Katri Valan runo Ratsastaja on kokoelmasta Sininen ovi (1926).
Alla on linkki teoksen digitoituun versioon. Runo löytyy sivulta 12.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/123996/Sininen_ovi_runoja.pdf
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Yhdistyslain pykälässä 38 a Toiminnantarkastus on kappale, jossa mainitaan tilanne, jossa toiminnantarkastajaa ei ole valittu.. Olisiko tästä apua teidän tapauksessanne? Valitettavasti meidän kirjastolaisten ammattitaito ei riitä vastaamaan kysymykseenne. Alla linkki lakiin:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja...
Etsitty kirja taitaa olla Maarit Saarron Skabat (Weilin+Göös, 1982). Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Pave. Pave ja hänen veljensä Pepe asuvat isänsä luona vanhempiensa erottua. Pave harrastaa piirtämistä ja maalaamista, minkä lisäksi hän soittaa rockabillyä Pepen bändissä. Paven astma mainitaan kirjassa ohimennen, mutta sillä ei ole siinä niin suurta osaa kuin hänen taide- ja musiikkiharrastuksellaan.
Kyseessä on varmaankin Phyllis Rootin ja Jill Bartonin kuvakirja Auton rämä (Rattletrap car, 2001). Kirja ilmestyi vuonna 2004 Taija Mårdin suomentamana.Kirjaa näyttää olevan huonosti saatavilla Suomen kirjastoissa, mutta voit tehdä kirjasto kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htmhttps://finna.fi/
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Kai Hyttisen esittämässä laulussa Kesä kertosäe alkaa "Taas maalarit maalaa / muurarit muuraa". Laulu on vuodelta 1977. Sen sanoituksen teki Vexi Salmi ja sävellyksen Kari Kuuva.
Laulu julkaistiin uudelleen Hyttisen kokoelma-cd:llä 20 suosikkia : Vieläkin vieläkin vain (F Records 8573-85658-2).
Saatavuus Outi-kirjastoista
Platonista kerrotaan Suuria ajattelijoita -videossa(Suomen kunnallispalvelu 1998), joka on Jyväskylän ja Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Videon saa kaukolainaksi; Porin kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen hinta on 20 markkaa.
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Tässä tulee ongelmaksi sellaisen koneen löytäminen, jossa on vielä korppuasema. Näitä koneita oli käytössä 2000-luvun vaihteessa. Ja käyttöjärjestelmät ovat muuttuneet. Mahtaisivatko muistitikku ja korppu "keskustella" keskenään.
Mikkelin pääkirjastossa on digitointipiste, mutta kysymyksesi kaltaisia asioita sielläkään ei pysty tekemään.
Osaisikohan joku alan harrastaja auttaa! Googlella voisi kokeilla hakea digitointipalstoja ja -keskusteluja.
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns....
Suomessa tämä kirja on ainoastaan Turun kaupunginkirjastossa. Se kuuluu heidän vanhaan kokoelmaansa, ja sitä voi pyytää tutkimuskäyttöön erillisellä luvalla.
Kirja kuuluu Ruotsissa julkaistuun sarjaan, ja se on joidenkin ruotsalaisten kirjastojen kokoelmissa. Koska kirjaa ei ole Suomessa saatavana kotilainaan, voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukopalvelupyyntölomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Valitettavasti emme löytäneet aivan kuvailemaasi kirjaa, mutta tässä olisi kolme ehdokasta:
Julian Barnes: 10 ½ lukua maailmanhistoriaa
Timothy Findley: Suuri tulva
Marie Fredriksson: Vedenpaisumus
