Hei!
Suosittelemme visiittiä taidetarvikekauppaan, esim. Temperaan (Uudenmaankatu 16 Helsingissä). Siellä on ammattimaiset myyjät, jotka osaavat neuvoa tämän kaltaisissa asioissa. Kannattaa ottaa mukaan paperimalleja niistä papereista, joille tusseja aikoo käyttää. Näin pystyt kokeilemaan tusseja paikan päällä omalle paperillesi ja testaamaan musteen läpäisevyyttä sekä kirjoitusjäljen tasaisuutta.
Tästä linkistä näet Temperan kuitukärkikynävalikoimaa: http://www.tempera.com/shop/contents/fi/d143.html
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy tutkimustietoa ja kirjoja Suomea käsittelevästä kulttuuriantropologiasta asiasanoilla Suomi ja kulttuuriantropologia. Alla haun tulos:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/IM67XXRX6HPA29DS9BEX1TEB1U6HDYAMD…
Artikkeleita löytyy Arto-tietokannan kautta. Alla haun tulos:
https://finna.fi
Suuri osa tutkijoista näyttäisi olevan suomalaisia, mutta joukossa on ainakin nimen perusteella myös kirjoittajia muista maista. Alla joitakin:
- The Finnuit : Finnish culture and the religion of uniqueness / Edward Dutton (2009)
- Being jewish in Helsinki, Finland today : deciphering identity in processes of distinction: becoming in the present with the voices of the past / Jill Kotel (pro gradu -tutkielma...
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Monikielisen kirjaston sivuille, jotka löytyvät kirjastot.fi:n sivuilta, on koottu kirjaston esittelyjä 14 kielellä:
http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/kirjastoesittely/vanhat
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole karenninkielistä. Selkosuomenkielisestä esittelystä voisi olla apua.
Hei Ylen Arkistosta,
meiltä löytyy Niko Oksasen kolmen radioesitelmän käsikirjoitukset, valitettavasti äänitteitä näistä ei ole tallessa, sillä tuohon aikaan nauhat olivat niin kalliita, että niitä käytettiin useaan kertaan.
Tässä kuitenkin hieman tietoa tallessa olevista käsikirjoituksista:
-"Opettajakunnan naisistuminen." Opett. Niko Oksanen haastattelee
kansakouluntarkastaja Jaakko Laurilaa ja Maisteri Sirkku Pesosta.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19351210
-Meidän Mattiko apukouluun? Opettaja, vanhemmat ja lastensuojelumies
keskustelevat apukoulukysymyksestä. Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19360914
-"Oppilaiden kotitehtävät". Isä, lapset ja koulumies keskustelevat.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19361106
Wikipedian mukaan The Tokens on levyttänyt kappaleen "Lion sleeps tonight" näistä yhtyeistä aikaisemmin, vuonna 1961. Tight Fit on levyttänyt kappaleen v. 1982. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Lion_Sleeps_Tonight. Mahdollisesta oikeustaistelusta näiden kahden yhtyeen välillä ei löytynyt tietoa, mutta linkin takaa löytyy myös otsikko Copyright issues, jonka mukaan tekijänoikeus kiistoja liittyy mm. The Lion king -elokuvaan.
1) Ensimmäinen kirja voisi olla Elina Karjalaisen Uppo-Nalle. Tarina alkaa siitä, kun vihainen lapsi heittää lelunallensa laivalta mereen. Nalle ui vuoden päivät maailman merillä, kunnes ajautuu rantaan, josta Reeta-niminen tyttö löytää hänet.
Kirjan kansikuvia voi katsella esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93136d74-d86b-4cbd-b21e-d…
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2013876
2) Luumuista keitellään hilloa ainakin Margaret Mahyn kirjassa Hilloa! Makea tarina luumuista. Kirjan kannen näet muun muassa täältä:
https://www.bookcrossing.com/journal/13842428?
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta...
Kyseessä taitaa olla John Vernon Lordin lastenkirja Rullaluistin karkuteillä (1973). Saatavuustiedot on täällä: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=rullaluistin+karkuteill%C3%A4&type=AllFields
E-kirjana en teosta valitettavasti löytänyt, eli pitänee odottaa kunnes kirjastot taas aukeavat.
Lähteemme mukaan maan nimen, Viet Nam, merkitys ei ole selkeä kaikille vietnamilaisillekaan. Lyhyesti sanottuna sanalla 'Viet' viitataan Viet-nimiseen kansaan, joka elää etelässä (=Nam).
http://www.vietnamvert.com/fr/culture_alias/Ca-vous-interesse-peut-etre…
https://www.voyagevietnam.co/que-veut-dire-vietnam/https://www.voyagevi…
Pepsi Max 0.3 litran pullossa on kruunukorkki. Tiimimme päätyi sellaiseen oletukseen että jos testaa pullon avaamista sata kertaa ja ottaa huomioon avaamiseeen käytettävän ajan (ranneliikkeen nopeus) ja juoman lämpötilan, voidaan havaita tilastollisesti merkittävästi, että kylmän juoman avaaminen nopeasti tuottaa useammin poksahdusäänen kuin lämpimän juoman avaaminen hitaasti. Voisiko juoman lämpötila ja avaamisliikkeen nopeus olla vaikuttanut poksahdusääneen? Onko vertailussa käytetyt toiset limonadit olleet saman lämpöisiä kuin Pepsi Maxit ja onko avaamisliike ollut täysin samanlainen?
Juoman valmistajalla voi olla kysytystä asiasta lisää tietoa, kannattaakin ottaa yhteys Hartwallin maksuttomaan kuluttajapalveluun...
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Englantilaiselta Barbara Erskineltä on suomennettu kolme teosta.
Nainen menneisyydestä (Lady of hay, suom. Renne Nikupaavola) julkaistiin vuonna 1988 kahtena niteenä.
Häkkilintu (Kingdom of shadows, suom. Leena Nivala) ilmestyi niin ikään kaksiosaisena vuosina 1988 .
Keskiyö on yksinäinen paikka (Midnight is on lonely place, suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen) julkaistiin vuonna 1994.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi
Kaikki Erskinen teosten suomennokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin, joskaan eivät lähikirjastosi kokoelmiin. Voit siis tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
https://joki.finna.fi/
Harvinaisimmissa keräilyasioissa kannattaa ottaa aina yhteyttä asiantuntijoihin.
Korteista voisi kysyä esim Postimuseon Kysy museolta palvelusta. Siellä on vastattu postikorttien arvon kyselyyn 6.7.2018
Kysyä voi myös sivustolta Filatelisti.fi. Muitakin alan harrastajia löytyy esim. https://www.kultaomena.com/
Museo suositteli keräilykauppojen lisäksi kokeilemaan korttien myymistä Filateliaan erikoistuneissa huutokaupoissa. Esim Helander.com Iltalehti 5.6.2018
Vaski-kirjastoissa alle 1 euron maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä, verkkomaksamisen minimisumma on: 1,00 €. Jos sinulla olisi vähintään 1 euro maksuja, sinun pitäisi kirjautua omalle Vaski-tilillesi sivun oikeasta yläkulmasta (kirjastokortin numero ja PIN) ja valikon Maksut-vaihtoehdosta pääsisit "siirry maksamaan" kohdasta verkkopankkiisi.
Helsingin Sanomien arkistohaku sanoilla "Millainen elämä" tai "Mikä elämä" ei valitettavasti antanut hakutuloksessa yhtään kuolinilmoitusta tai värssyä. Selailin läpi viikonloppunumerot ajalta 4.9.2021-29.1.2023 enkä löytänyt tällaista ilmaisua. E-press verkkopalvelussa voi selata vanhoja sanomalehtiä paikan päällä kirjastossa mm Porvoossa ja Pornaisissa.
Esimerkiksi näissä runoissa ei korosteta surua vaan elettyä elämää:
Parra, Violeta. Elämälle kiitos/Miten voin kyllin kiittää.
Kilpi, Eeva. Älä ajattele että elämä on lyhyt
Viita, Lauri. Oi kuinka ihana
Vala, Katri. Mikä siitä, että kuolema tulee!
Pohjanpää-Siimes, Elina. Mikäpä minun on lähtiessä
Juvonen, Helvi. Jäkälä nosti pikarinsa
Vainio, Juha. En päivääkään vaihtaisi pois...
