Linda eli yliopistokirjastojen yhteistietokanta on ainakin toistaiseksi vapaasti käytettävissä. Lindan kautta voi etsiä mm. graduja aiheen mukaan. Jotkut opinnäytetyöt ovat myös verkossa luettavissa. Joidenkin oppilaitosten opinnäytetyöt voi saada lähikirjastonsa kautta kaukolainaan.
Linda löytyy täältä:
http://finna.fi
Lindan kautta löytyvät ainakin nämä:
- Mieli paloi muualle : opettajan työuran muutos ja ammatillisen identiteetin rakentuminen / Mariikka Almiala. (Väitöskirja, Joensuun yliopisto, 2008)
- Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa [Elektroninen aineisto] / Laura Hyvönen. (Tampereen yliopisto, 2008)
- Silta selviytymiseen : tutkielma uudelleenkouluttautumisesta ja sairastumisesta...
Valitettavasti kummassakaan mainitsemassanne kirjastossa ei ole palautusluukkua.
Voit hakea palautusluukulliset kirjastot HelMet.fi:n palveluhausta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, etsitkö listaa tieto- vai kaunokirjallisuudesta, joten tässä kumpiakin. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, ja lisää teoksia voit hakea esim. Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) laittamalla hakusanaksi "ikääntyminen" tai "vanheneminen".
Tietokirjallisuutta, elämäntaito-oppaita:
Airaksinen, Timo: Vanhuuden ylistys (Otava, 2002)
Arstila, Pirkko: Rohkeaa elämää, aikuinen nainen (Gummerus, 2004)
Ephron, Nora: En voi mitään kaulalleni ja muita mietteitä naisen elämästä (Otava, 2007)
Ijäs, Kirsti: Ikääntyvän ihmissuhteet (Kirjapaja, 2006)
Junkkaala, Eero: Mies tässä iässä (Uusi tie, 2009)
Kauhanen-Simanainen, Anne: Valmentaudu vanhuuteen - viisaasti (CIM kustannus, 2009)
Mazzarella, Merete: Matkalla...
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Tarkimmin Tuntemattoman sotilaan omaelämäkerrallista ja dokumentaarista pohjaa selostaa kirjaan Tuntemattoman sotilaan rykmentti : Jalkaväkirykmentti 8:n historia (WSOY, 1991) sisältyvä Pekka Liljan artikkeli Tuntematon sotilas ja todellisuus. Sen mukaan Linnaa itseään ei ole löydettävissä Tuntemattoman miesten joukosta: "Tuntematon voidaan nähdä omaelämäkerrallisena vain tapahtumiensa osalta. Väinö Linnan toista minää ei romaanista pysty erottamaan, vaikka se kokonaisuutena tietenkin peilaa Linnan sielunmaisemaa, taistelumaisemien ohella."
Yrjö Varpio yhtyy Liljan käsitykseen kirjassaan Väinö Linnan elämä (WSOY, 2006): "Oman itsensä, alikersantti Väinö Linnan, kirjailija tosin jätti tietoisesti romaanista pois. Jos oma minä olisi tullut...
Runo on Aaro Hellaakosken ja nimeltään Tyhjin käsin. Se on kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924) ja myös esim. kirjassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000).
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n internetsivuilla kerrotaan, että voimassaolevien säännösten mukaan jokainen kääntäjä määrittelee itse palkkionsa, eikä alalta ole saatavilla palkkiotaulukoita.http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) sivuilta löytyy kuitenkin jäsenille kohdistetun palkkiotiedustelun tuloksista muodostettuja tilastoja. Asiatekstikääntäjien tilastoissa sivutaan myös oikoluvun palkkioita. http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot/asiateks…
SKTL arvioi, että ammattikääntäjällä yhden käännössivun tuottaminen vie aikaa suunnilleen tunnin verran. Freelancerina työskentelevän tulee palkkauksessa ottaa huomioon myös muut kulut (esim. välineet,...
Eri sokerit vaikuttavat verensokeriin hiukan eri tavoin. Tavallinen sokeri (sakkaroosi), siirappi, hunaja, hedelmäsokeri (fruktoosi), sorbitoli, ksylitoli (koivusokeri), maltitoli ja mannitoli nostavat kaikki verensokeria, koska ne ovat puhdasta hiilihydraattia. Näistä sokereista kuitenkin ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, mannitoli ja erytritoli eivät imeydy kokonaan, ja nostavat verensokeria vähemmän kuin tavallinen sokeri. Hedelmäsokeri vaikuttaa verensokeriin hieman hitaammin kuin tavallinen sokeri. Rypälesokeri eli glukoosi taas imeytyy nopeimmin ja vaikuttaa siis nopeimmin. Diabeetikko voi käyttää sitä ensiapuna nostamaan liian matalaa verensokeria. Ruokosokeri koostuu glukoosista ja fruktoosista, ja se nostaa verensokeria hiukan...
Ilmaisulle ei löytynyt selitystä idiomi- eikä muistakaan sanakirjoista. Kirjassa Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin (tekijänä mm.Jarmo Grönros) kerrotaan, että kerta on vanha kappalemitta. Hevosen kenkiä on laskettu kerta-mitassa, joka tarkoitti neljää kappaletta. Kerta on ollut myös vaununakselien kappalemitta: vaununpyörien pinnakerta on tarkoittanut 44 kappaletta. Pinnatuoleja on kaupattu kerta-mitoissa. Yksi kerta tarkoitti 168 pinnaa. Pohjoisessa kerta saattoi tarkoittaa myös teurastetun poronlihan mittaa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa monikokertainen on nykyinen kertaluokka. Lisäksi voi olla, että ilmaus ei liity näihin mittoihin lainkaan.
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Ensimmäinen runo on T. H. Körnerin Maailman tekijä. Se löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä (3.p. 1965). Pekasta kerrotaan Olli Vuorisen Kova pää -runossa, joka sisältyy teokseen Lausuntarunoja
nuorelle väelle (Valistus 1951). Kumpaakin teosta voi tiedustella
esim. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
C. S. Foresterin Hornblower-sarja etenee kronologisessa järjestyksessä näin:
1. Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
2. Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
3. Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
4. Hornblower ja hänen omatuntonsa : keskeneräiseksi jäänyt romaani ja kaksi novellia (Hornblower and the crisis)
5. Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
6. Komentajakapteeni Hornblower I & II (Captain Hornblower, R. N., joka koostuu kolmesta erillisestä teoksesta: The happy return, A ship of the line ja Flying colours)
7. Kommodori Hornblower (The commodore)
8. Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
9. Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Keskeneräisen Hornblower ja...
Runon nimi on Vieraisilla ja sen on kirjoittanut Immi Hellen. Runo löytyy Hellenin kokoelmista Lapsuuden lauluja. K 1991 ja Punaposki, kultasuu. K 2000. Lisäksi se sisältyy lastenrunokokoelmaan Pikku Pegasos. 10.p. O 1987 ja ainakin kahteen aapiseen (Haavio, Martti: Iloinen aapinen. WS 2004 ja Penttilä, Aarni: Aapiskukko. 1938).
Laulun nuotit löytyvät ainakin kolmesta kokoelmasta: Lasten oma laulukirja. Fazer 1963, Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille. 3.p. WS 1948 ja Raala, R.: Laululeivonen. O 1912-1919.
Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta
perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948).
Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82.
Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa!
Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi
Ystävällisin terveisin
Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi,
Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
"Alviina on muunnos nimestä Alfiina, jonka alkuperäksi on esitetty Adolfiinaa ja miehennimeä Alf.
Suomessa Alviinaksi on nimitetty tyttöjä pääasiassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. 2000-luvun alussa nimen kannatus oli pienoisessa kasvussa, joskin se oli edelleen hyvin harvinainen. Myös kirjoitusasut Alvina, Alfiina ja Alfina ovat harvinaisia. Aikoinaan nimen kansanomaisia muotoja olivat muun muassa Alvi, Alva, Fiina, Fiinu, Iina, Viina ja Viinu." Lähde: Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 31.
Nimipäivästä Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 15.9.2010 vastaavaan kysymykseen näin: "Alviinalla ei yksinkertaisesti ole virallista nimipäivää eikä ole sellaista ollutkaan. Nimeä ei...
Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://...
