Tove Janssonin alun perin ruotsinkielinen kirja Det osynliga barnet och andra berättelser ilmestyi vuonna 1962, ja jo samana vuonna suomeksi nimellä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Tämän jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, mutta nämäkin kirjat ovat kuvitettuja satukirjoja useine novelleineen, eivät kuvakirjoja.
Vuonna 1992 ilmestyi Muumiperheen minikirjasto -sarjassa kuvakirja Näkymätön Ninni, joka perustuu Näkymättömän lapsen tarinaan, mutta vuosikymmen lienee liian myöhäinen. Suomen kansalliskirjasto Fennican sivuilla on nähtävissä kirjan kansikuva:
https://finna.fi
Tove Janssonilta on ilmestynyt useita kuvakirjoja, joista Kuinkas sitten kävikään vuonna 1952 ja Kuka lohduttaisi Nyytiä vuonna...
Näyttäisi siltä, että ainakaan tällä hetkellä suomalaisilla antikvariaateilla ei ole myytänä kumpaakaan näistä Niilo Keräsen kirjoista. Kannattaa ilmoittautua verkossa oleviin antikvariaatteihin palveluihin näitten kirjojen halukkaaksi ostajaksi. Hyvällä onnella saa ilmoituksen, kun joku tarjoaa kirjaa myyntiin. Tällaisia verkossa toimivia monen myyjän yhteenliittymiä ovat mm. Antikvariaatti, Antikka ja Antikvaari.
Heikki Poroila
Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
Laulu löytyi nuottikirjasta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja (Fazer 1968) nimellä Kodille.
Laulun sanat:
1. Tuoll' laakson liepehellä on armas kotini.
On siellä käyskennellä mun riemuni.
Terve tuhansin, seutu ihanin!
On siellä käyskennellä mun riemuni.
2. Siell' valvoi äidin lempi ja liekkui kehtoni.
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
Terve tuhansin, kehto rakkahin!
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
3. Kun luotas, koti kulta, mä kerran erkanen,
ma kiittäen aina muistan ja siunaten.
Terve tuhansin, lahja kallehin!
Sua kiittäen aina muistan ja siunaten.
Sävelmä on saksalainen, suomentajan nimi ei ole tiedossa.
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Arvo Poika Tuomisen muistelmasarja on hänen omaa tuotantoaan. Värikkäiden muistelmien syntyhistoria on kuvattu yksityiskohtaisesti Panu Rajalan ja Hannu Rautkallion teoksessa Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä.
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet moniin oikeakielisyys ongelmiin.
Kolmesta pisteestä kerrotaan näin:
"Kolmella pisteellä voidaan osoittaa, että lause jää kesken. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä, jossa ilmauksen kesken jättäminen mahdollistaa esimerkiksi vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn." Lisää voitte lukea alla olevasta linkistä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kolme%20pistett%C3%A4/ohje/47
Lukujen merkitsemisestä Kielitoimisto ohjeistaa näin: "Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä, tilastollisissa ja talouteen liittyvissä teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun...
Kyseeseen saattaisi tulla Jane Smileyn Grönlantiin sijoittuva liki 700-sivuinen historiallinen romaani Vuonojen kansa (Otava, 1989). Kirja jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista kukin nostaa kirjan laajasta henkilögalleriasta eri ihmiset tarinan "päähenkilöiksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4820
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Sinun täytyy ensin uusia tai palauttaa myöhästynyt laina. Sen jälkeen pystyt maksamaan myöhästymismaksun. Voit uusia lainan helmet.fi-sivuilla omissa tiedoissa, Taskukirjasto-sovelluksessa lainojen kohdalta sekä soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Varsinaista päivähoitoa täydentämään käynnistyi 1800-luvun lopulla toiminta lasten leikkikenttien perustamiseksi. Taustalla oli huoli varsinkin työläiskaupunginosien lasten heikosta mahdollisuudesta olla turvallisesti raittiissa ulkoilmassa. Lasten ulkoleikkitilaan ja -toimintaan kuten muuhunkin päivähoitoon saatiin esimerkkiä eurooppalaisista kaupungeista vuosisadan vaihteessa tehtyjen tutustumismatkojen yhteydessä.
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (1999, s.161)
Suomen Voimistelunopettajaliitto sai vuonna 1914 tehtäväkseen järjestää kesäleikkejä helsinkiläislapsille. Ensimmäisenä kesänä leikittiin kahdessa puistossa sekä yhden kansakoulun pihalla....
Joitakin löytyy haulla shakki + pelaajat. Rajaus vielä kohtiin kirja ja suomen kielinen. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2185891__S%28shakki%29%20%28pelaajat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Aiheina ovat Osmo Kaila, Magnus Carlsen, Ilkka Kanko, Garri Kasparov ja Philidor.
Englanniksi (samoilla hakusanoilla ja rajauksilla ja lisäksi genre elämäkerrat + muistelmat) löytyy neljä kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2185891__S%28shakki%29%20%28pelaajat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Ff%3Afacetgenre%3Ael%C3%A4m%C3%A4kerrat%...
Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen Tohtori Sykerö. Sykeröllä oli erilaisia robotteja ja koneita mm. aikakone ja taloudenhoitajarobotti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tohtori_Syker%C3%B6
Etsin Finnasta (Suomen arkistojen, kirjastojen, museoiden yhteinen palvelu) hakusanalla 'robotti' rajaamalla haun videokasetteihin (VHS). Tässä on tulokset:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Tuloksista ehkä "Robotti von Rosenbergin tutkimukset" ja "Into ja Kunto tehtaalla" ovat lähimpänä etsimääsi.
Etsintää hankaloittaa se, että vanhoja VHS-kasetteja on poistettu huonokuntoisina kirjastoista ja näin osasta videoita ei ole säilynyt mitään tietoja.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa elokuvan, niin...
Valtaosa Suomen yleisistä kirjastoista kuuluu jo johonkin kirjastokimppaan. Kirjastokimpalla tarkoitetaan kuntarajat ylittävää alueellista yhteistyötä.
https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjastokimppa
Aineiston kellutus on yleistynyt ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoissa. Kelluvassa kokoelmassa niteellä ei ole pysyvää kotiyksikköä, vaan niteet liikkuvat vapaasti järjestelmään kuuluvien kirjastojen välillä. Palautetun niteen sijaintitiedot päivittyvät kirjastojärjestelmään automaattisesti palautuksen jälkeen. Kellutusmalleja on useita, voidaan kelluttaa esimerkiksi vain osaa kokoelmasta.
Kaupunkien keskinäistä aineiston kellutusta...
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet -verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Voit etsiä kirjoja esimerkiksi tekijän, teoksen nimen tai aiheen mukaan. Yhdellä haulla näet kirjan saatavuuden kaikissa yllämainittujen kuntien kirjastoissa.
Jos haluat noutaa kirjan siitä kirjastossa, jossa se on hyllyssä, voit soittaa kirjastoon ja pyytää heitä varaamaan sen sinulle. Tämä varaaminen on maksutonta. Mutta jos haluat hakea kirjan esimerkiksi sinua lähinnä olevasta kirjastosta (kirja on esim. hyllyssä Vuosaaressa ja haluat noutaa sen Lauttasaaresta, josta kirja on lainassa) voit tehdä varauksen HelMet -verkkokirjaston kautta, jos sinulla on lainauskortin lisäksi tunnusluku (jonka saa...
Hei!
Juuri noilta vuosilta olevaa korjauskäsikirjaa ei löydy, mutta esim. Hämeenlinnan pääkirjastossa on Opel Vectra 1995-2002 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas tällä hetkellä lainattavissa.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
