Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Terveyskirjastossa on Sakari Salosen artikkeli Kroonisesta normaalipaineisesta Hydrokefaluksesta (NPH) Terveyskirjasto 2008
Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2009/ 3) Ville Leinonen & all. Normaalipaineisen hydrokefaluksen kliininen kuva, diagnostiset tutkimukset ja hoito mainitaan Ventrikulomegalia. Duodecim
Atte Karppisen Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2012/16) Aivokammiosunttien ongelmat mainitaan myös Akvedukstenoosi Duodecim
Tarkempia tietoja diagnoosien merkityksestä ja niiden samankaltaisuudesta kannattaa kysyä lääkäriltä.
Tarkoitatko ehkä Gösta Sundqvistin säveltämää ja sanoittamaa laulua "Elämä ikkunan takana"? Se alkaa: "Me noustaan joka aamu ennen seitsemää". Laulussa isän täytyy kiirehtiä työhön tehtaaseen. Laulun kertoja on lapsi, joka tuskin koskaan enää ehtii leijaa lennättää.
Leevi and The Leavings: Elämä ikkunan takana YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=qHiVVrgAVsU
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on...
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
International Sewing Machine Collectors' Society:n sivuston mukaan sarjanumeroilla K158001-K197800 merkityt Singer-koneet on valmistettu vuonna 1902: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-….
Vastaus riippuu siitä, miten maa määritellään. Yleensä tarkoitetaan itsenäistä valtiota. Joidenkin alueiden itsenäisyys on kiistanalaista ja joissakin listauksissa maiksi lasketaan myös muita alueita. Vastaus perustuu The Global Economy -sivuston listauksiin. Niissä on 196 maata.
Mediaanin laskentakaavalla saadaan: (196+1)/2 = 98,5. Tällöin mediaani jakaantuu sijojen 98 ja 99 välillä. Väkiluvun kohdalla se tarkoittaa Sierra Leonea ja Sveitsiä, pinta-alan kohdalla kohdalla Hondurasia ja Beniniä.
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Kirjastojen yhteinen Kirjasampo -verkkosivu on hyvä paikka etsiä kaikenlaista kirjallisuutta - mukaan lukien nuorten fantasiakirjallisuus. Esimerkiksi seuraava sivustolta löytyvä lista sisältää fantasiakirjoja, joita monet 11- ja 12-vuotiaat ovat tyytyväisinä lukeneet: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5724Itse suosittelisin tuolta listalta esimerkiksi C. S. Lewisin tunnelmallista ja syvällistä Narnia -kirjasarjaa, Terry Pratchettin hupaisia ja usein hullunkurisia kirjoja, sekä Tolkienin Hobitti, Eli sinne ja takaisin -kirjaa, joka on nuorelle paras mahdollinen tapa tutustua historian vaikutusvaltaisimpaan fantasiakirjailijaan ja hänen luomaan Keskimaahansa.
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
Kansalliskirjaston tietokannasta löytyy Sylillinen kultaa -laulusta vain Arja Korisevan äänitejulkaisujen tiedot. Eli valitettavasti laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu Suomessa nuottina.
Amado Blancon säveltämän kappaleen levytti alkujaan espanjalainen Los Diablos yhtye v. 1984. Suomennoksen teki Chrisse Johansson.
Hei!
Maunon ja Stevien tapaamisesta löytyy jonkin verran mainintoja sanomalehtien digiversioissa, mutta aika monet ovat valitettavasti maksumuurin takana. Hatun lahjoittamisesta en löytänyt tietoa verkkolähteistä, en suomeksi enkä englanniksi.
Etsin tietoa heidän tapaamisestaan lisäksi seuraavista kirjoista, mutta tuloksetta; Lindblom: Merkillinen Mauno, Mattsson: Tellervo Koivisto, Nars: Mauno.
Tuskinpa Mauno Koiviston jäämistöön pääsee mitenkään julkisia kanavia pitkin tutustumaan, joten mahdotonta sanoa sisältyykö Stevien hattu hänen omaisuuteensa.
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
