Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-...
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Keravan kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä lainaushistoria on käytössä, kun käyttää Keravan verkkokirjastoa. Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä. Sivustot löytyvät alta. Lainaushistoria on kuitenkin aina aktivoitava, eli se ei näytä lainoja, jotka on lainattu ennen sen käyttöönottoa.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirkes.finna.fi/
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Lauri Simonsuurin toimittamaan Myytillisiä tarinoita -teokseen (SKS) on koottu vanhan kansan tarinoita kummituksista, haltioista, peikoista ja muista yliluonnollisista olennoista. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1947, ja siitä on otettu useita uusia painoksia.
Uno Harvan Suomalainen muinaisusko (SKS) käsittelee suomalaista kansanuskoa ja mytologiaa. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1948, ja siitä on otettu uusi painos 2018.
Elina Rannan Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki (WSOY, 1996) kertoo vanhoista suomalaisesta taruolennoista ja myyteistä.
Nina Haikon ja Minna Lämsän Pieni maahiskirja (Kustannus-Puntsi, 2002) on graafisen suunnittelun opinnäytetyönä syntynyt kirja, jonka tarinat ovat peräisin...
Suomen lehdistön historia -kirjasarjan neljäs osa käsittelee paikallislehdistön historiaa. Teoksen mukaan Merikarvia-lehti oli vuosina 1941-1982 nimeltään Merikarvian Kunnallislehti.
Suomen lehdistön historia. 4 : Paikallislehdistön historia (Kustannuskiila, 1985)
Finna-haun mukaan Merikarvian Kunnallislehteä on tallella paperipainoksina vaihtelevasti joiltakin vuosilta. Vuoden 1943 vuosikertaa ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=merikarvian+kunnallislehti+…
Kansalliskirjasto ei ole digitoinut Merikarvian kunnallislehteä. Asiakaskäyttöön on ehditty digitoida kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa....
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
En valitettavasti löytänyt muuta pesukarhuja sisältävää sarjaa tai elokuvaa kuin The Raccoons (Pesukarhut) vuodelta 1984. Se on kuitenkin piirretty eli ei aivan vastaa muistikuviasi. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaisi sarjan.
Lisätietoa sarjasta The Raccoons:
The Raccoons | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
The Raccoons - Wikipedia
The Raccoons (TV Series 1985–1992) - IMDb
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon...
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
Kyseessä on japanilaisen Koji Shiraishin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Grotesque vuodelta 2009. Suomessa se on tunnettu myös nimellä Japanilainen painajainen.
Linkki International Media Databaseen https://m.www.imdb.com/title/tt1352369/
Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Hei,
Etsimäsi kappale voisi olla laulaja Anneli Sarin esittämä 'Ken oli hän?'.
Kappale on julkaistu Mustalaisten lauluja -kokoelmalevyllä (1969/1970), jolla esiintyy useita eri laulajia. Myöhemmin kappale esiintyy monilla Anneli Sarin kokoelmalevyillä, myös kappaleen nimeä kantavalla albumilla Ken oli hän (1975).
Kappale on kansansävelmä ja sen on sanoittanut Pirkko Ahlgren. Myös muut laulajat ovat kappaletta esittäneet.
Lähde: Äänitetietokanta fono.fi
Kirja on Robert J. Leen kirjoittama ja kuvittama Nuket karkumatkalla vuodelta 1960. Kirjastoissa ei ole lainattavia kappaleita kirjasta, mutta Kansalliskirjastossa ja Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa on varastokappaleita, joita voi lukea paikan päällä.
Kirjasta löytyy myös ääniversio Youtubesta.
Vaikuttaa siltä, että Klovholmen-nimistä aluetta ei todellisuudessa ole Helsingissä olemassa, vaan se on saari Porvoossa. Klovholmen näkyy Googlen kartassa Tapanilassa, mutta sitä ei löydy mistään vanhasta tai uudesta virallisesta Helsingin kartasta. Kyseessä voi olla virhe Googlen karttapalvelussa.
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä ja hankintakanavia, joten en voi kertoa kaikkien kirjastojen hankinnasta. Alla olevat tavat ovat käytössä Seinäjoen ja Alavuden kirjastoilla. Elokuvia hankitaan kirjastoihin useammastakin lähteestä. Kirjastossa käy paikan päällä eri firmojen edustajia, kuten Mistar ja Suomalainen Elokuvapalvelu J. Suomalainen muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tilaamme sähköpostin kautta Elokuvakirjastolta elokuvatallenteita. Satunnaisesti jotkut elokuvantekijät saattavat tarjota suoraan omia teoksiaan kirjastoille, mutta suurin osa elokuvista hankitaan edellä mainittujen toimittajien kautta. Elokuvien hankinnan jakautuminen useammalle taholle johtuu siitä, että edellä mainituilla yrityksillä on yksinoikeus...
