Tässä joitakin fantasiakirjasarjoja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua.
Elina Rouhiaisen Susiraja-trilogia (Kesytön, Uhanalainen, Vainuttu) kertoo 17-vuotiaasta Raisa Ojasta, joka äitinsä kuoleman myötä joutuu muuttamaan Kainuuseen salaperäiseen Hukkavaaran kylään. Pian käy selväksi, ettei kylässä kaikki ole aivan siltä miltä näyttää – mukaan lukien Raisa itse.
Patricia Wreden Lumotun metsän kronikat -sarja (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi) kertoa Cimorenesta, prinsessasta ja seikkailijasta, joka ei halua tyytyä koruompeluun ja komeaan prinssiin. Cimorene pakenee ahdistavista kuvioista ja ryhtyy mahtavan ja kiehtovan Kazul-lohikäärmeen prinsessaksi. Hän taistelee velhoja...
Kyseinen sitaatti ei ole Erik Byen teoksesta, vaan Søren Kierkegaardin esseestä Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske). Essee on ilmestynty alunperin Kierkegaardin teoksessa Enten - eller (1843). Suomennos on luettavissa teoksessa Søren Kierkegaard: Mozart-esseet (suomentanut Olli Mäkinen, Like 2002). Sitaatti on suomennoksen sivulta 40.
http://www.sks.dk/EE1/txt.xml
https://archive.org/details/enteneller01kier
Kyseinen kappale on Ahti Kaulasen säveltämä ja sanoittama Vanha kurki. Kappale sisältyy nuottijulkaisuun Vain seitsemän päivää (Ahti Kaulanen , 2006) ja Laululompolo (1994). Nuottijulkaisut sisältyvät muutaman kirjaston kokoelmiin, mutta ovat käytettävissä useimmissa paikoissa vain lukusalissa. Laululompolo näyttäisi kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainaan Lapin kirjastojen kokoelmista.
Tapio Rautavaaran esittämä kappale Vanha kurki on Gennadi Podelskin säveltämä ja Pauli Salosen suomeksi sanoittama. Se alkaa sanoin "Kauas kurjen vei kaipuu, jätti syntymämaan..."
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=527643
Lasse Erola: Tapsa. Tapio Rautavaaran...
Emme löytäneet myynti-ilmoitusta tämännimisestä puhelukortista. ET-lehden artikkelissa 16.10.2015 kerrotaan, että korteilla käydään, vaikkakin jo vähäisemmässä määrin kuin 1990-luvulla, kauppaa alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa. Hinnat ovat useimmiten vain muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta. Joitakin poikkeuksia on: joistakin korteista voidaan maksaa kymmeniä, jopa satoja euroja.
Alla linkki artikkeliin:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/asiantuntijat/kysy_antiikista/muistatko_viela_taman_kortin_nyt_niita_kaupataan_yli_100
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki...
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja...
Antiikki ja Design -lehden blogista Pkkuhahmojen maailma löytyy Falco-nimisen yrityksen nukentekijöiden signeerausten joukosta AA, https://antiikkidesign.fi/blogit/pikkuhahmojen-maailma. Kirjoittaja Katja Weiland-Särmälä on tutkinut Falcon syntyä, https://antiikkidesign.fi/blogit/naiskuvia ja hän mainitsee, että tietoa ei oikein löydy keramiikkakirjoistakaan. Häneltä voisi yrittää tiedustella Antiikki&Design -lehden toimituksen toimituksen kautta, onko hänellä antaa lisävinkkejä, https://antiikkidesign.fi/yhteystiedot .
Löysin kuvia Arabian norppafiguureista ja muutamista muistakin, mutta niissä ei ollut merkintää AA. Taiteen, taidelasin tai keramiikan tietoja kannattaa kysyä liikkeistä,...
Laissa ei nykyään määritellä tarkasti minkälainen koulutus yleisten kirjastojen henkilökunnalla pitää olla. Kirjastolaki toteaa henkilökunnasta näin:
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan."
Teoriassa ja lain puitteissa nykyinen tutkintosi siis riittää, mutta käytännössä olisi hyvä, että siihen sisältyisi informaatiotutkimuksen tai kirjasto- ja tietopalvelualan...
Mayat ja asteekit uskoivat, että heidän jumalansa vaativat ihmisuhreja pysyäkseen rauhallisina tai hyvityksenä ihmisen luomisesta. Muuten seuraisi maailmanloppu tai muuta onnettomuutta. Tällaista ajattelua on esiintynyt jossain vaiheissa monissa ihmiskulttuureissa.
Esimerkiksi asteekkien kosmologiassa maailma ja aurinko olivat tuhoutuneet jo monta kertaa. Vain uhratuissa sydämissä ja veressä oli maagista elämänvoimaa, joka varmistaisi, että aurinko nousee seuraavanakin päivänä. Monissa asteekkien ja mayojen taruissa maa ja ihminen oli myös luotu väkivaltaisesti repimällä jotakin toista olentoa. Ihminen hyvitti jumalten tekemät uhraukset antamalla näille takaisin omaa vertansa, lihaansa ja kärsimystään. Väkivalta oli...
Kappaleen nimi on "Valssini äidille". Laulu alkaa: "Sinulle äiti kulta kauneimman kukkasen tuon". Laulun on säveltänyt George de Godzinsky ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen on levyttänyt Pauli Hirvonen vuonna 1965.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin (sävellaji on h-molli):
Godzinsky, George de: Sulle kauneimmat lauluni laulan (Fazer Musiikki, 1994, sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit)
Levysäveliä 4 (Levysävel, 1967, sanat, melodia, sointumerkit)
Pauli Hirvonen: Valssini äidille YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=zQszmayOGs4
Graffitit ovat tekijänoikeuden piirissä, kunhan graffiti on riittävän omaperäinen ja itsenäisesti tehty ylittääkseen teoskynnyksen.
https://kuvasto.fi/2019/01/tekijanoikeus-suojaa-myos-katutaidetta/
Lisätietoa graffitikulttuurin rantautumisesta Helsinkiin ja kaupungin suhtautumisesta graffitien poistoon löydät Mika Helinin teoksesta Luvallinen graffiti Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014):
https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_05_16_Tutkimuksia_2_14_Helin.pdf
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia". https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka
Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii…
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii…
Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
Kuinkahan vanhasta kirjasta on kyse?
Mieleemme ei tullut yhtään koiraa nimeltä jänis.
Tomi Kontion kirja Koira nimeltään kissa esitellään näin: "Koira nimeltään Kissa, Kissa nimeltään Koira sekä puliukko nimeltään Näätä ovat parhaita ystävyksiä"
Jukka Itkosen kirjata Koira nimeltä Mutsi kerrotaan: "Mutsi on ei ihan pieni, jos ei aivan isokaan koira, jolle tapahtuu joka päivä uutta ja ihmeellistä. Maailma kun on Mutsista kiinnostava ja kerrassaan jännittävä paikka."
Muistelimme myös Kissaa nimeltä Jugoslavia, mutta se on aikuisten kirja.
Toivottavasti joku lukija muistaa tämän ja kommentoi.
Jos kyseessä sattuu olemaan geokätköily vinkki, niin se johtaa aikuisten kirjaan.
