Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kalle Päätalon Susipari on luettavissa vain näytelmänä. Samannimistä romaania hän ei ole julkaissut.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kalle-paatalon-kirja-susipari-v
Etsimäsi kirja voisi olla Aili Somersalon saturomaani "Mestaritontun seikkailut", jossa on velhoja, helmi, näkymättömäksi tekevä "hämäränhuntu" ja kiven sisään vangittu kuninkaantytär, jonka kultaisista hiuksista kudotaan häävaippaa.
Mestaritontun seikkailut -saturomaanin kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Tarkistin kirjan kirjastosaatavuuden maakuntatasolla kirjastojen Frank monihakua (https://monihaku.kirjastot.fi/fi/) käyttäen. Kysymääsi kirjaa on sen mukaan saatavilla Tampereen pääkirjaston ja kirjastojen kaukopalvelun hyödyntämän Varastokirjaston kokoelmissa. Tarvittaessa oma kirjastosi hoitaa kaukolainaamisen.
Mikäli toiveissasi olisi ostaa kirja ihan omaksi, niin esimerkiksi Antikvaarin (https://www.antikvaari.fi/) kautta voi yrittää sitä etsiä. Antikvaari on Suomen suurin antikvariaatti netissä ja sieltä saa yhdellä haulla useiden eri antikvariaattien tarjonnan esiin, mikä nopeuttaa ja helpottaa kaivatun teoksen etsimistä.
Valitettavasti emme näillä tiedoilla onnistuneet tunnistamaan kirjaa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja kansikuvan perusteella ja asiasanahaussa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Ison Omenan palvelutorilla on jonkin verran varattavia kokoushuoneita sekä pieni soittohuone.
Varattavat tilat voi katsoa Varaamosta, varaamo.espoo.fi. Varausalusta on vaihtumassa, joten tällä hetkellä (12.10.2022) varauksia ei voi tehdä kuin kuluvalle ja seuraavalle päivälle. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kirjasto.omena@espoo.fi.
Varmimmin taiteen arvioinnin ja aitouden voisi selvittää asiantuntijalla, esimerkiksi huutokauppakamarilla. Signeeraus kyllä näyttäisi taidemaalari Jalmari Elian käsialalta: vrt. Bukowskin huutokaupassa esillä olleen "Maalaistalo talvella" -työn signeeraus.
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F157/547-jalmari-elia-maalaistalo…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalmari_Elia
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Sieppijärven Sisu:n A-sarjan viestijoukkue 8.1.1967:
Reijo Jauhojärvi
Urpo Liikamaa
Matti Vaattovaara
Elli Teurajärvi
August Lämsä
Ahti Nikumaa
Timo Lämsä
Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80...
Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996.
Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona.
Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fi
Arvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fi
Historia | Vaasan yliopisto (uwasa.fi)
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:...
Emme mekään onnistuneet löytämään mitään kattavaa teosta missä olisi esitelty Ruotsin linnoja. Helmet-verkkokirjastosta löytyy lähinnä tietoteoksia, jotka ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen linnaan, sekä yksi teossarja liki sadan vuoden takaa, jossa on paneuduttu Ruotsin eri alueiden linnoihin, tässä suora linkki tekemääni hakuun: Helmet -- linnat ruotsi
Yleisemmissä matkaoppaissa voi toki olla esitelty myös linnoja, mutta sellaista kattavaa listausta ei kirjoista tunnu löytyvän. Lähtisin siis hakemaan tietoa verkosta. Näistä linkeistä voi olla apua ainakin alkuun pääsemisessä:
Keski-Ruotsin parhaat matkavinkit | Ruotsi 365.fi
Luettelo Ruotsin linnoista – Wikipedia
Historianopettajan matkassa: Ruotsin linnat | Somero (...
Aila Meriluodon runo Jälkeenpäin julkaistiin kokoelmassa Lasimaalaus vuonna 1946.https://kansalliskirjasto.finna.fi/https://finna.fi/https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39254
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. Mainitsemallasi sarjanumerolla oleva ompelukone on valmistettu vuonna 1935.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti.
Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti.
Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on...
En löytänyt lauluun nuottia suomenkielisillä sanoilla, mutta laulun englanninkielisillä nimillä nuotteja löytyy. Esimerkiksi nimellä "Forever (He is glorified)" laulu sisältyy nuottiin "A to Z praise and worship hits : 40 piano arrangements of contemporary Christian favorites : easy piano" (arranged by Carol Tornquist; Alfred Music, [2017]). Nuotissa on sovitus kosketinsoittimelle, sointumerkit ja englanninkieliset sanat. Nimellä "Forever (We sing hallelujah)" laulu sisältyy nuottiin "More of the best praise & worship songs ever : piano, vocal, guitar" (2nd edition; Hal Leonard, [2018]). Nuotissa on laulun sanat englanniksi, melodianuotinnos, nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Laulun...
