Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta...
Uurteisvalailla (sinivalas, sillivalas, seitivalas, lahtivalas, jne.) on kurkkunahassaan selvästi erottuva uurteinen alue, joka ulottuu alaleuasta vatsaan saakka. Uurteinen kurkkunahka auttaa valasta ruoan saalistamisessa. Saalistaessaan se avaa leukansa ja päästää vettä suuhunsa, samalla kun kiihdyttäää nopeuttaan. Uurteinen kurkkunahka venyy ja valas pystyy vetämään suuhunsa valtavan määrän vettä ja saaliseläimiä. Lopuksi valas siivilöi veden pois ja suuhun jää vain ravinnoksi tarkoitettu aines. Kurkkunahkan venyminen laajentaa valaan suun tilavuutta valtavasti. Se kasvattaa suun ympärysmittaa jopa 162% ja pituutta 38%.
Seuraavalla sivustolla havainnollistetaan hyvin uurteisen kurkkunahan toimintaa:
https://baleinesendirect.org/en/...
Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,...
Tarkoitat ehkä Kukurikuu-runokirjaa ja siihen liittyvää kasettia.
Kirjassa on runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille, jotka on säveltänyt Jaakko Löytty. Kirjassa on runojen ja leikkiohjeiden lisäksi laulujen nuotit.
Tämä runokirja löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, mutta valitettavasti kokoelmissamme ollut kasetti on kuunneltu loppuun eli sitä meillä ei enää ole.
Halutessasi voit jättää kasetista kaukolainapyynnön, jolloin tilaamme kasetin jostakin toisesta kirjastosta niin että voit lainata sen kirjastostamme.
Kaukolainaaminen maksaa kahdeksan euroa. Voit jättää kaukolainapyynnön meille verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Tässä vielä tiedot Kukurikuu kirjasta:...
Meillä ei ole ikävä kyllä asiantuntemusta selvittää jäljennöksen tekijää. Jäljennös on signeerattu oikeaoppisesti merkkaamalla siihen jäljennöksen tekijän nimimerkki, vuosiluku sekä merkintä että kyseessä on kopio.
Jäljennöksen tekeminen ei ole aina laitonta, varsinkaan jos ei väitä kopiota alkuperäiseksi. Olennaista on myös milloin alkuperäisteos on tehty. Elossa olevalta taiteilijalta tulisi kysyä periaatteessa lupa jäljennöksen tekemistä varten. Jos alkuperäisteoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, niin lupaa ei tarvita. Muuten lupa kopion tekemiseen pitäisi kysyä taiteilijan perikunnalta. Jäljennöksen tekijän nimi tai nimimerkki pitäisi aina merkitä niin, että siitä käy selväksi että kyseessä on jäljennös eikä...
Minna Canthin eläessä Työmiehen vaimo ei saanut palkintoja.
Se sai kyllä aikanaankin hyvin innostuneen vastaanoton ja sitä kiiteltiin palkintojen arvoiseksi. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2058133?term=Minna&term=Canthin&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487298?term=Ty%C3%B6miehen&term=Minna&term=Canth&term=Vaimo&term=vaimollensa&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1116494?term=palkintoa&term=Minna&term=Canth&term=palkintoja&term=ty%C3%B6mies&term=waimon&term=ty%C3%B6miehi%C3%A4&page=2
Canth sai SKS:n palkinnon esikoisnäytelmästään Murtovarkaus. "Järjestipä...
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, että suurimmalta osin kohonnut verenpaine (=verenpainetauti) johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. Koko artikkelin voi lukea Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Valitettavasti Lope de Vegan valtaisaa tuotantoa on suomennettu hyvin vähän. Etsimästäsi sonetista 126 ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Harvinaisimmissa keräilyasioissa kannattaa ottaa aina yhteyttä asiantuntijoihin.
Korteista voisi kysyä esim Postimuseon Kysy museolta palvelusta. Siellä on vastattu postikorttien arvon kyselyyn 6.7.2018
Kysyä voi myös sivustolta Filatelisti.fi. Muitakin alan harrastajia löytyy esim. https://www.kultaomena.com/
Museo suositteli keräilykauppojen lisäksi kokeilemaan korttien myymistä Filateliaan erikoistuneissa huutokaupoissa. Esim Helander.com Iltalehti 5.6.2018
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus...
Laila Järvinen suomensi ensimmäisen Peppi Pitkätossu -kirjan jo vuonna 1946, vuosi sen jälkeen kun Astrid Lindgrenin Pippi Långstrump oli ilmestynyt. Järvinen keksi Pepin suomalaisen nimen, kuten myös monien suomentamiensa Muumi-kirjojen hahmojen nimet. Tuomas Manninen on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan 12.8.2014 Ilta-Sanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000792803.html
.
Ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien lisäksi tasavallan presidentti myöntää erilaisia arvonimiä. Hän päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ehdotuksesta. Arvonimiä on käytössä yli 100. Lista löytyy Finlexistä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Muita tasavallan presidentin myöntämiä tunnustuksia ovat tieteen ja taiteen akateemikon arvonimet, virka-ansiomerkki, hengenpelastusmitali ja äitienpäiväkunniamerkki. Näiden lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Tarkemmin tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä ja arvonimistä voit lukea sivulta...
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Hei,
Alkuperäisen tarinan kirjoittajaa tuskin löytyy, koska satu lienee aika vanha ja kiertänyt eri muodoissa.
Tuorein versio sadusta löytyy nimellä "Viisas prinsessa" kirjasta Rohkeiden tyttöjen satukirja : unohdetut tarinat (kertojat: Susanna Davidson, Rosie Dickins, Andy Prentice ja Rob Lloyd Jone ; suomennos: Jade Haapasalo. ISBN 9789522562364 ; Kids.fi, 2020
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin. Sama tarina on myös versiona nimeltä "Kaislaviitta", mikä voi olla juuri se etsimäsi. Tässä linkki aiempaan ksymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jo-pidemman-aikaa-etsinyt
Uppo-Nalle lausuu runon alkua teoksessa Uppo-Nalle ja setä Tonton (1981), mutta koko runoa en siitä löytänyt. Se löytyy kuitenkin kokonaisuudessaan ainakin teoksesta Uppo-Nallen kootut runot : Uponneen kansan lauluja (1985).
Linkit
Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja setä Tonton https://finna.fi/Record/anders.33000?sid=4393285947
Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot https://finna.fi/Record/3amk.86648?sid=4393278651
Cantores Minores kannatusyhdistys ry.:stä kerrottiin aiheesta seuraavasti:Joidenkin kuorolaisten kaulassaan pitämät ristit ovat prefektiristejä.Kussakin kuoron ääniryhmässä (8 kpl eli sopraano 1 ja 2, altto 1 ja 2, tenori 1 ja 2, basso 1 ja 2) on kaksi prefektiä: järjestys- ja nuottiprefekti. Prefektit ovat kuoronjohtajan näihin luottamustehtäviin nimeämiä kuorolaisia, jotka hoitavat prefektuuriin kuuluvia tehtäviä.Nuottiprefekti auttaa ääniryhmän jäseniä nuottiasioissa ja järjestysprefekti vastaa mm. läsnäoloista (hänelle ao. stemman=ääniryhmän laulajat ilmoittavat mahdollisesta poissaolosta, jonka prefekti ilmoittaa kuoronjohtajalle).Kuorolla on lisäksi pääjärjestysprefekti (vastaa mm. konserteissa kuoron järjestäytymisestä konserttia...
