvelupisteissä ei ole kassaa käytössä, mutta joka kirjastossa on vähintään yksi asiakaspalvelupiste, jossa maksujen maksaminen ja tulostussaldon lataaminen onnistuu. Monissa kirjastoissa voi maksaa ainoastaan kortilla ja/tai Mobile Paylla, muutamissa kirjastoissa myös käteisellä.
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska JokunenPienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa.Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla.Helmetin lisäksi talvista...
