Löysin seuraavan tiedon: "Vaimo vapautui miehensä edusmiehisyydestä vuonna 1930 voimaan tullessa avioliittolaissa. Uudistusta oli vaikea saada läpi, huolimatta erityisesti naisasianaisten ja -poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneesta ponnistelusta avioituneiden naisten laillisen itsenäisyyden puolesta. Vuoteen 1930 saakka poliittisesti ja ammatillisesti täysivaltaiset naiskansalaiset, jopa toimiessaan kansanedustajina, virkanaisina ja tohtoreina olivat yksityiselämässään ja perhe-elämässään miehensä edusmiehisyyden alaisia eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiinsa. Samalla päättyi suomalaisnaisten julkiseen ja yksityiseen kansalaisuuteen sisältynyt kaksijakoisuus ainakin juridisella tasolla."
http://www.helsinki.fi/...
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
Kahteen jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, ne tiedetään vain Veikkauksessa, mutta itse muistelen, että ainakin kolme peräkkäistä numeroa on esiintynyt. Mutta se tiedetään ja asiasta on monta kertaa uutisoitu, että erittäin monet ihmiset veikkaavat koko ajan tätä "täyskättä" ykkösestä ylöspäin. Rivi on suosittu, koska se on helppo kirjoittaa ja muistaa, aivan kuten maailman huonoin salasana "12345".
Todennäköisyyslaskennan näkökulmasta kaikki mahdolliset rivit ovat ennen arvontaa yhtä epätodennäköisiä, koska arvontakoneella ei ole muistia eli todennäköisyys on aina sama. Vaihtoehtoja on nykyisillä säännöillä 18 643 560 eli todennäköisyys millä tahansa rivillä saada 7 oikein on 0,0000053638 %. Neljän oikean saaminen on paljon...
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan.
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy
Kielitoimiston sanakirjan mukaan karva-sana tarkoittaa "lankamaisia, taipuisia nisäkkäiden orvaskeden sarveismuodostumia; myös selkärangattomien samantapaisista (kitiini)muodostumista."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/karva
Artikkelissaan "On the Strength of Hair across Species" Wen Yang, Yang Yu, Robert O. Richie ja Marc A. Meyers tutkivat eri nisäkäslajien karvojen vahvuutta.
https://www.cell.com/matter/fulltext/S2590-2385(19)30234-6
Tutkimuksessa verrattiin ihmisen, karhun, hevosen, villisian, kirahvin, norsun, kapybaran ja pekarin karvoja. Ihmisen osalta karva tarkoitti 30-vuotiaan naisen ja 9-vuotiaan tytön hiuksia. Tutkijoiden mukaan karvan paksuus on käänteisesti verrannollinen karvan...
Mangoldi eli lehtijuurikas on juurikkaiden (Beta vulgaris) sukuun kuuluva kasvi. Sen villi alkuperäinen muoto on merijuurikas (Beta vulgaris subsp. maritima), josta on kehitetty erilaisia muotoja viljelykäyttöön. Näitä ovat rehujuurikas, sokerijuurikas, valkojuurikas, keltajuurikas, punajuurikas, lehtimangoldi sekä ruotimangoldi. Nämä poikkeavat toisistaan sekä käyttötarkoitukseltaan että ulkomuodoltaan, mutta kuuluvat edelleen samaan kasvisukuun.
Juureksiksi kutsutaan puolestaan viljelykasveja, joita yhdistää käyttötapa eli juuren, alkeisvarren tai varren turvonneen osan käyttäminen ravinnoksi. Juureksiin kuuluvat esimerkiksi porkkana (Daucus carota), lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) ja edellä mainittu punajuurikas eli...
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa...
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005.
http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Helsingin kaupunginkirjaston ASKO-asiakastietokoneilla käytössä olevat ohjelmat näkyvät sisäänkirjautumisen jälkeen työpöydällä vasemmalla. Ennen ASKO-koneiden käyttöönottoa on käynnistä-valikon takaa mahdollisesti löytynyt vielä muita ohjelmia.
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
Perusteellisen etsinnän jölkeen meidän täytyy valitettavasti todeta että emme ole löytäneet tätä runoa. Netissä monet hämmästelevät tätä samaa asiaa, mutta kukaan ei ole löytänyt Lorcan runoa jossa esiintysi tämä lause.
