Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Bo Carpelanin runon Annorlunda, Toisenlaiset, kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora (1988) on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Ruotsalainen Anna Jansson on kirjoittanut 21 osaa Maria Wern -dekkarisarjaa.
Vuonna 2021 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta, jossa syyllisiä etsii rikoskomisario Kristoffer Bark.
Tornion kirjaston DekkariNetistä voi löytyä myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa jännityskirjallisuuden ystäville.
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=JanssonAnna
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php
Triola-orkesterista on hämmästyttävän vähän tietoa internetissä. Soittajien henkilöllisyydestä ei löytynyt mitään tietoa ja epäselväksi jäi, oliko Triola-orkesteri yksi ja sama orkesteri, vai useampia kokoonpanoja, jotka kulkivat samalla nimellä.
Lisätietoa asiasta voisi löytyä seuraavista julkaisuista:
Niemi, Tapio: Keltaruusu ja täysikuu - Suomalainen levyiskelmä 1950-54 ja laulajakultin synty (2022)
Tikka, Marko: Iskusäveliä - Suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (2022)
Kuukkonen, Einari: Liljankukka - Suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1945 - 1949 (2004)
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn...
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Hei,Kirjastoalan pätevyysvaatimuksia laskettiin joitain vuosia sitten, mutta vaatimukset ovat edelleen monissa työpaikkailmoituksissa (etenkin jos on oiletettavissa, että hakijoita riittää).Hyvin yleisesti hakemuksissa on kirjastovirkailijan paikoissa esim. "soveltuva ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu 35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot tai tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto".Hyvin yleisesti alalla työskentelevillä on jonkin alan tutkinto ja sen lisäksi tehtynä nuo informaatiotutkimuksen opinnot. On sitten ainakin yksi osa-alue, jolla on erikoisosaamista. Alallahan on hyötyä lähes kaikesta osaamisesta - työtehtävistä...
Ruila on yksi n. 1 300 peniksen nimityksestä Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen hakuteoksessa Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja (Prometheus, 2010). Lähdeviitteeksi teos ilmoittaa Peppi Helinin Isojen poikien laulukirjan (Gummerus, 1994), joka sisältää "rehvakkaita ja remsseitä ralleja ja rekilauluja Suomen kansan suusta". Tästä "ruila" löytyy Ryynipussi-nimisestä laulusta, josta on olemassa levytys vuonna 1972 julkaistulla albumilla Isojen poikien lauluja 2. Levyn takakannessa Pekka Gronow taustoittaa lauluja seuraavasti: "Tieteellisen tutkimuksen puuttuessa näiden laulujen alkuperästä ei voida sanoa paljoakaan. Sävelmistä päätellen ne ovat syntyneet joskus vuosisadan vaihteen molemmin puolin. -- Näiden laulujen tekijät ovat...
Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen.
Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä
Helsingin Sanomat kertoi kulttuurisivuillaan 5.8.1967: "Alkusyksystä 1967 Otava aloittaa uuden korkealuokkaisen taskukirjan Delfiinikirjojen julkaisemisen. Sarjan alkaessa tulee samanaikaisesti kauppoihin kahdeksan Delfiinikirjaa, joista osa on vanhoja, arvostettujen kirjojen taskukirjalaitoksia, osa ennestään suomeksi julkaisemattomia, mutta kauan odotettuja teoksia." Ensimmäisten joukossa mainittiin olevan mm. Veijo Meren Manillaköysi, Ezra Poundin Lukemisen aakkoset ja Markku Rautosen Itä on punainen.
Otavalta saamiemme tietojen perusteella Delfiinikirjoja julkaistiin noin 185 eri nimekettä. Julkaisutahti hiipui 1980-luvulla, eikä 1990-luvulla uusia nimekkeitä sarjassa enää julkaistu. Vuoden 1988 kirja, August Strindbergin Neiti Julie...
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Molemmat esineet ovat Humppilan lasitehtaan tuotantoa.
Ruudullisen maljakon nimi on Isäntärenki. Sen suunnittelija on Pertti Santalahti ja se esiintyy tehtaan kuvastossa 1982-1983.
Pyöreä kulho voisi kuulua Kaija Aarikan suunnittelemaan Serenadi-sarjaan vuosilta 1982-1983.
Lisätietoa: Humppila - lasitehdas tien varrella (2002), s. 94 - 95.
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen...
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Kappale on todennäköisesti Lokakuulla. Siinä tuuli tosin tuivertaa, ei tuudita.Se on julkaistu jo ainakin 1920-luvulla, mutta löytyy uudemmistakin lastenlaulukirjoista, kuten Matin ja Maijan laulukirjasta, jota löytyy useista kirjastoista.
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen...
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja
Energiaa ja ympäristöä säästävien, maalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen yhteydessä käytetään Ruotsissa ilmaisua "nominell driftpunkt" ja Suomessa ilmaisua "nimellinen käyttöpiste". Tämän tiedon antoi SULPU:n, Suomen Lämpöpumppuyhdistys r.y.:n puheenjohtaja Jussi Hirvonen.
Valitettavasti en ole onnistunut jäljittämään sketsiohjelmaa joka aina loppuisi sanoihin "ja mukana puukko". Lähin joka tulee mieleen on Kummeleiden Puukon veljekset, Pekka, Henri ja Arttu. Jokainen sketsi loppuu lauseeseen "Tällasta se meijän Puukon veljesten elämä on". Tiedot olen ottanut Wikipediasta. Kirjastosta löytyy myös Jukka Annalan kirja "Toopelivisio" joka kertoo suomalaisesta televisiokomiikasta.
