Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen.
Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä
Tero Jartin elokuvasta Aapo (1995) on tehyt VHS-tallenne, jota näyttäisi olevan kirjastolainauksessa vielä yksi kappale Vaara-kirjastojen kokoelmissa Joensuun kaupunginkirjastossa. Voit tilata kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
DVD-tallennetta elokuvasta ei ole.
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.160836
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_148549
Sinun kannattaa tehdä Ylelle elokuvasta uusintaehdotus.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Lämmin lumi peittää maan -kappaleeseen löytyy nuotit kirjoista Hyvää joulua! : suosituimmat joululaulut ja Joulun laulut.
Tämä maailma tarvitsee rakkautta -kappaleeseen ei löydy tietoa nuoteista.
Tässä joitakin vinkkejä.
Koskinen, Karoliina: Likkoje jutui (Minerva 2006)
Laaksonen, Heli: useita runokokoelmia
Luhtanen, Sari & Paju, Tiina: Maisa & Kaarina. Naisen nyrkkisäännöt (Otava 2004)
Oksanen, Aulikki: Kootut mustelmat : runoja ja lauluja (WSOY 1992)
Perttula, Pirkko-Liisa: Harmaat pantterit (Otava 2011)
Toppi, Merja: useita runokokoelmia
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
Kyseessä voisi olla japanilaisen Leiji Matsumoton kirjoittama ja piirtämä manga Galaxy Express 999. Siitä on tehty useita anime-elokuvia ja tv-sarjoja.
Tarina sijoittuu avaruuteen ja huipputeknologiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat oppineet siirtämään mielensä ja tunteensa täydellisellä tarkkuudella mekaanisiin kehoihin, saavuttaen näin käytännössä kuolemattomuuden.
Suomenkieliset VHS-videokasetit on julkaistu 1990-luvulla.
Youtubesta löytyi myös kyseinen kohtaus: https://www.youtube.com/watch?v=kFmJ6jJ4QLg
Lisätietoja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galaxy_Express_999
http://www.puhummesuomea.com/?sarja=Galaxy%20Express%20999
Kirjoja murrosiästä ja sen tuomista muutoksista on paljon, mutta valitettavan vähän tälle ikäluokalle suunnattuja. Hieman vanhemmille löytyy kyllä useita kirjoja.
Tässä muutama, jotka voisivat soveltua 10-vuotiaalle
Linkki Helmet -- Mitä kummaa minussa tapahtuu? / suomentanut Anne Ali-Raatikainen
Linkki Helmet -- Poikien jutut / C. A. Plaisted ; kuvittanut Chris Dickason ; suomentanut Osmo Ryytty
Linkki Helmet -- 100% minä / [kirjoittaneet ja toimittaneet: Elinor Greenwood ja Alexander Cox ; suomentaja: Heli Naski]
Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa, mutta voit itse yrittää etsiä sitä esimerkiksi Kirjasampoon listatuista Pollux-sarjan kirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pollux
Kirkolliskokous asetti vuonna 1928 komitean laatimaan uutta virsikirjaa. Sitä ennen oli jo julkaistu virsikirjan lisävihkoehdotus, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Virsikirjakomitean varsinaisiksi jäseniksi kirkolliskokous valitsi "teologiankandidaatti Ilmari Salosen (Salomiehen), pastori K. V. Tammisen, maisteri Armas Maasalon, professori Kaarle Krohnin ja tohtori Auk. Oravalan sekä varajäseniksi tuomiokapitulinasessori K. R. Kareksen, tohtori Martti Helan, kirkkoherra A. V. Tapanisen, rovasti Kustaa Hallion ja rovasti Matti Merivirran". Ensimmäisessä istunnossaan komitea valitsi puheenjohtajakseen Aukusti Oravalan ja päätti kutsua vakinaiseksi asiantuntijajäseneksi pastori, filosofianmaisteri Lauri Pohjanpään, joka on kirjoittanut komitean...
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011).
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien...
Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien...
Orthexin valmistamista muovituotteista ei löydy painettua kirjaa tai luetteloa Lukki-kirjastoista eikä edes Fennicasta, jonne tallennetaan kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Orthexin tuotteisiin voi tutustua parhaiten heidän kotisivuiltaan: http://www.orthex.fi
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Emme valitettavasti ole onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kappaletta. Tiedustelimme sitä myös kirjastojenvälisen tietolistan kautta. Otamme yhteyttä, jos vastaus löytyy.
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen.
Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
