Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila
Akuankka.fi-sivustolla sanotaan, että "muiden käsikirjoittajien sijoittaessa Ankkoja sulavasti nykyajan teknologisten ihmeiden äärelle, halusi Rosa käsikirjoittaa Ankkansa vaappumaan suunnilleen 1950-luvulle. Siis samaan aikakauteen, johon Barksin suuret ankkatarinat osuvat." Tarkemmista vuosista ei löytynyt tietoa. Arvatenkin myös vanhoihin historiallisiin tarinoihin pohjautuvien sarjakuvien "nykyhetki" on 50-luvulla.
Lisää tietoa sivuilta:
https://www.akuankka.fi/piirtaja/15/don-rosa
Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia...
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Kynttilälyhtyjen paristot tosiaan tyhjenevät melkoista kyytiä. Voisitkin harkita siirtyväsi ainakin ladattaviin paristoihin. Niitä on esim. usb-ladattavia https://www.e-ville.com/fi/3045461-akut-tarvikkeet-varaosat/29503-4-x-usb-ladattava-aa-akkuparisto-1200mah.html?gclid=EAIaIQobChMI-dio4Zbq5QIVVYmyCh2bLQqDEAAYAyAAEgITWPD_BwE tai paristolaturilla ladattavia https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/4422c/Ladattavat-akkuparistot. Paristot kestävät melkoisen monta latauskertaa ja ympäristökuormitus vähenee.
Ei-eläinperäisiä kynttilöitäkin toki löytyy esim. Pirkka ja Rainbow merkkien kynttilöistä. http://www.vegaanituotteet.net/muut/kynttilat/
Tosin parafiinikynttilät eivät kenties ole kaikkein...
Saamen kielen opetusta järjestetään Helsingin yliopiston humanististen koulutusohjelmien valinnaisten opintojen puitteissa. Ota yhteyttä opiskelijaneuvontaan sivulla https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/opiskelijaneuvonta ja löydä infopisteet Helsingissä. Keväällä 2020 järjestetään pohjoissaamen jatkokurssi (ZSA122).
Lapsille saamea opetetaan Pasilan peruskoulussa ja päiväkoti Susannassa, ks. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/helsi…
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν...
Hirven korvat ovat noin 30–35 senttimetriä pitkät, ja se voi tosiaan kääntää niitä toisistaan riippumatta, eli suunnata toisen korvan eteen- ja toisen taaksepäin. Tietoa hirven kuulosta esim. Keskisuomalainen-lehden artikkelista 29.01.2017:
https://www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto/Jahti-Hirvi-kuulee-toisen-jopa-kolmen-kilometrin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/919218
Löytyy kuitenkin myös tietoa, että poro voi tehdä samoin. Pinja Siivolan opinnäytetyössä Porojen käyttäytyminen paimennuksessa (Lapin AMK, 2019) sanotaan luvussa Korvat ja pään asento, että kuunnellessaan tarkasti poro kääntää korviaan äänen suuntaan tarvittaessa jopa eri suuntiin yhtä aikaa. Opinnäytetyö on luettavissa myös verkossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle...
Termiä klassinen kuva-analyysi tai klassinen analyysi (classical analysis, classical image analysis) käytetään muun muassa kemian, sähkötekniikan, biolääketieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilla. Kemiassa klassinen analyysi tarkoittaa sellaista analyysia, jossa toimitaan kemiallisten reaktioiden varassa ilman teknisiä apuvälineitä. Klassinen kuva-analyysi tietojenkäsittelytieteessä puolestaan liittyy kuvan elementtien, kuten värien, kerrosten ja pikselimäärien sekä mahdollisten hyperlinkkien määrittelyyn. Sitä sovelletaan etenkin koneoppimista ja konenäköä koskevassa tutkimuksessa.
Mitä kuva-analyyseihin tekstinymmärtämisen tai taiteentulkinnan suhteen tulee, klassisella analyysilla viitattaneen perinteisiin kuva-analyysin...
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Hei,
Elokuva vois olla Kananlento (Chicken Run) on vuonna 2000 ensi-iltansa saanut vaha-animaatio. Elokuvan ovat ohjanneet Peter Lord ja Nick Park. Ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Mel Gibson ja Julia Sawalha. lokuva kertoo Inkku-kanasta ja tämän kanaystävistä, jotka asustelevat ilkeän rouva Piipun kanafarmilla. Kanojen yhteinen unelma on karata farmilta ja elää vapaana. Pakoyrityksiä on ollut monia, mutta ne eivät ole koskaan onnistuneet. Eräänä päivänä farmille tupsahtaa kukko Roki, jolla on "varma" suunnitelma pakenemiseen.
Elokuvassa on varsin kauhuelokuvamaisia kohtauksia. Esim. Chicken pie. K s Youtube: Chicken Run (2000) - The Pie Machine Scene (6/10) | Movieclips
Televisioesitykset
24.12.2003
YLE...
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä."
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutunut nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Asevelvollisten palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Varusmiehet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
Lisätietoja ja lähteitä:
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Pohja, M. (2020). ”Ei tässä olla leikkimässä maanpuolustusta” – 2010-luvun turvallisuusympäristön vaikutus reserviupseerinaisten kokemuksiin...
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin...
