Onko mahdollista, että kyseessä ei olisikaan sanomalehden juttusarja, vaan Paremmille päiville -niminen lehti? Paremmille päiville oli Karkun, Kiikan, Kiikoisten, Suoniemen, Tyrvään ja Vammalan säästöpankkiväen lehti, jota julkaistiin vuosina 1953-1969.
Lehden tiedot löytyvät Fennicasta, ja sitä voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastossa
https://finna.fi
Voisiko kyse olla Matti Kososen ja Heidi Ruotsalaisen tänä vuonna ilmestyneestä teoksesta Agenttikoulun naiset : lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä (Tammi)?
Kirjasta on kerrottu lokakuun alussa ainakin MTV3:n uutisissa.
http://www.kirja.fi/kirja/matti-kosonen/agenttikoulun-naiset/9789513185…
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/agenttikoulun-lotat-kasitte…
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
IGN Nordic kertoi verkkosivustollaan, että Fortnite -pelin kauden 5 viikkohaaste 9 julkistetaan virallisesti vasta 7.9.2018. Sivustolla kerrottiin kuitenkin, että Fortnite tracker on vuotanut haasteet jo aikaisemmin sivustollaan.
IGN Nordicin uutinen http://www.ign.com/wikis/fortnite/Fortnite_Week_9_Challenges_-_Shifty_Shafts_Treasure_Map_and_Dance_Off_Near_Loot_Lake_-_Season_5
Fortnite trackerin haastesivu
https://db.fortnitetracker.com/challenges/week-9
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.
Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…
Kysymys on varsin laaja, eikä yksiselitteistä vastausta varmaankaan ole. Tiina Vesa pohtii pro gradu -työssään Uskonnonopetusta etsimässä - opettajien kokemuksia uskonnonopetuksesta peruskoulussa (Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto) tätäkin asia. Hänen mukaansa haasteita tuovat mm. nämä seikat: uskonto on luultavasti kyseenalaistetuin oppiaine yleissivistävässä koulussa, oppiaineen etäisyys oman lähipiirin elämässä, kuinka pohtia syvällisesti uskonnollisia asioita, jos omassa elämässä uskonnolla ei ole merkitystä, mutta että oppilaiden suhtautuminen uskonnonopetukseen ei kuitenkaan haastattelujen mukaan ole niin kielteistä kuin usein ajatellaan. Lisää tietoa asiasta löytyy...
Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-...
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Fandom-sivuston mukaan Lassi ja Leevi -sarjakuvan Tracer Bullet -etsivähahmo ei perustu mihinkään tiettyyn film noir -etsivähahmoon, vaan on jonkinlainen parodia tämän genren hahmoista. Lassin ja Leevin "isä" Bill Watterson kertoo, ettei hän erityisesti tunne film noiria tai dekkarikirjallisuutta.
https://calvinandhobbes.fandom.com/wiki/Tracer_Bullet
Helsingin kaupunginkirjastolla oli aikanaan Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelu, jossa karttapohjaan oli mahdollista liittää kulttuurisisältöjä mm. kaunokirjallisuutta. Valitettavasti Tarinoiden Helsingin ylläpitäminen lopetettiin muutama vuosi sitten. Palvelun rippeet löytyvät Wayback Machinella:
https://web.archive.org/web/20130613215111/http://www.tarinoidenhelsink…
Kallion kirjastossa on ylläpidetty Kallio-kokoelmaa, joka sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta. Kokoelman sisältöjä voi selata Helmetin kautta käyttämällä hakusanaa 'kallio-kokoelma':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallio-kokoelma__Orightres…
Yliopiston verkkoapteekki kertoo jopa kolmesta eri valmisteesta: "Apteekista on saatavilla ilman reseptiä kolmea jälkiehkäisyvalmistetta, ellaOne®, Norlevo® ja Levodonna®." https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/Jaelkiehkaeisy
Lyhyt selostus lääkkeistä löyti samalta sivustolta: "Ensisijaisesti suosittelemme ellaOne® -valmistetta sen paremman tehon vuoksi, mutta imetyksen aikana Norlevo® tai Levodonna® on suositeltavin vaihtoehto. ellaOne®:n riskejä imeväiseen ei toistaiseksi tunneta, joten imetyksessä suositellaan pidettävän viikon tauko. Norlevo®:n ja Levodonna®:n kohdalla imetetään ennen lääkkeen ottamista ja seuraavan kerran aikaisintaan 8 tunnin kuluttua."
Tarkempaa tietoa siitä, mikä sopisi juuri...
Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).
Lähde:
Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön.
https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
'Muutosten tuuli' -kielikuva on paljon käytetty eri yhteyksissä. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yhtäkään runoa, joka olisi alkanut juuri tuolla tavalla.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kyseisen runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Hei,
kid tarkoittaa alun perin kiliä ja on siitä sitten laajentanut merkitystään myös ihmislapsiin (suomessakin puhutaan lapsista usein pentuina ym.)
Lähde: The concise Oxford dictionary of English etymology.
Vastaus löytyy myös googlaamalla sanoilla kid etymology >
https://www.etymonline.com/word/kid
Suurkaupunkialueen yleisten kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin seuraavanlaisia nuottijulkaisuja / valikoimia kysymästäsi musikaalista:
Kander, John: Chicago - movie vocal selections
Kander, John: Chicago - vocal selection : a musical vaudeville
Kander, John: Selections from Chicago - easy piano
Suomeksi ei kyseistä nuottia tietokannastamme löytänyt. Myöskään haut Arsca-tietokannasta (sisältää mm. Sibelius-Akatemian kirjaston ja Teatterikorkeakoulun kirjaston aineistot) tai Viola-tietokannasta (sisältää yliopistojen musiikkiaineiston) eivät tuottaneet mainittavampia tuloksia jo yllä mainittujen nuottien lisäksi.
Tanskalaiset vaihtavat sormuksen vasemman käden nimettömästä oikean käden nimettömään solmittuaan avioliiton. Lähde: Lassila, Uusi käytöksen kultainen kirja.
Valitettavasti ymmärsin kysymyksen väärin. Nauriin perinteisestä käytöstä löytyi hyvinkin tietoa, maa-artisokasta vähemmän.
Nauris lienee vanhin suomalaisten tuntema hyötykasvi. Vuodelta 1558 löytyy maininta Hämeen linnan kaskinauriin viljelystä. Naurista kylvettiin kolmeen eri otteeseen ,kahta viikkoa ja viikkoa ennen juhannusta sekä toisella juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ensimmäisen kylvön sato syötiin kesällä, ja siitä varattiin siemennauriit. Toisesta kylvöstä saatiin talveksi varastoitavat kuoppanauriit, kolmannen kylvökerran sato tuli kulutetuksi syystalvesta. Nauris oli pääruoka-aine perunaviljelyn yleistymiseen saakka 1700-luvulle.
Lähde: Toivo Vuorela :Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Nauriin käytöstä ruuan...