Ilmeisesti on kyse Ellibs-kirjaston e-kirjoista.
Ellibs-kirjaston etusivulla on pudotusvalikko Saatavuus, jonka avaamalla voi valita joko kaiken aineiston, varattavissa olevat tai saatavilla olevat.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions
Toimintaperiaate puhelinkeskuksen vaihdepöydässä tai -kaapissa on periaatteessa aina samanlainen, riippumatta pöytämallista. Jokaisella tilaajajohdolla pitää olla vaihdepöydässä hälytyslaite, jolla tilaaja saattaa antaa näkyvän tai kuuluvan merkin välittäjälle, kun hän haluaa saada yhteyden johonkin toiseen tilaajaan. Ottaessaan selville, mihin numeroon tilaaja haluaa, tarvitsee puhelunvälittäjä puhelaitteet (kuulotorven ja mikrofonin), jotka voidaan yhdistää puhelua haluavan tilaajan johtoon. Näitten lisäksi täytyy vaihdepöydässä olla yhdistyslaite, jolla haluttu yhteys tilaajalta toiselle voidaan saada aikaan, sekä soittolaite, jolla pyydetty tilaaja hälytetään. Lopuksi on yhdistettyjen puhelujen yhteyteen saatava näkyvät...
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
Suomalaista metsämytologiaa löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Marjut Hjelt : Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä
Suuri eläinystävän kirja (toim. Satu Aalto)
Leena Laulajainen : Metsän mesikämmen : lasten karhukirja
Metsään liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Titta Kuisma : Lapsen oma metsäkirja (tietoa & tarinaa)
Emilia Erfving : Kasa (kuvakirja)
Eppu Nuotio : Metsäretki (kuvakirja)
Tuuli Hypén : Veikan metsäretki (kuvakirja)
Tittamari Marttinen : Riemukas metsäretki (runokirja)
Varmaan olette käyttäneet paperitaskuja. Niiden löytäminen on melkoisen hankalaa.
Eirlaisia ja erikokoisia pieniä muovitaskuja on edelleen tarjolla. Hakusanana netissä tarratasku.
Esim. Eriplast, PTT kauppa, ATK pikatukku ja ROC paperipalvelu sekä tietysti Kirjastopalvelun detroit lainaus taskut
Pitää paikkansa, että luistelija saa piruettiinsa vauhtia vetämällä kädet vartalon lähelle. Yhteishyvä Veera Salomaa näyttää videossa piruetin ja valsiihypyn.
En löytänyt tukea kuvaamasin tyylin sopivuutta juuri liukkaille pinnolle.
Fysioterapeutti Kaisa mäkinen kertoo Satakunnan kansa lehdessä 16.1.2017 kaksi eri kävelytapaa, joilla pärjää liukkaalla kelillä. "Yksi hyvistä konsteista talviliukkaalla pystyssä pysymiseen on viihteen monitoimimies Pertti Pasasen esittelemä kävelytyyli, niin sanottu spede-kävely.
Siinä eteneminen tapahtuu lyhyin, harkituin askelin siten, että jalat kulkevat vähän tavallista kävelyasentoa leveämmällä ”raiteella”. Polvet joustavat.
Olennaista on jännittää sisäreiden lihaksia – sitä enemmän, mitä...
Kuulostaa siltä, ettet ole Helmet kirjastossa lukemassa HS:n digilehteä. Emagz-palvelun sanomalehtiosio toimii vain kirjaston koneilla.
Palvelun aikakauslehtipuolelle pääsee myös kotisohvalta.
Jos tämä vastaus meni ihan pieleen, niin ota yhteyttä lähikirjastosi henkilökuntaan. He osaavat varmaan neuvoa ongelmassa.
Hei,
Helsingin kaupunginkirjaston suurimmat sanomalehtivalikoimat löytyvät seuraavista yksiköistä:
Pasilan kirjasto / 43 lehteä
Oodi / 32
Vuosaaren kirjasto / 24
Kallion kirjasto / 23
Itäkeskuksen kirjasto / 20
Malmin kirjasto / 18
Töölön kirjasto / 17
Rikhardinkadun kirjasto / 15
Espoon kaupunginkirjaston suurin sanomalehtivalikoima:
Sellon kirjasto (Leppävaara) / 24
Vantaan kaupunginkirjaston suurin sanomalehtivalikoima:
Tikkurilan kirjasto / 32
Lähettämässäsi kuvassa näyttäisi olevan vanha hakkuri, lihanhienonnushakkuri tai hakkuurauta. Finnassa mainitaan myös salaattihakkuri. Esinettä on siis käytetty elintarvikkeiden hienontamiseen.
Finna-hakupalvelusta löytyi mm. tällaiset kuvat hakkureista:
https://finna.fi/Record/ilomantsi.knp-267749
https://finna.fi/Record/museovirasto.C9F4FCF49DDC566AC4CDB91F3DB1823B
Espoon kaupungin nimistösivulla kerrotaan Lugnetista seuraavasti:
Alueen nimi tulee suoraan vanhainkodin nimestä Lugnet, jolla on oletettavasti haluttu ilmentää paikan ja myös vanhuuden rauhallisuutta. Ruotsin sana ”lugn” merkitsee substantiivina rauhaa ja levollisuutta.
Tämän perusteella ääntäisin siis paikannimen bussin kuuluttajan tavalla.
Bo Carpelanin runon Annorlunda, Toisenlaiset, kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora (1988) on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Sarjan Ihmebantu (2009) viidennessä jaksossa oli sketsi muka alankomaalaisesta televisiosarjasta, jossa osallistujille annettiin tahallaan väärä lääkitys. Sketsissä näyttelivät Tommi Korpela ja Jani Volanen.
Jakso Yle Areenassa
Vladimir Nabokov kirjoitti Lolita-romaaninsa englanniksi (1955). Teos tosin julkaistiin tuolloin Ranskassa.
Lolitan ensimmäinen italiankielinen käännös ilmestyi vuonna 1959. Italiankielistä Lolitaa ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa. Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan lähimmät kirjastot, jossa teos on, sijaitsevat Saksassa.
https://www.britannica.com/biography/Vladimir-Nabokov
https://www.britannica.com/topic/Lolita-novel
https://www.worldcat.org/
https://thenabokovian.org/Works/Bibliography_Of_VN
Sellaista norjan oppikirjaa, jossa käytettäisiin hyödyksi muunmaalaisen opiskelijan ruosin kielen taitoa, en valitettavasti löytänyt. Ruotsinkielisille suunnattu Norsk som nabospråk : håndbok for deg som er svensk og vil lære mer om norsk språk og kultur (Hallgren & Fallgren 2002) saattaisi olla kiinnostava. Sen kirjastosaatavuuden voi tarkista Finnasta: https://www.finna.fi/Record/blanka.119738?sid=4781622455. Tarvittaessa kirja on saatavilla kaukopalvelun kautta omaan kirjastoon.PIKI-kirjastojen kautta saatavilla on vain perustason (A1-A2) norjan kielen oppikirjaa Ny i Norge (Fagbokforlaget, 5. painos 2017).
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Kappaleesta on julkaistu nuotinnos vuosien 2020, 2021, ja 2022 Kauneimmat Joululaulut -lauluvihossa. Näitä Suomen Lähetysseuran julkaisemia vihkoja ei löydy kirjastojen kokoelmista. Osa laulun nuotinnoksesta näkyy tässä uutisessa. Muita nuottijulkaisuja ei kappaleesta näytä olevan.
Valitettavasti emme löytäneet mainintoja kyseisestä toivotuksesta mistään kirjallisesta lähteestä. On mahdollista, että sanonta on kulkenut suvussa ja se on ehkä jonkun isovanhemman keksimä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista vastaavanlaisen toivotuksen? Ja tiedättekö jotain sen alkuperästä? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Kysyin neuvoa Otavalta ja Päivi Syrjänen vastasi näin: "Todella kiinnostava kysymys! Kirjaa on uudistettu tai päivitetty useita kertoja, ja 100-vuotisjuhlavuonna 2008 ilmestyi myös alkuperäisen Kotiruoan näköispainos. Sen jälkeen on tehty vuonna 2018 kevyempi sisällöllinen päivitys. Myös kannen väri vaihtui tuolloin muutama vuosi sitten ruskeasta mintunvihreäksi.
Tuoreimmassa uudistuksessa alun teoriaosiota ajanmukaistettiin kevyesti, ja mm. ruokaympyrä vaihtui nykymuotoiseen ruokakolmioon. Kirjaan tuli myös uusia reseptejä.
Kirjan alussa on pieni historiikki, josta selviää, että isoimmat muokkaukset on tehty 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Vuoden 2008 uudistuksesta minulla ei ole kirjallista materiaalia. Tämä...
