YouTubeen ladattua videota ei voi korvata toisella videolla siten, että videon linkki, kommentit ja katsontakerrat säilyvät. YouTube-ohjeissa on kuitenkin ehdotuksia muista tavoista, joilla palveluun ladattua videota voi muokata.
https://support.google.com/youtube/answer/55770?hl=fi
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla....
Akuankka.fi-sivustolla sanotaan, että "muiden käsikirjoittajien sijoittaessa Ankkoja sulavasti nykyajan teknologisten ihmeiden äärelle, halusi Rosa käsikirjoittaa Ankkansa vaappumaan suunnilleen 1950-luvulle. Siis samaan aikakauteen, johon Barksin suuret ankkatarinat osuvat." Tarkemmista vuosista ei löytynyt tietoa. Arvatenkin myös vanhoihin historiallisiin tarinoihin pohjautuvien sarjakuvien "nykyhetki" on 50-luvulla.
Lisää tietoa sivuilta:
https://www.akuankka.fi/piirtaja/15/don-rosa
Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia...
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Hei,
Elokuva vois olla Kananlento (Chicken Run) on vuonna 2000 ensi-iltansa saanut vaha-animaatio. Elokuvan ovat ohjanneet Peter Lord ja Nick Park. Ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Mel Gibson ja Julia Sawalha. lokuva kertoo Inkku-kanasta ja tämän kanaystävistä, jotka asustelevat ilkeän rouva Piipun kanafarmilla. Kanojen yhteinen unelma on karata farmilta ja elää vapaana. Pakoyrityksiä on ollut monia, mutta ne eivät ole koskaan onnistuneet. Eräänä päivänä farmille tupsahtaa kukko Roki, jolla on "varma" suunnitelma pakenemiseen.
Elokuvassa on varsin kauhuelokuvamaisia kohtauksia. Esim. Chicken pie. K s Youtube: Chicken Run (2000) - The Pie Machine Scene (6/10) | Movieclips
Televisioesitykset
24.12.2003
YLE...
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä."
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutunut nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Asevelvollisten palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Varusmiehet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
Lisätietoja ja lähteitä:
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Pohja, M. (2020). ”Ei tässä olla leikkimässä maanpuolustusta” – 2010-luvun turvallisuusympäristön vaikutus reserviupseerinaisten kokemuksiin...
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Hei,
olisikohan kyseessä voinut olla esimerkiksi Kylli-tädin vieraana, joka näkyisi ainakin Ylen elävässä arkistossa julkaistun vuoden 2008 lopulla...? Juonesta kerrotaan seuraavaa:
"Pikkuinen kisu-misu oli eksynyt metsään. Kuutamo loi suuret, pelottavat varjot kissan ylle.
Yllättäin pikku kissan eteen ilmestyi kissahaltiatar. Kissahaltiattaren ympärillä kimaltelivat pienet jalokivet.
Kirkkaan kuutamon alla metsän pikku eläimet viettivät joulujuhlaa. Paikalla oli jänöjussi, pieni karhunpentu, pitkäkuono kettu ja orava. Myös kissahaltiatar ja kisu-misu osallistuivat juhlaan.
Juhlien jälkeen kissahaltiatar saattoi kisu-misun kotiin."
Aiheesta löydät tietoa ja videokatkelman täältä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/08/kylli-tadin-...
Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin...
Austenin keskenjääneeseen teokseen viimeiset luvut kirjoittanut "Eräs toinen nainen" ("Another lady") oli Marie Dobbs, joka kirjailijana käytti myös salanimeä Anne Telscombe. Dobbsin viimeistelemä Sanditon julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1975. Tähän versioon perustuva Marja Helanen-Ahtolan suomennos ilmestyi 1977 nimellä Leikkiä ja totta; vasta toisessa painoksessa kirjan nimenä oli Sanditon : leikkiä ja totta.
Dobbs ei suinkaan ole ainoa Austenin romaanikäsikirjoitusta täydentänyt kirjailija. Vuonna 1925 julkaistua Sanditonia ehätti ensimmäisenä jatkamaan Alice Cobbett: Somehow lengthened : a development of Sanditon ilmestyi 1932. Myös Dobbsin jälkeen yrittäjiä on riittänyt - viimeisimpänä Kate Riordan (2019), Andrew...
Runo on nimeltään Aamurukous ja se on alun perin julkaistu kokoelmassa Viuhkalaulu (1945). Runo löytyy myös Kivikk'ahon Kootuista runoista ( (1975, 2001).
Alkuperäinen runo alkaa muuten: Näen hohtavat taivanrannat, mut pyydän vielä tätä.
Runoilijan nimi kirjoitaan heittomerkillä (ja kahdella k-kirjaimella) Kivikk'aho.
Kirja, johon Manner kuunnelmassaan viittaa, on Yasushi Inouen Metsästyskivääri. Alun perin Aika-lehdessä 3/1970 julkaistussa Yasunari Kawabataa käsittelevässä esseessä Vuoren jyly, syvä hiljaisuus Manner mainitsee Inouen romaanin ohimennen: " -- omituisimmin yksinäisiä henkilöitä on Yasushi Inouen Metsästyskiväärin Midori, joka on syvästi rakastunut puolisoonsa mutta ei ujouttaan uskalla lähestyä häntä; kirjoittaa hänelle rakkausrunoja ja häveliäisyydestä ja pakkomielteestä sirottaa niitä vieraiden miesten pöydille ja järkyttää heidän mielenrauhaansa." (Eeva-Liisa Manner, Ikäviä kirjailijoita, s. 182)
Hilkka Mäen englannin kielestä suomentamassa Metsästyskiväärissä kysymyksessä mainittu runo kuuluu seuraavasti: "Pelkään että lähestyessä...
