Ystäväsi voi mennä omaan kirjastoonsa Lahdessa ja tilata kirjan kaukopalvelun kautta. Ohessa Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelusta http://lastukirjastot.fi/kaukolainat
Kaukopalvelu on maksullista http://lastukirjastot.fi/102407/fi/articles/paijat-hameen-kirjastojen-m…
Kaunokirjallisen teoksen lajin ilmaiseminen on vanha perinne, jota jotkut tekijät ja kustantajat edelleen harrastavat, jotkut toiset eivät. Varsinkin hyvin lyhyisiin ja yleisluontoisiin julkaisun nimiin liitetään mielellään jonkinlainen "selite", jottei synny turhia väärinkäsityksiä.
Vaikka asia on useimmiten ilmeinen sen jälkeen, kun julkaisu on lukijan kädessä, voi tällaisella täsmenteellä olla esimerkiksi kirjastojen luetteloissa selventävä vaikutus. Esimerkiksi "Aura : Romaani" erottaa sen selkeästi auroja käsittelevästä tietokirjasta tai runokirjasta "Aura : Runoja".
Harvemmissa tapauksissa tällaisella alanimekkeellä halutaan myös korostaa teoksen fiktiivistä luonnetta. Jos kirjan nimestä ei voi päätellä - eikä aina myöskään itse...
Verkkohakuteos Wikipediassa kerrotaan, että Ciceron Valtiosta-teoksen (De re publica) teksti on suurelta osin kadonnut ja että sen parhaiten säilynyt osa tunnetaan nimellä Scipion unennäkö (Somnium Scipionis).https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiosta Melinda-tietokannasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ löytyi pari tähän teokseen liittyvää viitettä:
Opinnäyte Macrobiuksen kommentit Ciceron teokseen Somnium Scipionis : hyveet ja sielun kuolemattomuus / Kati Mattsson. [Turku], 1999. - Pro gradu -tutkielma : Turun yliopisto, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus.
Artikkeli Scipion kyynelistä Konstantinopolin raunioille : Rooman tasavallan valtiosääntöideologia 146 eKr.-1453 jKr. / Juha-Pekka Rentto sisältyy teokseen Oikeustiede =...
Tarkoitatko ravintoloitsija Sedu Koskisesta tehtyä elämäkertaa Yön kuningas (tekijät Sedu Koskinen ja Teemu Potapoff)? Tämä uusi kirja löytyy Vaski-kirjastoistakin Tosin kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja varauksiakin on. Voit tehdä varauksen Vaski-sivustolla:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=y%C3%B6n+kuningas+sedu+ko…
Löysin seuraavan tiedon: "Vaimo vapautui miehensä edusmiehisyydestä vuonna 1930 voimaan tullessa avioliittolaissa. Uudistusta oli vaikea saada läpi, huolimatta erityisesti naisasianaisten ja -poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneesta ponnistelusta avioituneiden naisten laillisen itsenäisyyden puolesta. Vuoteen 1930 saakka poliittisesti ja ammatillisesti täysivaltaiset naiskansalaiset, jopa toimiessaan kansanedustajina, virkanaisina ja tohtoreina olivat yksityiselämässään ja perhe-elämässään miehensä edusmiehisyyden alaisia eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiinsa. Samalla päättyi suomalaisnaisten julkiseen ja yksityiseen kansalaisuuteen sisältynyt kaksijakoisuus ainakin juridisella tasolla."
http://www.helsinki.fi/...
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
Termiä klassinen kuva-analyysi tai klassinen analyysi (classical analysis, classical image analysis) käytetään muun muassa kemian, sähkötekniikan, biolääketieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilla. Kemiassa klassinen analyysi tarkoittaa sellaista analyysia, jossa toimitaan kemiallisten reaktioiden varassa ilman teknisiä apuvälineitä. Klassinen kuva-analyysi tietojenkäsittelytieteessä puolestaan liittyy kuvan elementtien, kuten värien, kerrosten ja pikselimäärien sekä mahdollisten hyperlinkkien määrittelyyn. Sitä sovelletaan etenkin koneoppimista ja konenäköä koskevassa tutkimuksessa.
Mitä kuva-analyyseihin tekstinymmärtämisen tai taiteentulkinnan suhteen tulee, klassisella analyysilla viitattaneen perinteisiin kuva-analyysin...
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy
Kielitoimiston sanakirjan mukaan karva-sana tarkoittaa "lankamaisia, taipuisia nisäkkäiden orvaskeden sarveismuodostumia; myös selkärangattomien samantapaisista (kitiini)muodostumista."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/karva
Artikkelissaan "On the Strength of Hair across Species" Wen Yang, Yang Yu, Robert O. Richie ja Marc A. Meyers tutkivat eri nisäkäslajien karvojen vahvuutta.
https://www.cell.com/matter/fulltext/S2590-2385(19)30234-6
Tutkimuksessa verrattiin ihmisen, karhun, hevosen, villisian, kirahvin, norsun, kapybaran ja pekarin karvoja. Ihmisen osalta karva tarkoitti 30-vuotiaan naisen ja 9-vuotiaan tytön hiuksia. Tutkijoiden mukaan karvan paksuus on käänteisesti verrannollinen karvan...
Mangoldi eli lehtijuurikas on juurikkaiden (Beta vulgaris) sukuun kuuluva kasvi. Sen villi alkuperäinen muoto on merijuurikas (Beta vulgaris subsp. maritima), josta on kehitetty erilaisia muotoja viljelykäyttöön. Näitä ovat rehujuurikas, sokerijuurikas, valkojuurikas, keltajuurikas, punajuurikas, lehtimangoldi sekä ruotimangoldi. Nämä poikkeavat toisistaan sekä käyttötarkoitukseltaan että ulkomuodoltaan, mutta kuuluvat edelleen samaan kasvisukuun.
Juureksiksi kutsutaan puolestaan viljelykasveja, joita yhdistää käyttötapa eli juuren, alkeisvarren tai varren turvonneen osan käyttäminen ravinnoksi. Juureksiin kuuluvat esimerkiksi porkkana (Daucus carota), lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) ja edellä mainittu punajuurikas eli...
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa...
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005.
http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
