Wikipedian mukaan The Tokens on levyttänyt kappaleen "Lion sleeps tonight" näistä yhtyeistä aikaisemmin, vuonna 1961. Tight Fit on levyttänyt kappaleen v. 1982. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Lion_Sleeps_Tonight. Mahdollisesta oikeustaistelusta näiden kahden yhtyeen välillä ei löytynyt tietoa, mutta linkin takaa löytyy myös otsikko Copyright issues, jonka mukaan tekijänoikeus kiistoja liittyy mm. The Lion king -elokuvaan.
Hei!
Alakerran Eijalle saattaisi käydä huonosti, jos lähtisi omin luvin muumikuosisia tuotteita myymään. Hän voi toki tehdä muumiaiheisen tuotteen ja lahjoittaa sen sinulle. Se on ok, koska rahaa ei liiku, mutta jos Eija alkaa puoliammatillisesti myymään muumiaiheisia tuotteita ilman sopimusta/lisenssiä, niin siitä ei hyvä heilu.
Moomin Characters Oy Ltd on Muumi-tuotteiden ja tuotemerkin valvonnan virallinen taho. Muumit ovat tuotemerkki eikä kuosia, kuvia tms. saa käyttää ilman lupaa. Mutta omalle tuotteelleen voi ostaa tuotelisenssin. Tuotelisenssi antaa oikeuden käyttää yleisesti tunnettua tuotemerkkiä, kuvia, filmejä ja sarjakuvastrippejä tuotteissa, julkaisuissa tai kampanjoissa. Muumikuosin...
Anu Kaajan kirjasta Muodonmuuttoilmoitus (Teos, 2015) voi löytää kävelemään lähtevän Napoleon-patsaan - samoin kuin hedelmä- ja vihannesosaston alla olevan kaivon, jossa on siellä vuosia viettänyt nainen, sekä kuuteensataan punarintaan pukeutuneen Rouva Robinsonin. Viimeksimainitussa tarinassa tavataan sekä Violet että mies keltuaisessa.
Vladivostokista ei pääse suoraan laivalla tai lentokoneella Kanadaan tai Yhdysvaltoihin.
Japaniin ja Koreaan menee suoria lentoja.
Rahtilaivat reissaavat kyllä Venäjän ja Kanadan väliä, mutta niiden kyytiin pääsevät vain laivalla töissä olevat.
Auton kuljetus maasta toiseen voi olla hankalaa. Maiden tullausmääräykset vaihtelevat. Auto kannattaakin siis myydä aina valtiota vaihtaessa tai vuokrata kustakin maasta siellä reissaamisen ajaksi.
Itäreitin käyttö ei ole aivan mahdotonta, mutta hieman haasteellista.
Valitettavasti en löytänyt mitään julkista tilastoa Aurajokeen hukkuneista. Suomen uimaopetus-ja hengenpelastusliitto tilastoi koko maan tasolla hukkuneiden määrää ja heidän tilastonsa löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot
Aurajokeen hukkuneista voisi kysyä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tai Lounais-Suomen poliisilta. Alla linkit heidän yhteystietoihinsa:
http://www.vspelastus.fi/yhteystiedot
https://www.poliisi.fi/lounais-suomi/yhteystiedot
Löysin Makupalat.fi-hakemiston kautta Kansallisarkiston julkaiseman tutkimuksen Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 1-2, joista toinen osa , Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa käsittelee aihetta https://www.arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Ulkomaalaisten_sot… . Teoksen lähdeluettelosta voi myös löytyä viitteitä muuhun tutkimukseen.
Kolmesta kysytystä tangosta kahta eli Timo Forsströmin tangoa Kuu, kylmä kuningatar ja Howard Greenfieldin sävelystä The world will smile again, jonka Juha Vainio on suomentanut nimellä En antaa muuta voi, ei ole julkaistu nuottina, joten niitä ei valitettavasti kirjastoissakaan ole.
Nimellä Nuoruuden tango tunnetaan kaksi sävellystä: Martta Rantamäen omiin sanoihin "Tähden lentävän lailla" vuodelta 1994 ja tätä paljon tunnetumpi ja oletettavasti tarkoitettu Tapani Kansan säveltämä ja sanoittama "Tanssin kanssasi" vuodelta 1982. Jälkimmäisen nuotti löytyy kokoelmasta Tapani Kansa (Scandia Kustannus 1982). Se löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta.
Heikki Poroila
Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti...
Jos haluat nimenomaan tietokirjallisuutta, näistä voisi aloittaa:
Suomen romanien historia (2012)
Mikko Heikinheimo: Romanit (2015)
Aija Kuparinen: Vanhojen tie (2017) - kirjassa on 14 romanivanhuksen haastattelu.
Lisää kiinnostavaa luettavaa löytyy kirjoittamalla Vanamo-verkkokirjaston hakuun "romanit". Tulosta voi rajata tarvittaessa esimerkiksi aineistolajilla tai kirjastolla. Täältä näkee myös teosten saatavuuden.
https://www.vanamokirjastot.fi/
Saikan Manta -maalauksesta on kuva ainakin kirjassa Kansallispuku (Leena Holst, 2011). Maalauksen on tehnyt Agathon Reinholm vuonna 1879. Tarkempaa aineistoa (sekä tekstiä että kuvia) Mouhijärven kansallispuvun jäljittämisestä on koottuna SKS:n kansanrunousarkistosta.
Suomi-neito on kulttuurihistoriallisesti ollut pikemminkin symboli eikä kukaan tietty hahmo tai henkilö. Suomi-neito on useimmiten kuvattu nuorena, kauniina ja vaaleahiuksisena naisena, joka on pukeutunut kansallispukuun tai neitseellisen valkeaan mekkoon. Näin ollen Saikan Manta on istunut tähän Suomi-neidon tyyppiin.
Etsityn kirjasarjan on kirjoittanut Raili Mikkanen ja se koostuu teoksista Kahdentoista vala, Myrkkypuun marjat, Pähkinäpuinen lipas ja Hopearenkaan taika.
Jonkin tapahtuminen 10 vuoden sisään tarkoittaa sitä, että sen toteutumiseen menee korkeintaan 10 vuotta, mutta periaatteessa asia voi tapahtua vaikka jo huomenna tai seuraavan tunnin aikana. Mitään vähimmäisaikaa ilmaus ei sisällä. Toki käytännön elämässä voi olla suhteellisen vähän sellaisia asioita, joiden mahdollinen toteutumisväli olisi yhdestä tunnista kymmeneen vuoteen.
Jos erilaiset aikailmaisut kiinnostavat, osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/tuohikuussa_vuonna_miekka_ja_kirves.27453.news löytyy koko joukko Kotuksen linkkejä monenlaisia aikailmauksia käsitteleviin kirjoituksiin.
Tästä Chris Bradfordin sarjasta on tosiaan suomennettu kolme kirjaa vuosina 2009, 2010, ja 2011. Meillä kirjastossa ei ole tietoa mahdollisista uusista suomennossuunnitelmista. Suomennokset on julkaissut WSOY. Jos haluat, voit kysyä heiltä lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot/toimitus
Kuivatislauksella eli pyrolyysillä tarkoitetaan kemiallista reaktiota, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan ilman, että hapen annetaan vaikuttaa. Yleinen teollisuudessa kuivatislattava materiaali on puu. Lisää kuivatislauksessa tapahtuvista reaktioista voi lukea täältä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48984/Kujala%20Mia.pdf?se…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivatislaus
Hei
Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.
Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla:
Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja
Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja
Paula Noronen "Yökoulu"-sarja
Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt"
Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja
Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja
Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja
Jens Lapidus "Tillililän liiga...
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891