Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kysymys vaatii sen verran spesifistä avaruusfysiikan ja matematiikan osaamista, etteivät kaupunginkirjaston resurssit valitettavasti riitä asian selvittämiseen. Kannattanee kääntyä fysiikan asiantuntijoiden puoleen.
Seuraavien lähteiden avulla voi koettaa löytää sopivan kaavan ja itse laskea, miten kävely kuuhun mahdollisesti tapahtuisi:
http://hemportalen.fi/juhwestm/A%20kuukirja/F-LAUKAU.htm
http://jukaukor.mbnet.fi/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
http://www.kysy.fi/kysymys/avaruussukkulan-nopeus
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Sellaista sanastoa, jossa olisi suomenkieliset ja englanninkieliset nimet selkärangattomille, ei valitettavasti ole. Monistakin kirjoista löytyvät sekä latinan- että suomenkieliset nimet, esimerkiksi Weilin+Göösin kustantaman sarjan Maailman luonto : eläimet osassa Selkärangattomat.
Asia järjestyy Googlen avulla. Jos haluat tietää, mikä on crab suomeksi, menettele näin:
1. hae Googlella crab,
2. saat Wikipedian artikkelin, josta näet että osalahkon latinankielinen nimi on Brachyura,
3. hae Googlella Brachyura ja napsauta pallukka kohtaan ”Haku suomenkielisiltä sivuilta”,
4. saat suomenkielisiä sivuja, joista näet että Brachyura on suomeksi taskurapu. Tosin saat muitakin brachyuroja, joten tarkkuutta on noudatettava.
Markku Savela on luonut...
Mahdatkohan tarkoittaa aineiston varaamista HelMet-verkkokirjaston kautta? Millä tavoin varaus ei toimi? Jos esimerkiksi saat varausta tehdessäsi ilmoituksen "Proxy error", kannattaa kokeilla varauksen tekoa joko perinteisen aineistohaun kautta tai sitten niin, että kirjaudut ensin omiin tietoihisi ja aloitat varauksen tekemisen vasta sitten. Jos kysymys on jostakin muusta asiasta tai muunlaisesta toimimattomuudesta, sinun kannattaa ottaa yhtettä suoraan omaan kirjastoosi ja kertoa hiukan tarkemin, mistä on kyse.
Terkon sivuilta löytyi yksi lista alan asiasanastoista ja sanakirjoista:
http://www.terkko.helsinki.fi/searchnet/#San
Alla olevalla sivustolla on YKL-luokittain eri alojen sanastoja, mutta tämän sivuston päivityksestä ei ole tietoa, joten kaikki linkit eivät välttämättä toimi:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Tiede-lehden vanhoja numeroita säilytetään Tikkurilan kirjastossa 10 vuotta, joten numero 8/2005 on sieltä saatavilla. Sen voi varata normaalisti http://www.helmet.fi -stä.
Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
HelMet-kirjastokorttiin liitettävän nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin saa mistä tahansa järjestelmään kuuluvasta kirjastosta. PIN-koodin täytyy käydä pyytämässä henkilökohtaisesti, koska asiakas syöttää sen järjestelmään itse eikä henkilökunta saa tietää, mikä salasana on. Verkossa PIN-koodia ei siis voi hankkia, vain kirjastoissa.
Heikki Poroila
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Lukemasi kirja taitaa olla Tiku ja Taku : Helmeri Haisunäätä (Lasten oma kirjakerho, 1998). Siinä käytetään homejuuston hirveää löyhkää karhun karkottamiseen.
Tarinassa Tiku ja Taku tutustuvat Helmeriin, maailman ainoaan haisunäätään, joka ei haise. Kun oravat löytävät retkeilijöiden jälkeensä jättämien jätteiden joukosta pahanhajuisen juuston, he ehdottavat Helmerille, että tämä voisi hieroa sitä itseensä haistakseen yhtä pahalta kuin kaikki muutkin haisunäädät. Helmeri hylkää oravien idean, mutta tulee toisiin ajatuksiin, kun näkee karhun ahdistelevan uusia ystäviään. Se hieroo juustoa turkkiinsa ja kiiruhtaa apuun. Kun karhu haistaa homejuuston kammottavan lemun, se jättää oravat rauhaan ja pakenee.
Hei!
Kysymääsi kirjaa on Pirkanmaan kirjastoissa vain yksi kappale, joka löytyy Valkeakosken kirjastosta. Olen ottanut sinne yhteyttä, ja he lupasivat lähettää sinulle vastauksen sähköpostissa mahdollisimman pian, viimeistään ensi viikon alussa. Jos haluat, voit myös tilata kirjan seutulainaksi (2 €).
Varauksen voi jättää, kun kirja on hankinnassa eli näkyy HelMet-tietokannassa. Sitä ennen täytyy vain aika ajoin käydä vilkaisemassa, jokohan se olisi tullut.
Heikki Poroila
Etsitty kirja lienee Helen Piersin kertoma ja valokuvaama Hanhi munii munan (Weilin+Göös, 1973), joka kokoaa yhteen kolme erillistä eläintarinaa: hyvää munintapaikkaa etsivän hanhen tarinan lisäksi kirja sisältää kertomukset "Kettu ja kana" sekä "Pöllö joka ei voinut nukkua". Kirjaa löytyy vielä kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit saada sen luettavaksesi jättämällä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
