Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Tällaista tietoa ei ole kirjastossa kerätty eikä tilastoitu. Kirjasarjat voivat vaihdella paljonkin kouluittain. Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat ja niitä tietoja voi kysyä suoraan kouluista. Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) tai OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Kysy siis tästä mahdollisuudesta Luulajan kirjastosta. Luulajan kirjastosta voidaan lähettää kaukolainapyyntö meille Suomeen, jos kirjaa ei löydä omalta alueelta. Todennäköisesti on niin, että jos kirja oman alueen kokoelmista löytyy, mutta se on lainassa, pyyntöä ei tehdä, vaan asiakas jää odottelemaan lainasta palaavia kirjoja.
Kirja on ollut Suomessa varauslistojen kärjessä ilmestymisestään asti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjasta on vielä tälläkin hetkellä 764 varausta, joten vaikka kirjoja kokoelmissa on paljon, kirjan saaminen varaamalla vie kauan.
Sekä Tornion että Kemin kirjastoista kirja on tällä hetkellä lainassa. Varauksia ei kuitenkaan ole. Lainataksesi...
Riippuu hiukan siitä, mitä ilmaisulla "myytävä uusiotuote" tarkoitetaan. Jos kirja vain kunnostetaan sen sisältöön puuttumatta, ei ole tekijänoikeudellista estettä myydä kunnostettua nidettä edelleen.
Vähintään harmaalle alueelle siirrytään, jos "uusioiminen" tarkoittaa sisällön karsimista tai esimerkiksi useasta julkaisusta otettujen osien yhdistämistä yksiin kansiin. Sellainenkaan ei välttämättä ole laitonta, jos tyydytään leikkaamaan ja liimaamaan. Lopputuloksen osalta ei kuitenkaan saa jäädä epäselvyyttä siitä, kuka minkäkin osan tehnyt tai mitkä osat eivät alunperin ole kuuluneet yhteen.
Yleisesti ottaen oikeudenhaltijan oikeudet laillisesti myytyyn teoskappaleeseen raukeavat. Moraaliset oikeudet kuitenkin säilyvät kaikissa...
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Hei,
Mikäli haluat kaukolainata teoksen Schurch, Charlene: Mostly mittens - ethnic knitting designs from Russia (2009), ole hyvä ja täytä Vanamo-verkkokirjastossa seuraavan linkin takaa löytyvä kaukopalvelulomake:
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6
Täytettyäsi lomakkeen, paina ’Tilaa’, jolloin tiedot tallentuvat kaukopalvelujärjestelmään ja tilaus etenee.
Kaukolainan hinta on 8 €.
Hei,
Hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla "islamilainen kulttuuri" ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjoihin, saa varsin kattavan listauksen (Keski-kirjastoissa 102 osumaa). Poimintoina mm. seuraavat teokset:
Islamilainen kulttuuri, 2016 (toim. Heikki Palva & Irmeli Perho)
Helena Hallenberg: Ruokakulttuuri islamin maissa, 2014
Marko Juntunen: Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, 2005
Pääasiassa kirjallisuus on suomenkielistä, joitakin teoksia löytyy myös englanniksi.
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Herttoniemen kirjasto ja nuorisotalo sekä Herttoniemenrannan nuorisotalo ovat saamassa uudet tilat Herttoniemen metroaseman läheisyyteen valmistuvasta lähipalvelukeskus Hertsistä. Uusiin tiloihin siirrytään niiden valmistuttua, arviolta syksyllä 2019. Siihen asti kirjasto toimii nykyisissä tiloissaan.
Lähteet:
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009664/ryja-2017-1/
http://kettutie.munstadi.fi/2017/02/24/tiedote-nuta-kirjasto-saavat-uud…
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Ian Tysonin kappaleen Four strong winds nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin New giant book of rock (1988), Neil Young: Complete music. Volume 3 : 1974-1979 (1984), Neil Young anthology : easy guitar (1999) ja Comes a time (1978).
Nuottijulkaisut kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Olemme koettaneet kovasti etsiä hakemaasi teosta. Olemme kysyneet asiaa myös Suomen muista yleisistä kirjastoista, mutta emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään juuri kyseistä lorua.
Epäilemme, että kyse on jostain Hanhiemon versiosta, koska esimerkiksi lorut "Kurpitsatalo" (Lasten oma kirjakerho, 2001), "Talo" (Hanhiemon iloinen lipas. WSOY, 1987) ja "Kalle, ahne kurpitsalle" (Hanhiemon runoja, 1977), tulevat mainitsemaasi kurpitsalorua todella lähelle. Turusta ei kuitenkaan löydy tuota Tuomas-versiota.
Punarinta-loru on vielä hankalampi. Sekin vaikuttaa joltain Hanhiemon käännökseltä tai muulta englantilaisen kansansatujen kokoelman versiolta. Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa...
