Kappaleesta "Kaunis maa" pitäisi olla julkaistu nuotinnos kirjoissa Laulun sanoma. 3 (1985) ja Lauluja Jeesuksesta (2004 ja 2015). Kirjojen saatavuus kirjastoissa näkyy tässä.
Laulun soinnut löytyvät täältä:
https://www.biblecenter.se/rsmp3/0xx/Jukka063_Kaipaan_paasta_rantamille…
Varsovan sopimus eli ns. reunavaltiosopimus olisi ollut yhteistyösopimus, jossa tavoitteena oli luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalla ja Neuvosto-Venäjälle. Varsovan sopimuksen johtajamaa olisi ollut Puola.
Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Suomi, Viro, latvia ja Puola maaliskuussa 1922. Eduskunta ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta ja niin sopimus kaatui. Sopimuksesta tehtiin hallitukselle kaksi välikysymystä ja myös Suomen hallitus kaatui.
Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista teoksista:
Varsovan sopimukset / Rafael Erich (eripainos) https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991906524006250?sid=2968769937
Suomen ulkopolitiikka / R. Svento https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk....
Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana.
1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään.
Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Suomessa Tulli valvoo tuotavia elintarvikkeita. Verkosta löytyy raportti Tuontivalvonnan tuloksia vuodelta 2022, jossa mainitaan, että erä maapähkinävalmistetta on hylätty aflatoksiinien vuoksi, https://tulli.fi/documents/2912305/4756721/Tuontivalvonnan+tuloksia+vuo….
Aflatoksiini on homemyrkky, siitä voi lukea Ruokaviraston sivulta, https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamy….
Maapähkinävalmisteissa voi siis olla vaarallisia homemyrkkyjä. Suomessa on kuitenkin tarkka elintarvikevalvonta, joten kauppoihin vaarallisia tuotteita ei pitäisi päästä.
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Teologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla Joensuussa ja ruotsin kielellä Åbo Akademissa Turussa.
Lähde: Teologia.fi. https://teologia.fi/opiskelijaksi/ (Tarkistettu 5.4.2022)
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Nousiaisten historiasta on kirjoitettu teossarja
Nousiaisten historia. 1 / Oja, Aulis. Nousiaisten kunta : Nousiaisten seurakunta 1977
Nousiaisten historia. 2 / Heino, Ulla. Helsinki1980.
Nousiaisten historia. III osa, [1970-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin]/Jalonen, Kimmo , kirjoittaja; Tiihonen, Paavo , valokuvaaja. 2015
Lisäksi Nousiaisten historiaa löytyy muita julkaisuja,
Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta/Johansson, Anu ; Suna, Eija. Nousiaisten kunta : Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liito pain. 2002.
Nousiaisten posti 100-vuotta / Tiihonen, Paavo (moniste). Kustantaja tuntematon 1992.
Nousiaisten Moisio - ikkuna...
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Varsinaista urkusovitusta sävellyksestä en löytänyt. Sen sijaan useissakin teoksissa siitä on julkaistu pianosovituksia. Alajärven kokoelmista löytyvät esimerkiksi Lauluja mereltä ja muualta (Otava, 2016) ja Suuri toivelaulukirja. Toivotuimmat (F-kustannus, 2016).
Verkosta on vapaasti saatavilla esimerkiksi tällainen sovitus.
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Kuvailusi kuulostaa elokuvalta Taistelu kultaisesta taljasta (Jason and the Argonauts) vuodelta 1963, https://www.imdb.com/title/tt0057197/. Siinä thessalialainen sankari Iason, Iolkoksen kuninkaan Aisonin poika, joka on lähetetty turvaan valtaa himoitsevilta sukulaisilta kasvamaan aikuiseksi, palaa vaatimaan kuninkuutta. Se hänelle luvataankin, mutta edellytyksenä on noutaa Kholkiista maaginen Kultainen talja. Iason lähtee matkaan retkueensa eli argonauttien kanssa. Matkalla on edessä monenlaisia esteitä, muun muassa juuri tuo luurankoarmeija. Jumalat esiintyvät elokuvassa myös varsin suuressa roolissa, erityisesti Hera on Iasonin suosija. Elokuvan erikoisefektit olivat aikoinaan poikkeukselliset, Ray Harryhausenin käsialaa, https://artuk...
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/...
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Kuuntelin ruotsinkielisen sivuston luentaa Mikkeli.fi sivuilla. Tekoäly lukee siellä suomalaisittain St Mishel (jos oikein kuulin) Linkki Mikkelin ruotsinkielisille sivuille.Kotimaisten kielten keskus ohjeistaa lausumaan Sant mi'ckel. Linkki Kaino.kotus.fi -sivulle.Kysyin myös St Michel -ravitapahtuman mielipidettä ja hekin olivat Sant Michelin kannalla. Tosin tapahtuman toinen pääkieli näyttää olevan englanti. Ravien nimeä lausutaan kuulemma monella eri tapaa, koska tapahtuma on kansainvälinen. Linkki tapahtuman sivulle.Lausumistapa näyttää nojaavan englanninkielen suuntaan, mutta ruotsalainen tapa lausua ruotsinkielinen paikannimi on tietenkin aina oikein.
Muistelmia lapsuudesta Helsingissä ovat esim. Marja Linnankiven Töölön tyttö, Hellevi Arjavan Minne pääsi kiltti tyttö, Hans Kronlöfin Santahaminan poikia, Salme Saureen toimittama Minun Helsinkini sekä Minun kaupunkini, jossa tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä. Lapsuudesta Helsingissä kertovia romaaneja ovat mm. Bo Carpelanin Lapsuus, Agneta von Koskuellin Savumerkkejä, Kjell Westön Isän nimeen, Pirkko Saision Elämänmeno ja Pienin yhteinen jaettava, Reko Lundanin Ilman suuria suruja, Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, Össi Nikulan Isän tyttö ei itke, Marina Wallmanin Kuja ja Annika Sandelinin Saderunoilijan tytär. Lastenkirjoista voisi mainita Bo Carpelanin Anders sekä Julius- sarjat, Karin Kihlmanin Kaisa keisarin...
