Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia". https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka
Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii…
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii…
Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Kyseessä lienee Kari Rydmanin Jäähyväislaulu äänilevyltä Niin kaunis on maa (1976). Äänitteestä on sittemmin tehty myös CD-levy, jota on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun sanat ovat 1000-luvulla eläneen kiinalaisen Yeh Ch'ing-ch'enin runo Sävelmään "Tervehdys keisarin hoviin". Runon on suomentanut Pertti Nieminen ja sen voi lukea teoksesta Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (Valikoinut ja suomentanut Pertti Nieminen, 1987), s. 296.
Valitettavasti laulua ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi.
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/.
Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut...
Tärkein ja helpoin keino on käyttää ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon. Ruokinta-alueet, ruokintatelineet ja telineiden alapuolelle jäävä maa on pudistettava säännöllisesti vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteista. Ruokintapaikan sijaintia voi vaihtaa muutaman metrin talven aikana. Erityisen tärkeää on huolehtia hygieniasta lämpiminä ja kosteina sääjaksoina, koska tällöin olosuhteet tautien tarttumiselle ovat hyvät.Telineet ja automaatit tulisi pestä kuumalla vedellä ja astianpesuaineella ja tarpeen vaatiessa desinfioida. Ruokinta-automaatin alle kertyvää siemen- ja kuorimassaa kannattaa poistaa pitkin talvea. Nämä ohjeet sekä lisätietoa löytyy Birdlifen sivulta Ruokintapaikan hygieniasta...
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Lapsen kuoleman vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu useassakin tutkimuksessa. Esimerkiksi Sosiaalilääketieteen Aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissa Vanhempien parisuhteeseensa toivoma tuki lapsen kuoleman jälkeen kerrotaan, että lapsen kuoleman kokeneiden parien joukossa erot ovat yleisempiä kuin muilla pareilla.
Eri kuolemansyiden vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu vain vähän. Esimerkiksi Family Science -lehdessä julkaistussa artikkelissa Bereavement and divorce: Does the death of a child affect parents’ marital stability? esitetään, että jos toinen vanhempi on ollut osallinen lapsen kuolemaan, voi puolisoiden surureaktiot poiketa toisistaan. Artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että vähäinen tutkimus...
Samantyyppinen olisi varmasti Simon Hugon kirja Etsi oma tiesi (Lego Star Wars). Tätä ei valitettavasti ole Seinäjoen kirjastoissa. Seutulainaksi sen voi kuitenkin tilata.
Samanlainen idea on myös Sylvie Misslinin kuvakirjoissa Viidakosta kuluu juhuu ja Missä olet, prinssi Hurmelo? Nämä eivät kuitenkaan ole niin jännittäviä.
Seuraavissa kirjoissa on erilaisia tehtäviä ja lukija pääsee mukaan vaikuttamaan juonen kulkuun. Nämä on kuitenkin suunnattu vähän isommille lapsille:
Myst, Magnus: Hirveä pieni kirja (Kirja tarjoaa jännitystä ja tehtäviä lukijalle. Kirjassa sanotaan suositusiäksi 7+)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaanin mysteerikirja (Tässä kirjassa ratkaistaan omien hoksottimien avulla arvoituksia ja lukija päättää, mihin...
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
Sisällisodan jälkeen Suomessa tosiaan suunniteltiin maan valtiomuodoksi perustuslaillista monarkiaa. Eduskunta ehti jo lokakuussa 1918 valita Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa hanke kuitenkin kariutui.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke
Vaikka virallista kruununperimysjärjestystä Suomen kuningaskunnalle ei koskaan säädetty, on pidetty todennäköisimpänä, että hallitsijamme olisi nykyäänkin Hessenin suvusta. Tällöin kuninkaamme voisi olla vuonna 1918 valitun Friedrich Karlin pojanpojan poika, valokuvaajana työskentelevä Philipp von Hessen. Hänestä on mediassa viime vuosina kirjoitettu varsin paljon ja näitä juttuja voi verkossakin lueskella.
Kyseessä on varmaankin Marjatta Kurenniemen Pukke Punamuurahaisen seikkailut.
Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946. Kannen on kuvittanut Rudolf Koivu. Vuoden 1954 painoksessa on Helga Sjöstedtin kuvitus. Kolmas painos kirjasta julkaistiin vuonna 1978 ja tässä painoksessa on sekä Rudolf Koivun että Tuula Lehtisen kuvitusta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue50104ab-fa03-4de3-b8f0-e…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmissa on teoksen kolmatta painosta.
Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä".
Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014). Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.":
https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies
Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"...
Tänä vuonna ilmestyy uusin suomennos Caminon tuulet (Camino Ghosts), mutta sen arvioitu ilmestymisaika on vasta lokakuussa 2025. Uusin jo ilmestynyt teos on Lunnaat (The Exchange, 2024).LähdeWSOY: John Grisham: https://www.wsoy.fi/tekija/john-grisham/
