Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
Nykyään käytetään verkkoasioinnista termiä sähköinen asiointi. Tepa-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma, josta voi löytyy hakusanalla sähköinen asiointi vastaavia termejä myös englanniksi ja ruotsiksi. Esim. Kela käyttää sähköisestä asioinnista termiä eServices.
Linkki Tepaan http://www.tsk.fi/tepa/fi/
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa. Voimassa oleva Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) sisältää pykälät yhtiökokouksestakin. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O1L1P13
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain.
Helsingin Maunula-talossa on bänditila, jota voi varata myös yksinlaulun harjoittelua varten. Tila varataan Varaamo-palvelun kautta: varaamo.hel.fi Tässä kuvaus tilasta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avoimbmmbj4q?date=2020-09-29
Espoon kirjastoista Sellon ja Ison Omenan kirjastoissa on myös lauluharjoitteluun soveltuvat tilat. Ne voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.espoo.fi/
Tiloja nimitetään soittohuoneiksi, mutta ne soveltuvat myös lauluharjoitteluun. Lisää tietoa alla olevista linkeistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
Sylvi ja kysymyksessä mainittu kohtaus, jossa Tiina lukee ääneen satua kyttyräselkäisestä tytöstä, sisältyy kirjaan Tiina aloittaa oppikoulun: "Lapsijoukko kuunteli hisahtamattoman hiljaa, miten hän luki sadun pienestä köyhästä tytöstä, jolla oli kyttyrä selässään. Tämä oli hyvin onneton ja sai kärsiä hyvin paljon, ja kaikki pilkkasivat hänen rumaa kyttyräänsä. Kerran eräs poika heitti siihen suuren kiven, ja silloin kyttyrä aukeni, ja siitä tulivat esille hopeanhohtoiset, ihanat siivet, jollaisia kukaan ei ollut koskaan nähnyt. Pieni tyttö muuttui itsekin kauniiksi ja lensi siivillään kauas, kauas pois, ikuisen kesän maahan." (s. 119-120)
Aihelma kyttyrään kätkeytyvistä siivistä löytyy useastakin sadusta, mutta useimmissa löytämistäni...
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on...
Onpa kaunis maalaus.
Sen arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille esim. Huutokauppakamareilla on ilmaisia arvointipalveluita netissä. Niistä on tietoa tämänkin palvelun edellisissä vastauksissa. esim.https://www.kirjastot.fi/kysy/kaksi-taulua-jotka-maalattu-vuonna?language_content_entity=fi
Kysyit lisätietoa taiteilija Raoul Dufysta. Googlella löytyy melko hyvä Wikipedia-artikkeli.
Lisää tietoa löytyy myös Helmet-haulla. Taiteilija on mainittu mm.
Pinx : maalaustaiteen mestareita. 4 : Näkyvän maailman palapeli
Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön.
AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla...
Kaupunginarkistossa on myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja, kannattaa kysyä sieltä.
Kaupunginarkiston asiakaspalvelu https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Hei,
samasta aihepiiristä on kysytty myös tässä aiemmassa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa.
Lyhyesti referoiden, diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Yleissopimuksessa säädetään tietyistä etuoikeuksista. Edustuston tiloja koskevaa sääntelyä löytyy esim. artiklasta 22. Diplomaattinen koskemattomuus koskee myös edustuston tiloja, eikä sen osalta ole väliä, onko edustusto vuokra- vai omistustiloissa.
Japanin suurlähetystön tontin omistajuutta voi selvittää Helsingin kaupungin kiinteistörekisteristä.
Lisätietoja edustoista Suomessa: https://um.fi/ulkovaltojen-edustustot-suomessa
Diplomaattiset erioikeudet Suomessa, ulkoministeriön...
Etsitty kirja saattaisi olla Tessa Grattonin Veritaika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510376591
Lahjoitus koostui kymmenestä Volvo Amazonista, viidestä Volvo 144-autosta ja yhdestä Volvo 1800S-autosta. Volkswagen 1500 -autoja oli yksitoista, Opel Recordeja kymmenen, Dodge Darteja kahdeksan ja Pymouth Valianteja viisi ja kahdeksan Moskovits Eliteä.
Osana L75 -juhlavuotta liikkuva poliisi ilmoitti keväällä 2005 etsivänsä vielä mahdollisesti käytössä olevia "tarra-autoja". Tietoa vielä "hengissä" olevista lahjoitusautoista löytyi vain muutamia. Kaksi niistä oli Volvo 144-malleja, yksi Volvo Amazon ja yksi Plymout Valiant. Yksi Volvo 144 S on Poliisimuseossa Tampereen Hervannassa.
Lisätietoa hamsterikeräksestä:
https://www.is.fi/autot/art-2000005679534.html
https://www.kaleva.fi/muutama-tarvan-auto-viela-hengissa/2468048
E-kirjaston sovellus on tällä hetkellä ladattavissa iOs-laitteille. Android-laitteiden sovellus ei vielä toimi, siinä on viivettä. Sovelluksen nimi on E-kirjasto.
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – ...
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
Kuulostaa siltä, ettet ole Helmet kirjastossa lukemassa HS:n digilehteä. Emagz-palvelun sanomalehtiosio toimii vain kirjaston koneilla.
Palvelun aikakauslehtipuolelle pääsee myös kotisohvalta.
Jos tämä vastaus meni ihan pieleen, niin ota yhteyttä lähikirjastosi henkilökuntaan. He osaavat varmaan neuvoa ongelmassa.
