Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet...
Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770.
Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Lastu-kirjastoissa, joihin myös Lahden kaupunginkirjasto kuuluu, on yhteinen varauslista. Kun varattu aineisto palautuu kirjastoon, lähtee sen saapumisesta ilmoitus varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle. Poikkeuksen tähän käytäntöön muodostaa kesäaika, jolloin osa seudun kirjastoista on kiinni. Tällöin ei varauksia voida ko. kirjastojen asiakkaille lähettää.
Lahden pääkirjastoon saapuu joka arkipäivä lähikirjastoista ja muista Päijät-Hämeen kirjastoista asiakkaiden varaamia aineistoja, joiden noutopaikaksi on valittu pääkirjasto. Näitä kuljetuksesta saapuneita aineistoja käsitellään pääkirjastossa arkipäivisin. Kun asiakkaan varaama aineisto saapuu kirjastoon, hänelle lähtee varauksesta noutoilmoitus (tekstiviestillä...
Hei,latvialaisia kirjailijoita, joita on käännetty suomeksi, löytyy mm. Māra Zālīte on suomennettu suomennettu omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea.Nippernaati esittelee vuoden 2021 antologiassaan useita virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoita. Nippernaati on suomennetun virolaisen kirjallisuuden antologiasarja, mutta vuoden 2021 julkaisussa oli mukana myös latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoitaLähteet:Latvian tunnetuin nykykirjailija Māra Zālīte Suomeen Kalevalan päivänä - ePressiNippernaati esittelee latvialaista nykykirjallisuutta - Rozentāls-seura ry. (rozentals-seura.fi)Nippernaati | Virolaisen kirjallisuuden antologia – Viron Suomen-instituutti (viro-instituutti.fi)
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
Olen selannut erilaisia Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirjoja ja sanastoja, mutta tuossa läsipää-muodossa kahvin yhteydessä en ole sitä mistään kirjasta löytänyt. Hevoseen liittyviä mainintoja kyllä oli. Johannyttoki Lapuan murteella -kirjassa mainittiin pläsipääkahvit, jotka tarkoittivat teoksen mukaan vahvoja kahveja. Kollegat tiesivät kertoa, että tätä sanontaa on käytetty myös Nurmossa/Seinäjoella sekä Isossakyrössä. Heidän mukaansa tarkoittaa oikein hyviä kahveja, jotka tulevat tarpeeseen ja kruunaavat tilanteen. Lapualta kotoisin oleva kollega sanoi, että kyllä siellä käytetään myös muotoa läsipääkahvit, kuulemma p on siinä hiljainen :) Isokyröläinen kollega muisteli, että sanontaa on käytetty hänen lapsuudessaan 60-luvulla ihan...
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Lainat voi myös uusia soittamalla kirjastoon ja kertomalla kirjastokortin numeron, jos omatoiminen helmet-uusiminen ei syystä tai toisesta onnistu. Olen nyt poikkeuksellisesti uusinut lainasi ilman kortin numeroa. Kaikkien lainojen uusi eräpäivä on 29.6. Hyvää matkaa!
Hei vain,
Raahen kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjan voi uusia 5 kertaa, ellei siihen ole varauksia.
Terveisin,
Heikki Lahnaoja / Pyhäjoen kirjasto
Tosi harmillista, ja olemme hyvin pahoillamme. Onko mahdollista, että sähköpostiosoitteessasi on virhe, tai että spostisi on täynnä? Joskus myös roskapostisuodatin estää viestin perillepääsyn. Ilmoitatko, jos nämä eivät ole mahdollisia syitä, niin selvittelen asiaa edelleen.
Parhaat runovalikoimat Helsingissä on Pasilan, Rikhardinkadun ja Kallion kirjastoissa.
Pasilan kirjaston yhteydessä on myös Helmet-kirjavarasto, jossa on vanhempaa aineistoa. Varastosta voi tehdä löytäjä, jos on kiinnostunut vanhemmasta kirjallisuudesta. Kirjavarastossa on avoimet ovet keväällä 2016: 13.1. - 25.5. keskiviikkoisin klo 13-18.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkekirjoituksella (tai foneettisella kirjoituksella tai foneettisella transkriptiolla) eli ääntämisen tarkasti osoittavalla kirjoitusjärjestelmällä on julkaistu jonkin verran kirjoja. Yhtään suomenkielistä tällä tavoin kirjoitettua kirjaa en onnistunut löytämään. Englanniksi on julkaistu ainakin Lewis Carrollin Alice's adventures in Wonderland. Alla tiedot:
Alice's adventures in Wonderland / Carroll Lewis (Evertype, 2014)
Pala kirjasta on luettavissa verkossa:
http://www.evertype.com/books/alice-en-fonipa.html
Joitakin kiinankielisiä kirjoja löytyi myös. Listaa kirjoista ei löytynyt. Tarkekirjoitettujen kirjojen etsiminen on vaikeaa: asiasanalla tarkekirjoitus tai englanniksi phonetic transcription löytyi lähinnä vain kirjallisuutta,...
Ensimmäinen artikkeli käsittelee lahjakkuutta, mutta toinen ei koneellamme auennut, joten sen aihetta en saanut selville.
Suomenkielisiä artikkeliviitteitä löytyy kaikille avoimesta Arto-tietokannasta. Arto on kuitenkin siis viitetietokanta, joten sieltä löytyvät vain tiedot artikkelista. Itse lehti artikkeleineen on etsittävä kirjastosta, eikä lehti välttämättä ainakaan lähikirjastosta löydy. Alla linkki hakuun tietokannasta lahjakkuus-asiasanahaulla:
https://finna.fi
Yksi mahdollisuus on käyttää hakupalvelu Google Scholaria, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Alla haku lahjakkuus-sanalla, mutta aihetta kannattaa varmasti tarkentaa omien aiheiden mukaan:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=lahjakkuus&btnG=
Sosiaali- ja terveysalaa voi opiskella Suomessa tällä hetkellä seuraavissa ammattikorkeakouluissa:
Centria-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskola Arcada
Yrkeshögskola Novia
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen yhteystiedot löydät joko...
Kappale on Jarmo Jylhän ja Jukka Heinon kirjoittama Härmän huvi, jonka on levyttänyt ainakin Nummisuutarit-yhtye.
Nummisuutarien tulkinta on julkaistu ainakin parilla huoltoasemakasetilla ja yhdellä kokoelma-CD:llä:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=h%c3%a4rm%c3%a4n+huvi*
Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat...
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
