Nykyään käytetään verkkoasioinnista termiä sähköinen asiointi. Tepa-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma, josta voi löytyy hakusanalla sähköinen asiointi vastaavia termejä myös englanniksi ja ruotsiksi. Esim. Kela käyttää sähköisestä asioinnista termiä eServices.
Linkki Tepaan http://www.tsk.fi/tepa/fi/
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Tarkoitat varmaankin kappaletta The final countdown. Sen on levyttänyt moni suomalainen yhtye, mutta sooloartistina Robin taitaa olla ainoa. Löydät eri esittäjien versioita, kun kirjoitat verkkokirjaston hakuriville "final countdown" ja valitset aineistotyyppi-valikosta Äänite. Tässä suora linkki Lastu-kirjastojen hakutulokseen: https://lastu.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=final+countdown+&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22 .
Kullanen on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kullanen on tai on ollut sukunimenä vain 20 henkilöllä. Kurvi on hiukan yleisempi: 437 henkilöllä on tai on ollut se sukunimenään:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimeä Kullanen ei löytynyt kirjaston nimioppaista tai muista lähteistä. Nimi Kulla keskittyy Kokkolan, Vaasan ja Pietarsaaren ympäristöön. Sana kulla tarkoittaa kukkulaa ja kumpua.
Kurvi on alunperin karjalainen nimi. Paikannimissä Kurvi selitetään yleensä mutkaksi tai kaarteeksi, mutta henkilönnimenä sen katsotaan tarkoittavaa kuore eli norssi -nimistä kalaa, jota Etelä-Karjalassa nimitetään kurviksi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti.
Eino Leinon runo Syysmetsässä on vuodelta 1924 kokoelmasta Shemeikan murhe.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1924_shemeikan.xml
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1413810?term=Leino&term=Leinon&term=Syysmets%C3%A4ss%C3%A4&page=3
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Kyseessä voisi olla Pirjo-valssi, jonka Henry Theel on esittänyt https://www.youtube.com/watch?v=KKJe6CiHNHs
Saarnio, Yrjö, säveltäjä ; Ranta, Reino, sanoittaja https://www.finna.fi/Record/fikka.4547712#componentparts
Hei, tässä hyvin tiivistetty vastaus. Lopussa lukuvinkkejä aiheesta.
Eduskunta edustaa ylintä päätöksentekovaltaa ja sen tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Lakien säätämisen lisäksi eduskunta päättää valtion budjetista ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten hyväksymisestä.
Kuntien tehtävä on järjestää kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Kuntien itsehallinnosta on säädetty perustuslaissa (731/1999), ja valtiolla on vain rajattu oikeus puuttua itsehallinnollisten yhteisöjen toimintaan. Kunnalliseen hallintoon kuuluvat virkamiehet työskentelevät käytännössä tiiviisti valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten kanssa. Kuntien ylimpänä päätöksentekoelimenä on kuntavaaleilla valittu valtuusto. Kuntien...
Suomen kirjastomuseon sivuilla on artikkeli nimeltä Utopia inspiraation lähteenä kirjallisuudessa. Tällä sivulla mainitaan myös suomalaisen kirjallisuuden utopian kuvauksia:
- Sulo M. Hytönen, Uni, 1906 (Matti Järvisen toimittamassa Tulevaisuuden ihminen : ja muita vanhoja tulevaisuuskertomuksia -kokoelmassa): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526873732&…
- Toivo Pekkanen, Musta Hurmio, 1939: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19354
- Pekka Muhonen, Valinnanvapaus, 1995:
- Jukka Paaso, Tsersissien saari: Utopia, 1992
https://suomenkirjastomuseo.fi/utopia-inspiraation-lahteena-kirjallisuu…
Teoksessa Lintukodon rannoilta: saarikertomukset suomalaisessa...
Valitettavasti mekään emme onnistuneet selvittämään mistä mainoksesta voisi olla kyse.
Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa mainoksen. Tiedon voi laittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Työaikaa käsitellään lukuisissa julkaisuissa. Tässä muutamia poimintoja työajan muutoksia käsittelevistä teoksista:
Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet (2009)
Anna-Maija Lehto: Uhkia ja mahdollisuuksia: työolotutkimusten tuloksia 1977-2003 (2004) (s. 68-71)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen kolme vuosikymmentä: työolotutkimusten tuloksia 1977-2008 (2008) Työolotutkimus_2008 netti.pdf (stat.fi)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen muutokset 1977-2013 (2914) ytmv_197713_2014_12309_net.pdf (stat.fi)
Laura Hulkko: Työajan muutokset (Tilastokeskus, 2003) Sarja Työmarkkinat ISSN 0785-0107; 2003:8
Kari Teräs: Turun työväenliikkeen historia I osa: Paikallisten työmarkkinasuhteiden kausi:...
Englanniksi löytyy seuraavat linkit, joista saatte laajan vastauksen kysymykseenne:
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26474
http://www.stm.fi/Resource.phx/eng/orgis/board/romani/index.htx
http://www.romani.fi/Resource.phx/stm/romani/esitteet.htx.i1544.doc
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/aa1118753049117…
Stephenie Meyerin Twilight (2008) löytyy Lohjan pääkirjastosta myös englanniksi. Tosin kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta varauksia siihen ei ollut. Ota yhteyttä kirjastoon, niin varataan kirja sinulle.
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992)
Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Kappaleeseen ei löytynyt sanoja internetistä eikä kirjastojen kokoelmista. Kannattaisi lähestyä suoraa Allan Vainolaa ja kysyä asiaa häneltä. Hänen kotisivuilta http://www.vainola.org/ löytyy hänen sähköpostiosoite allan.vainola@mail.ee Allan Vainolan Facebook sivu on osoitteessa http://www.facebook.com/pages/Allan-Vainola/104067099629403
Adventtikalenterin tavoin toimivaa kuvakirjaa Tulevaisuuden maa jaettiin 1999 osassa seurakuntia lahjaksi tietyille ikäluokille. Kirja oli riemuvuoden projekti kaikissa Pohjoismaissa. Sitä julkaistiin suomen lisäksi, ruotsin, norjan, tanskan, islannin, viron ja pohjoissaamen kielillä. Ruotsiksi sen nimi on Framtidslandet (ISBN 91-526-2607-5) ja kustantaja oli Verbum Förlag (1999) Tukholmassa. Sitä ei ole Oulun kaupunginkirjastossa , mutta sen voi kaukolainata mm. Oulun kaupunginkirjaston kautta.
Esite pdf-muodossa löytyy Helmetin sivuilta tällaista reittiä: mene Helmetin englanninkielisille sivuille, Finnish language cafés and discussion groups -linkin alareunasta löytyy teksti Find a group here: schedules in English and in Finnish. English- ja Finnish-sanat ovat linkkejä luetteloon:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B42A594EC-A87E-4867-8F8E-5854D89…