Hei!
Vaikea sanoa, mikä ongelma levyn hakemisessa oli, sillä kokeilin kyseisen levyn hakemista sekä HelMet-haulla (http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin) että ns. perinteisellä HelMet-haulla (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/), ja se löytyi ongelmitta molemmilla hakujärjestelmillä. Tässä linkit hakutuloksiin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1921391__Sbeatles%20in%20m…
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xbeatles+in+mono&searchscope=0…
Paketti on siis lainattavissa ja varattavissa.
Vantaan Tikkurilassa adapteri on, mutta Hakunilassa ei. Varaa laite soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Liza Marklundin uusin on esimerkki kirjasta, jota hankitaan kirjastoihin kautta Suomen suuria määriä. Mitään listaa tai tilastoa hankituimmista ei valitettavasti ole.
Yksi määrältään suurimmista hankittavista ovat Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajat. Kirjaa saatetaan jo ennen voittoa hankkia kirjastoon paljonkin, mutta voiton myötä suosio kasvaa, varaukset lisääntyvät, ja kirjasta tehdään lisähankintoja.
Myös Harry Potter -kirjat ovat olleet suuren suosionsa takia ostotuimpien joukossa.
Uudet painokset ja pokkariversiot lisäävät monien kirjojen lukumäärää kirjastojen kokoelmissa.
Eli kun kirja ilmestyy, sitä hankitaan määrärahojen puitteissa tietty määrä, mutta eri syiden takia voidaan myöhemmin, jos kirja on yhä ostettavissa,...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Helmet-kirjastojen sivulta löytyivät tällaiset ohjeet tunnusluvun palauttamiseksi:
Tunnusluku ja omat asiakastiedot
Tunnusluku on kirjastokorttiin liittyvä nelinumeroinen salasana. Tunnusluvun avulla voit käyttää lainausautomaattia, katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa Helmet.fi-sivuilla. Tunnusluku tarvitaan myös joitakin muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa.
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448
Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta.
https://finna.fi
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320
Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.
Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila
Runoilija Viljo Kajava on kirjoittanut Vallilasta runokokoelman nimeltä Vallilan rapsodia (1972). Vuonna 1973 Tuulikki Eloranta lauloi kappaleen Vallilan puutalot, joka on julkaistu levyllä Kinaporin humppa. Se löytyy myös levyltä Love Records : kaikki singlet. 2 (2016). Joitakin muitakin lauluja, joissa Vallila esiintyy ainakin kappaleen nimessä, löytyy myös. Alla linkki luetteloon Suomen kansallisdiskografia Violan sivulle:
https://finna.fi
Muitakin runoja ja lauluja Vallilasta tai Pasilan konepajan alueesta varmasti on, mutta runoja tai runokokoelmia on harvoin asiasanoitettu, ja niiden aihe selviää vain lukemalla tai kuuntelemalla.
Paljon tietoa, kuvia ym. Pasilan konepajasta löytyy Suomen museoiden, arkistojen ja...
Vaara-kirjastojen hankintatoivomuslomake löytyy kirjaston verkkosivun https://vaara.finna.fi yläpalkin kohdasta Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Hankintaehdotus. Hankintaehdotuksen tekemistä varten ei tarvitse kirjautua verkkokirjastoon.
Ilmeisesti on ollut kyse tilapäisestä hairiöstä, sillä tällä hetkellä Flipsteriin kirjautumisessa ei ole ongelmia.
Tässä vielä ohjeita e-lehtien etäkäyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Miekkonen oli yksi hollantilaisen kirjoittaja-kuvittajan Max Velthuijsin henkilöhahmoista. Ensimmäinen hänestä kertova kirja Miekkonen etsii kotia alkaa juuri kysymyksessä muistellulla tavalla. Miekkosen puutarhalle hyvää tekevä sade jatkuu monta päivää ja tärvelee hänen kenkälaatikkoasumuksensa, minkä vuoksi hänen on lähdettävä etsimään uutta kotia. Lisää Miekkosesta voi lukea kirjoista Miekkonen löytää onnen ja Miekkonen auttaa ystävää.
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
