Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
Kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön puunostajalle. Metsänhoitoyhdistykset välittävät pieniäkin puueriä metsäyhtiöille ja kilpailuttavat hinnat. Sahattavaksi kelpaava järeä tukkipuu on arvokkainta puuraaka-ainetta. Myös paikalliset sahat ja piensahurit voisivat löytää käyttöä muutamallekin rungolle.
https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/422256-nain-lyot-rahoiksi-tontti…
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&...
Kyseinen kappale on Atahualpa Yupanquin Nostalgias tucumanas, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä Kaipaus. Suomenkieliset sanat ovat Kauko Käyhkön käsialaa.
Esko Rahkosen tulkitsemana kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä 20 suosikkia : Syvä kuin meri (1995)
Syitä on monia. Iän myötä elimistön vesipitoisuus vähenee, jolloin krapulaa lupailevan humalatilan saavuttamiseen vaaditaan vähemmän alkoholia kuin nuorena. Eräs syy saattaa myös olla se, että keski-ikäiset juovat yleensä vähemmän kuin nuoremmat. Tällöin alkoholitoleranssi ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/miksi-krapulat-muuttuvat-ian-myota-pahemmiksi-asiantuntija-vastaa
Kuvataidematrikkeli kertoo Albert Edelfeltin debytoineen eli esiintyneen taiteilijana ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1872, jolloin hän esiintyi Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän voitti sinä vuonna Dukaattikilpailun toisen palkinnon:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/albert-edelfelt-2
https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/dukaattipalkinto/ar…
Emme löytäneet tietoa, millä teoksilla hän debytoi, mutta Kansallisgallerian sivuilta löytyy kuvia mm. hänen varhaisista töistään (vuosilta 1870-1873), joista osa on maalauksia:
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Albert%20Edelfelt&…
Teoksessa Albert Edelfelt 1854-1905: juhlakirja (2004) vanhimmat esitellyt maalaukset...
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana.
Valitettavasti monet herkut katoavat kauppojen hyllyltä. Tuokin pussi kuulostaa kovin tutulta...
Kenties se olisi ollut jokin Fazerin alkuajan Mixeistä tai Cloetta Malacon Lauantaipussi?
Monet blogit ja lehtijutut muistelevat menneitä makuja. Ehkä kaipaamasi löytyy näiltä sivuilta? Esim.
https://www.niihinhetkiin.fi/2021/03/naita-nostalgisia-herkkuja-kaipaan.html
https://www.niihinhetkiin.fi/2021/03/naita-nostalgisia-herkkuja-kaipaan.html
https://focusonfavorites.fi/2014/03/15/menetetyt-tapaukset/
Jospa joku lukija muistaa tämän pussin ja lisää vastauksen kommentteihin.
Wikipedian artikkelissa ei ollut mainittu lähdettä, joten sen todenperäisyyttä on hankala arvioida. Itse pitäisin Helsingin kaupunkiympäristön julkaisua "Vuosaarenhuippu" luotettavana lähteenä. Siinä korkeudeksi mainitaan n. 60 metriä:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisu…
Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx...
Kirjastokortin katoamisesta pitää ilmoittaa kirjastoon. Joku voi lainata lainaustiskillä kortillasi (ei tarvitse PIN-koodia), jolloin olet vastuussa kortillasi tehdyistä lainoista. Tule heti maanantaina käymään tai soita pääkirjaston vastaanottoon 06-325 3533, niin suljemme korttisi.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa. Kirjojen pitäisi olla hyvin lainaan meneviä ja puhtaita.
Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa tuollaiset lainat pitää muodollisesti palauttaa lähimpään kirjastopisteeseen, minkä jälkeen ne voi lainata uudelleen, mikäli niistä ei ole varauksia.
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaan Aura Koiviston teos Irtolaisina Euroopassa, Otava 1986. Siitä löytyi arvostelu ÄOL-n (Äidinkielen opettajien liitto) Virke-jäsenlehdestä 3 vuodelta 1988. Pieni ote arvostelusta: ”Irtolaisina Euroopassa tarkastelee Eurooppaa interrailmatkaajan silmin. Se on yksityiskohtainen matkapäiväkirja kahden "naaraspapan" interrailmatkailusta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tytöt kiertävät maita ristiin rastiin vähän sen mukaan kuin mieleen juolahtaa”
Aura Koiviston kirjaa on yksi kappale pääkirjastossa Pasilassa sijaitsevassa Helmet-kirjavarastossa.
