Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Käytäpä Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja sieltä ylävalikosta Maakuntakirjastot.
Hakukentän nimekkeeseen kirjoita Musiikkiterapia ja aineistolajiksi lehti ja sitten kirjastojen valinta, kannattaa valita Kaikki.
Hakutulokseen voi tulla myös Musiikkiterapia alkuisia kirjoja.
Suomeksi mustan populaarimusiikin historiasta voi lukea Heikki Hiilamaan ja Seppo Varjuksen toimittamasta teoksesta Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia (Like, 2000).
Englanniksi HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat aihetta käsittelevät teokset:
Souled American : How black music transformed white culture / Kevin Phinney (Billboard Books, 2005)
Hip hop's amnesia : from blues and the black women's club movement to rap and the hip hop movement / Reiland Rabaka (Lexington Books, 2012)
Sounds like London : 100 years of black music in the capital / Lloyd Bradley (Serpent's Tail, 2013)
Duke / Peacock Records: An illustrated history with discograohy / Galen gart & Roy C. Ames (Nickel Publications, 1990=
Black...
Hello
Fennica is the database of the National Library of Finland and it includes foreign authors and other languages too. You can read more about the collection policy of the National Library of Finland here:
https://www.kansalliskirjasto.fi/en/collections/development-of-collecti…
We also have Finna and Melinda databases. In Finna you can search material from all archives, libraries and museums in Finland. Melinda is a union catalogue of Finnish libraries. Both work in English too.
https://www.finna.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Ykkössuositukseni on Jostein Gaarderin Sofian maailma . Kyseessä on nuortenkirja, joka romaanin muodossa esittelee länsimaisen filosofian historiaa antiikin filosofeista 1900-luvun loppupuolelle asti. Antaa todella hyvät perustiedot filosofian historian tärkeimmistä hahmoista ja heidän ajatuksistaan.
Tietokirjoista nostaisin esiin Urpo Harvan teoksen Suuria ajattelijoita: suppea filosofian historia .Kyseessä ei ole varsinaisesti nuorille lukijoille suunnattu kirja, mutta 95-sivuinen tiivis paketti käy läpi suuret nimet Aristoteleesta Nietzscheen.
Oletko kysellyt Kymijoen ICT:ltä? Muita Kouvolan seudulla toimivia alan yrityksiä löydät vaikka googlaamalla.Sen ottavatko he harjoittelijoita saat parhaiten selville kysymällä suoraan yrityksistä.
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,...
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila
Onnellisesta vaarista runoili Sari Kanala. Runo löytyy valokuvaaja Jussi Jäppisen ja Kanalan yhdessä toteuttamasta kirjasta Kontiokujan nallet (Minerva, 2004).
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν...
Hirven korvat ovat noin 30–35 senttimetriä pitkät, ja se voi tosiaan kääntää niitä toisistaan riippumatta, eli suunnata toisen korvan eteen- ja toisen taaksepäin. Tietoa hirven kuulosta esim. Keskisuomalainen-lehden artikkelista 29.01.2017:
https://www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto/Jahti-Hirvi-kuulee-toisen-jopa-kolmen-kilometrin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/919218
Löytyy kuitenkin myös tietoa, että poro voi tehdä samoin. Pinja Siivolan opinnäytetyössä Porojen käyttäytyminen paimennuksessa (Lapin AMK, 2019) sanotaan luvussa Korvat ja pään asento, että kuunnellessaan tarkasti poro kääntää korviaan äänen suuntaan tarvittaessa jopa eri suuntiin yhtä aikaa. Opinnäytetyö on luettavissa myös verkossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle...
Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Valitettavasti kukaan ei vielä näytä keksineen tehdä sellaisia kirjoja.
Nettisivuja, videoita, tehtäviä ja ostettavia pelejä kyllä löytyy.
Esim. Lukimatka, Pedanet, Maria Blombergin blogisivut ja Aikapuu
Kirjastosta löytyy lisäksi erilaisia loru ja runokirjoja isoille ja pienille Vaarakirjastot sekä riimittelystä kertovia kirjoja Vaarakirjastot.
Ääneenlukiessa myös ne käyvät lorutuspahjiksi.
