En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on...
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Kysymys on varsin laaja, eikä yksiselitteistä vastausta varmaankaan ole. Tiina Vesa pohtii pro gradu -työssään Uskonnonopetusta etsimässä - opettajien kokemuksia uskonnonopetuksesta peruskoulussa (Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto) tätäkin asia. Hänen mukaansa haasteita tuovat mm. nämä seikat: uskonto on luultavasti kyseenalaistetuin oppiaine yleissivistävässä koulussa, oppiaineen etäisyys oman lähipiirin elämässä, kuinka pohtia syvällisesti uskonnollisia asioita, jos omassa elämässä uskonnolla ei ole merkitystä, mutta että oppilaiden suhtautuminen uskonnonopetukseen ei kuitenkaan haastattelujen mukaan ole niin kielteistä kuin usein ajatellaan. Lisää tietoa asiasta löytyy...
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
"Illan rauha" löytyy nuotteineen ja sanoineen mm. laulukokoelmasta "Lasten virsiä ja hengellisiä lauluja" (WSOY 1955). Sävellys on Miina Härmän, sanat on tehnyt Anna Haava.
Valitettavasti tekijänoikeudet eivät salli nuottien kopioimista, mutta teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta alla olevasta linkistä tai käymällä lähimmässä Vaski-kirjastossa.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=L%C3%A4pi+lauhan+illan+rauhan&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22music%22&dfApplied=1&limit=20.
Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet.
Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. ...
Urpon esittämä "Joutsenlaulu" alkaa: "Jos sais koskettaa sun poskee". Kappaleen on säveltänyt Urpo eli Upi Sorvali ja sanoittanut Bugaluu eli Kaisu Liuhala. Se on äänitetty vuonna 1977.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ylivieskan kirjasto ei ole valitettavasti vielä mukana vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin. Osaan täältä muualta neuvoa vain sen verran kuin Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy tietoa, täältä
http://www.ylivieska.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3048&menupath=177…
Sivulla kerrotaan seuraavaa: Halutessasi tarkistaa omat tietosi, mitä sinulla on lainassa tai varattuna, uusia lainojasi ja tehdä varauksia tai lainata sähköisiä kirjoja, ohjelma kysyy sinulta kirjastokortissasi olevan numerosarjan lisäksi salasanaa.
Salasanan saat käymällä kirjastossa (ei puhelimitse) ja sen jälkeen salasanasi on tiedossa vain sinulla itselläsi.
Salasana annetaan 15 vuotta täyttäneille.
Tarvittaessa saat uuden salasanan...
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa.
rekisterissä on vasta Kauniaisten ja Vantaan hankkimat niteet, Espoo ja Helsinki puuttuvat vielä. Jos teos kiinnostaa, laita ihmeessä varaus siihen! Varausjono kulkee nopeasti kunhan puuttuvat kappaleet saadaan rekisteriin. Tarkaa aikaa en osaa sanoa, mutta kauan ei tarvitse odottaa.
Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei....
Raisiosta vastattiin, että kirjastossa on kottikärry johon on kerätty kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja vapaasti vietäväksi. Kottikärryyn voi myös tuoda omia kirjojaan ns. vaihtoon.
Esine, jota epäillään muinaisesineeksi, toimitetaan Museovirastoon tai lähimpään maakuntamuseoon.
Museoviraston sivuilla on ohjeet kuinka toimia, kun on löytänyt irtaimen muinaisesineen, osoitteessa:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/esinekokoelmat/arkeologiset_esinekok…
Kysyjä ei liene huolestunut siitä, onko hänellä oikeus muuttaa runon tekstiä (kyllä on, kun kyseessä on yksityinen viestintä) vaan fiksuimmasta tavasta ilmaista vastaanottajalle, että uusi muotoilu on lähettäjän tekemän.
Pitäisin melko varmana sitä, että vastaanottaja ymmärtää näkyvästi tehdyn muutoksen lähettäjän tekemäksi ja myös syyn tähän. Moderni tapa korostaa muutoksen luonnetta voisi olla lisätä tuon itse kirjoitetun sanan perään ns. hymiö, joka viestittäisi vastaanottajalle ratkaisun henkilökohtaisuutta. Hymiö toimisi todennäköisesti toivotulla tavalla siitä riippumatta, onko kortin kirjoittaja paikalla, kun runo luetaan. Hymiöitä on nykyään paljon erilaisia, joten jos molemmat tuntevat niiden merkityksiä, yhdellä ainoalla merkillä...
Kyseessä on vuonna 1990 on ilmestynyt teos Pikkumiehen jäljet / Runo Lindskog. Tarina kertoo vaarin, pienen tytön ja koiran seikkailusta sukulaisen mökillä. Sukulainen, vaarin serkku, käy harvoin mökissään. On talvi ja vaari lähtee käymään ulkona wc:ssä. Vessan katolta putoaa lunta oven eteen, eikä vaari pääse ulos. Koska mökissä ei juuri vierailla, se on saanut uuden asukkaan velhon, talon suojelijaksi. Velho ei pidä tunkeilijoista.
Merikeskus Vellamosta vinkattiin Sound Toll Register -tietokannasta, joka sisältää Juutinraumassa tullatut alukset vuosilta 1497-1857. Tästäkään tietokannasta ei kuitenkaan löydy sanastoa. Emme valitettavasti siis löytäneet kaipaamaasi sanastoa. Tässä kuitenkin linkki tietokantaan:
http://www.soundtoll.nl/index.php/en/over-het-project/str-online
Korkeakoulukirjastoja on Suomessa niin vähän (alle 20 yksikköä), että suosittelen lähettämään kaikille sähköpostiviestin ja kysymään, ketkä kirjan haluavat. Onhan nimittäin todennäköistä, että kaupallisen kustantajan kirja on jo muutenkin kokoelmiin hankittu. Esimerkiksi teknillisen alan oppilaitoskirjastot tällaisen todennäköiset kyllä hankkivat. Toinen mahdollisuus on kylmästi postittaa kirja kaikkiin korkeakoulukirjastoihin. Näitten kaikkien yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n sivulta https://www.kirjastot.fi/kirjastot/yliopistokirjastot.
Heikki Poroila
