Hei,
Ole suoraan yhteydessä kirjastoosi. Maksut on tuossa ajassa vanhentuneet, joten kun päivität tietosi pääset taas kirjaston käyttäjäksi. Jos olet ollut kauan aikaa käyttämättä korttia, on tietosi voitu poistaa reksiteristä. Tällöin saat uuden kortin.
Kirjastokortit ovat pääosin kirjastokimppakohtaisia. Pohjois-Karjalan kattavissa Vaara-kirjastoissa on käytössä sama kortti. Jos taas asut muualla, voit hankkia kortin paikalliseen kirjastoon riippumatta onko sinulla maksuja tai lainauskieltoa jossain toisen alueen kirjastokimppaan. Eli kipin kapin lähimpään kirjastoosi ottamaan uusi kortti!
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Olisikohan etsimäsi kirja Petra Szabón Peikonpojan värikätkö (1993).
Teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.279354
Esimerkiksi Euroopan maaperän tietokeskuksen (Esdac) sivuilla on eroosiota ja sen haittoja käsittelevää tietoa:
https://esdac.jrc.ec.europa.eu/projects/SOCO/FactSheets/FI%20Fact%20She…
Tietoa löytyy myös esim. peda.net Hattulan Parolan lukion sivuilta:
https://peda.net/hattula/parolanlukio/oppiaineet2/maantiede/kurssit/k3r…
Kirjassa Kaiken takana onkin vesi: tietokirja vedestä (Jouni Pursiainen, Lauri Lajunen, Esa Hohtola, Jari Peltomäki) on eroosiota käsittelevä luku. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150940__Seroosio__Ff%3Af…
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau...
Ennen Tarja Halosen presidentinvirkaan astumista maailmassa oli presidentinvirassa toiminut 26 naishenkilöä.
Lähde: Worldwide guide to women in leadership https://guide2womenleaders.com/Presidents.htm
EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä
Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm
Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:
Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:
“EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Jaakko S. Tolasta ei ole julkaistu erillistä elämäkertateosta. Timo Talvitien toimittamassa teoksessa Aurinkoa pilvien lomasta : kärsimyksen monet kasvot (WSOY 1972) on Jaakko S. Tolan kirjoittama luku Lääkäri sairaalassa, elinikäisenä potilaana.
https://finna.fi/Record/lumme.830354#componentparts
Teosta ei ole kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kyseinen sitaatti on peräisin. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Helsingissä Arvopaperi-lehteä löytyy Munkkiniemen ja Rikhardinkadun kirjastoista. Munkkiniemen kirjastossa säilytetään kuluvan vuoden numerot (eli kaikki vuonna 2024 ilmestyneet Arvopaperin numerot), kun taas Rikhardinkadun kirjastosta löytyy myös kahden edellisen vuoden numerot. Voit myös varata haluamasi numeron lähikirjastoosi. Tiedot eri numeroiden saatavuudesta ja varausmahdollisuuden löydät tästä linkistä.
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
Kuvassa taitaa olla jalokuusi. Niissä kävyt kasvavat usein ylöspäin.
Kenties laji on Koreapihta. Puutarhakauppa kertoo siitä:
"KOKO: korkeus: 10-15m Leveys: 6-8m
KASVUVYÖHYKE: I - V
KUVAUS: Pihdat eli jalokuuset kasvavat avoimella paikalla tasaisiksi, alhaalta asti tuuheiksi. Oksat ja runko ovat sileät. Neulaset ovat lyhyet, litteät, alta vaaleammat (kaksi vaaleaa juovaa) ja voimakastuoksuiset. Kävyt kasvavat ylöspäin ja ovat tiiviitä sekä tylppäkärkisiä. Koreanpihta kasvattaa jo melko nuorena koristeellisia, tylppäkärkisiä, violetin värisiä käpyjä, jotka muuttuvat ruskeiksi. Hidaskasvuinen.
HOITO: Helppo hoitoinen. Tasainen kastelu istuttamisen jälkeen. ...
Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Uspenskin Katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.
Uspenskin katedraalin historia, https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Helsingin Sanomat kertoi kulttuurisivuillaan 5.8.1967: "Alkusyksystä 1967 Otava aloittaa uuden korkealuokkaisen taskukirjan Delfiinikirjojen julkaisemisen. Sarjan alkaessa tulee samanaikaisesti kauppoihin kahdeksan Delfiinikirjaa, joista osa on vanhoja, arvostettujen kirjojen taskukirjalaitoksia, osa ennestään suomeksi julkaisemattomia, mutta kauan odotettuja teoksia." Ensimmäisten joukossa mainittiin olevan mm. Veijo Meren Manillaköysi, Ezra Poundin Lukemisen aakkoset ja Markku Rautosen Itä on punainen.
Otavalta saamiemme tietojen perusteella Delfiinikirjoja julkaistiin noin 185 eri nimekettä. Julkaisutahti hiipui 1980-luvulla, eikä 1990-luvulla uusia nimekkeitä sarjassa enää julkaistu. Vuoden 1988 kirja, August Strindbergin Neiti Julie...
Ruotsalainen Anna Jansson on kirjoittanut 21 osaa Maria Wern -dekkarisarjaa.
Vuonna 2021 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta, jossa syyllisiä etsii rikoskomisario Kristoffer Bark.
Tornion kirjaston DekkariNetistä voi löytyä myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa jännityskirjallisuuden ystäville.
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=JanssonAnna
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php
Triola-orkesterista on hämmästyttävän vähän tietoa internetissä. Soittajien henkilöllisyydestä ei löytynyt mitään tietoa ja epäselväksi jäi, oliko Triola-orkesteri yksi ja sama orkesteri, vai useampia kokoonpanoja, jotka kulkivat samalla nimellä.
Lisätietoa asiasta voisi löytyä seuraavista julkaisuista:
Niemi, Tapio: Keltaruusu ja täysikuu - Suomalainen levyiskelmä 1950-54 ja laulajakultin synty (2022)
Tikka, Marko: Iskusäveliä - Suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (2022)
Kuukkonen, Einari: Liljankukka - Suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1945 - 1949 (2004)
Kyseessä voisi olla japanilaisen Leiji Matsumoton kirjoittama ja piirtämä manga Galaxy Express 999. Siitä on tehty useita anime-elokuvia ja tv-sarjoja.
Tarina sijoittuu avaruuteen ja huipputeknologiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat oppineet siirtämään mielensä ja tunteensa täydellisellä tarkkuudella mekaanisiin kehoihin, saavuttaen näin käytännössä kuolemattomuuden.
Suomenkieliset VHS-videokasetit on julkaistu 1990-luvulla.
Youtubesta löytyi myös kyseinen kohtaus: https://www.youtube.com/watch?v=kFmJ6jJ4QLg
Lisätietoja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galaxy_Express_999
http://www.puhummesuomea.com/?sarja=Galaxy%20Express%20999
