Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia.
Lähteitä:
Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752
Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts.
http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf
https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia.
Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan...
Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan vuosina 2000-2009 syntyneitä Frans-nimisiä miehiä on 1019.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuosikohtainen etunimihaku on poistettu tietosuojasyistä. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Etsitty kirja taitaa olla Maarit Saarron Skabat (Weilin+Göös, 1982). Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Pave. Pave ja hänen veljensä Pepe asuvat isänsä luona vanhempiensa erottua. Pave harrastaa piirtämistä ja maalaamista, minkä lisäksi hän soittaa rockabillyä Pepen bändissä. Paven astma mainitaan kirjassa ohimennen, mutta sillä ei ole siinä niin suurta osaa kuin hänen taide- ja musiikkiharrastuksellaan.
Torsten Treutigerin suunnittelema pronssinen muistolaatta on vuodelta 1994. Tarkempaa päivämäärää siitä, koska muistolaatta paljastettiin ja liittyikö tapahtumaan juhlallisuuksia, en saanut selvitettyä. Tosin saman vuoden kesäkuussa (17.6.1994) on ainakin muutamassa ruotsalaisessa sanomalehdessä, esim. Svenska Dagbladetissa ollut jotain juttua asiasta, mutta lehtien nettiarkistoja ei pääse vapaasti lukemaan.
Lähteet:
http://www.explore.stockholm.se/default.asp?id=10167&lang=EN
https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Torsten_Treutiger
https://tidningar.kb.se/?q=%22torsten%20treutiger%22%201994
Kollega tunnisti laulun: kyseessä on Lauri Siparin teksti ja Kaj Chydeniuksen sävellys näytelmästä Yrjö Nipanen (KOM-teatteri 1971). Löytyy aivan näytelmän lopusta ja on nimeltään Yrjö Nipasen laulu maailmasta.
Teksti löytyy useammasta julkaisusta, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=yrj%C3%B6+nipanen&type=AllF…, mutta musiikkitallennetta ei.
Muita ehdotuksiakin tuli:
Voi saasta!, säv. Aarno Raninen, sanat Seppo Mattila, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=voi+saasta&ID=30fcfee4-585b-4c16-b39d-328ecdfd46b6. Löytyy Youtubesta Vesa-Matti Loirin ja Carolan esittämänä.
M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=luonnonsuojelujenkka&ID…;...
Helmet.fi:n ja Varaamo.hel.fi:n tietojen mukaan A1 ja A0 -kokoisia skannereita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, suurin koko on A3. Keskustakirjasto Oodissa on kyllä A2 valokuvatulostin, mutta vain A3 skanneri. https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2021-10-01
Phileas Fogg oli Jules Vernen kirjassa hyvin äveriäs mies. Hänen kahdenkymmenentuhannen punnan matkakassansa arvo olisi nykyrahassa reilusti yli kaksi miljoonaa puntaa.
https://www.officialdata.org/uk/inflation/1872?amount=20000
Hei
Kun teet netissä varauksen jostain teoksesta, se lähetetään keskuslajittelijalle. Myös siinä tapauksessa, että kirja on hyllyssä noutokirjastossa, sillä varausjärjestelmämme ei osaa erotella varauksia esim. noutopaikan mukaan. Tämä on toki tavoitteena.
Samat asiat koskevat yhtä lailla koko Helmet-kirjastoa, ei vain Oodia.
Useimpiin kirjastoihin on kuitenkin mahdollista soittaa, ja pyytää henkilökuntaa noutamaan hyllyssä oleva teos sivuun heti noudettavaksi. Tämä ei valitettavasti ole Oodin kohdalla mahdollista ilmeisesti suurien etäisyyksien johdosta.
Välitän kysymyksesi vielä Oodiin, joten he voivat halutessaan lisätä tietoja.
Edit. Tässä vielä Oodista vastaus kysymykseesi:"Myös Oodiin voi soittaa silloin kun haluttu teos on...
Renatta tai Renata -nimellä tunnettu laulu on alun perin espanjankielinen ja Alberto Cortezin tekemä. Suomeksi sen on levyttänyt Four Cats -yhtye vuonna 1962 Jaakko Salon kääntämänä.
Laulun sanat vaihtelevat hieman esityskielen mukaan, mutta pääasiassa laulaja kertoo ihastuksestaan Renatta-nimiseen naiseen ja ylistää hänen kauneuttaan.
Pilaantuvat elintarvikkeet ovat joko kokonaan kiellettyjä tai niiden kuljetuksessa on rajoituksia ja niiden lähetyksestä tulee sopia erikseen Postin kanssa.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/vaaralliset-ja-kielletyt-aineet/kielletyt-aineet
Löysin muutamia suomenkielisiä (ja helppolukuisia) kirjoja haulla Vietnam-> rajaus aihe -> rajaus kirja -> rajaus suomen kieli -> rajaus lastenkokoelma -> rajaus tapahtumapaikka vietnam. Helmet hakutulos
Esim. Maiju ja Bao / Marja-Leena Tiainen ; kuvittanut Väinö Heinonen (tosin tytöille suunnattu) ja Satu ystävältä / toimittanut Anna Liisa Salmela ; kuvitus: Riikka Juvonen , joka sisältää satuja eri maista.
Hieman hakua muuttamalla eli valitsemalla kieleksi vietnam, löytyy jo enemmän aineistoa. Helmet hakutulos. Osa kirjoista lienee tosin kuvakirjoja.
Kun rajaa hakua vielä varhaisnuorten kirjoihin, löytyy 45 ehdokasta. Helmet hakutulos esim.
Kính vạn hoa. Tập bốn, Ông thầy nóng tính / Nguyễn...
Aloita Helmet sivuilta Hae aineistoa-> tarkennettu haku.
Valitse hakutermin rajaukseksi aihe ja hakusanaksi lastenkirjallisuus. Rajaa haku aineistona kirjoihin ja kokoelmana lasten kokoelmaan. Rajaa kieli ranskaan.
Hakutuloksessa on yhä monen kielistä materiaalia. Rajaa hakutulos kieli ranska. Klikkaamalla sanaa vuosi, saat hakutuloksen järjestettyä uusimmasta vanhimpaan. Linkki Helmet hakutulos.
Voit halutessasi rajata tuloksen vielä kaunokirjallisuuteen.
Kyseessä on laulu "Olen Luojani pikku varpunen" jonka on säveltänyt Krohn, Ilmari (1867-1960) ja sanoittanut Haahti, Hilja (1874-1966).Nuotteja lauluun löytyy useammasta eri nuottikirjasta. Linkistä pääset selaamaan Helmet-kokoelmasta löytyviä nuottikirjoja, joista kappale löytyy: Olen Luojani pikku varpunen / Krohn, Ilmari | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti, niin voi tehdä nuottiin varauksen verkossa, muussa tapauksessa suosittelen käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa henkilötodistuksen kanssa, niin saat itsellesi sitä kautta kirjastokortin.Kappaleesta löytyy myös musiikkitallenteita, joita pääsee kuuntelemaan Kansalliskirjastossa paikan päällä: Versiot - Olen Luojani pikku varpunen....
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Emme löytäneet suomennosta kappaleesta Waterloo Sunset.
Fono.fi-äänitetietokannasta löytyy kuitenkin useita muita suomennoksia The Kinks-yhtyeen kappaleista:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?saveltaja=davies+ray&kieli=Suo…;
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
