Moi moi.
Jos kirjasta ei ole varauksia, voit tosiaankin tehdä niin, että käyt kirjastossa palauttamassa sen ja sitten lainaat sen uudestaan. Nyt sinulla on taas käytettävissäsi kolme uusimiskertaa. Olennaista siis on, että aina kolmen uusimiskerran jälkeen kirja pääsee käymään kotonaan kirjastossa. Mitään rajaa ei ole määrätty sille, miten moneen kertaan tämän kierron saa toistaa.
Kuten aiemmin ilmoitimme, olemme pyynnöstänne poistaneet aineistonne lainaus- ja esityskäytöstä. Niitä ei voi jatkossakaan käyttää, lainata tai katsoa kirjastossamme. Aikanaan teokset poistetaan kokoelmasta ja hävitetään, tekijänoikeussyistä emme myy CD-ROM-aineistoja kirjaston poistomyynnissä.
Hei! Ei ole. Metkamatka on Espoon kaupunginkirjaston tapahtumasarja. Lue lisää infoa aiheesta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/MetkaMatka_j…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyivät seuraavat viitteet :
Translating and interpreting conflict / edited by Myriam Salama-Carr.
Salama-Carr, Myriam. Amsterdam : Rodopi, 2007.
Translation and conflict : a narrative account / Mona Baker.
Baker, Mona. New York ; London : Routledge, 2006.
http://finna.fi
Helmetistä seuraava asiaa sivuava viite :
The translator : a tribesman's memoir of Darfur / Daoud Hari as told to Dennis Michael Burke and Megan M. McKenna. Random House, cop. 2008
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1867824__Stulkit__Ff%3Afac…
Nettilinkkejä :
http://www.doria.fi/handle/10024/97901
https://hal-confremo.archives-ouvertes.fr/hal-00599599
http://aiic.net/page/3853/aiic-red-t-and-fit-introduce-the-first-...
Kyllä on. Salo on yksi Vaski-kirjastoista, eli riittää kun varaat kirjan itsellesi ja valitset noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Varaussysteemi ei mahdollista kirjan lähetyspaikan valitsemista, mutta saat haluamasi kirjan sieltä mistä se on parhaiten saatavana. Varaaminen on ilmaista, vain noutamaatta jääneistä varauksista peritään maksu (2€ nyt 6.3.2017).
Varauksen voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/ tai se voidaan tehdä sinulle missä tahansa Vaski-kirjastojen neuvonnoista. Ohjeet varauksen tekoon löydät verkkokirjastosta : Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Varaukset.
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Meille kätevintä olisi, että ostat vastaavan kirjan ja palautat sen Luumäen kirjastoon. Selitä mitä on tapahtunut ja pyydä heitä lähettämään kirja meille (ja sen korvattavan kirjan tarran numero jos mahdollista). Korvattavan kirjan voit pitää itse.
Downin oireyhtymä on nimitys piirteille, jotka aiheutuvat kromosomipoikkeamasta kromosomissa nro 21. Aiheesta enemmän Wikipedian artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4. Kysymys ei siis ole neurologisista ongelmista.
Heikki Poroila
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Arvelisin, että tarkoittamasi koirakirja on Michael Allabyn ja Jane Burtonin Koiraperheen elämää (WSOY, 1987). Kansikuva ei tosin vastaa muistikuvaasi. Yksittäiset kuvat pentueen kaikista koirista löytyvät vasta kirjan sisäsivuilta, sukupuusta sivuilla 8-9. Allaby ja Burton ovat tehneet vastaavan kirjan myös kissoista (Kissaperheen elämää) ja hevosista (Varsan vuosi). Kaikki keskittyvät eläinten kasvuun ja kehitykseen niiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
Oli vesi suihkussa kylmää, haaleaa, lämmintä tai kuumaa, se joka tapauksessa "rummuttaa" ihoamme vilkastuttaen verenkiertoa. Hyvin kuuma ja hyvin kylmä vesi lisäävät tätä vaikutusta merkittävästi ja ihminen voi kokea suihkun siksi virkistävänä. Kuumana päivänä ihon lämpötilaa alentava suihku voi piristää ihan siksi, että elimistö viilenee. Joskus suihkussa käyminen virkistää puhtaasti henkisistä syistä eli koska se on mukavaa. Mutta todennäköisesti useimmilla ihmisillä on kokemusta myös tilanteista, joissa suihku ei sen kummemmin virkistä tai saattaa jopa raukaista ihmistä. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, missä tilanteessa suihkussa käydään ja minkälaisia odotuksia siihen liittyy. Suihku vaikuttaa siis sekä fyysisesti että henkisesti...
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth...
Kyseessä on Bénédicte Lafartén lastenkirja Koppilakki ja pullatäti (Passe-casquette et petits gâteaux, suom. Pirjo Santonen, Kustannus-Mäkelä, 1992). Kirja kuuluu Osaan jo lukea -sarjaan.
Kirjan sisältö on kuvattu lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin: "Vanhat sisarukset Leevi ja Maria käyvät joka iltapäivä kävelyllä koulun luona. Leevi pelaa poikien kanssa koppilakkia ja Maria jakelee leivonnaisia. Mutta kotona he vain riitelevät."
Kirja kuuluu lukuisien kirjastojen kokoelmiin, myös sinun kirjastoalueellasi.
https://www.finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Tässä Tieteen termipankin määritelmä käsitteestä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fallibilismi
Nimenomaan fallibilismiin keskittyvää suomenkielistä yleisesitystä ei käsittääkseni ole olemassa, mutta käsitettä toki esitellään useissa tieteenfilosofisissa teoksissa. Näistä voisi mainita ainakin Ilkka Niiniluodon teoksen Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (Otava).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428758?lang=fin
Fallibilismi-käsitteen kehitti amerikkalainen Charles S. Peirce, vaikkakin käsitteen takana oleva ajatus on paljon häntä vanhempi. Markus Lång on suomentanut useita Peircen teoksia. Nämä löytyvät teoksesta Johdatus tieteen logiikkaan ja...
Kaloissa allergisen reaktion aiheuttavat valkuaisaineet ovat enimmäkseen parvalbumiineja. Nämä eivät ole samanlaisia lajista toiseen, mutta erot ovat pieniä. Tästä huolimatta allergiset reaktiot vaihtelevat ihmisissä. Toiset reagoivat kaikkiin lajeihin, toiset vain muutamiin, jotkut jopa vain yhteen. Monet voimakkaasti kala-allergiset sietävät tonnikalaa.
Ainakin yhtenä selityksenä pidetään sitä, että eri parvalbumiinit ja niiden variantit aiheuttavat erilaisia allergisia reaktiota. Ihminen voi olla allerginen useille jonkin lajin proteiineille tai sitten vain yhdelle niistä. Esimerkiksi rustokalojen lihaksistossa tavataan parvalbumiineja, joiden allergeenisia ominaisuuksia pidetään vähäisinä, kun taas luukalojen lihaksissa on...
Kirsi Kunnaksen runo Mehiläinen, joka alkaa juuri noilla sanoilla, sisältyy mm. teokseen Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000, s.29). Runo on julkaistu myös teoksissa Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004) ja Tiitiäisen runokirja (2018).
Lastenrunoja hakemisto 2 (toim. Mervi Koski, BTJ kirjastopalvelu, 2004)
https://finna.fi/
Vaski-kirjastoista löytyy venäjänkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Löydät venäjänkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "venäjä" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja...
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
