Kysymyksestäsi ei selvinnyt oletko kiinnostunut vanhoista karttapostikorteista vai uudemmista. Yritin löytää etsimääsi kirjaa Amazon.com verkkokaupasta. Löysin englanninkielisen kirjan nimeltä Antique Maps: Postcard Book. Yksinkertaisella haulla (map postcard) sai vastaukseksi myös mm. tämän peltipurkin, jossa karttapostikortteja (Cavallini Vintage World Map Carte Postale, 18 Postcards per Tin).
Kirjaston tietokannasta löysin Apollo-postikorttilehden, joka on Suomen postikorttiyhdistyksen jäsenlehti. Lehteä pääsee lukemaan Pasilan kirjaston lehtialueella. Valitettavasti lehteä ei voi lainata kotiin. Oletan, että tuollaisessa harrastelijoiden lehdessä olisi postikorttikauppojen ja muiden sellaisten tahojen yhteystietoja, jotka voisivat...
Kaksi vuotta sitten vastauksessa mainittuja YouTube-videoita ei tosiaan enää löytynyt.
Helmet-kirjastoissa on Tuulikki Elorannan LP-levy Niin lähellä, josta kappale "Kenties viimeinen" löytyy suomeksi. Äänilevyn voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Alkuperäistä kappaletta First love (säveltäjä Frank Farian) ei löytynyt tällä hetkellä kirjastoista eikä YouTubesta.
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan...
Helsingissä VHS-DVD-digitointi on tällä hetkellä mahdollista Herttoniemen kirjastossa. Ajan voit varata soittamalla suoraan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
Espoossa digitointi onnistuu Sellon, Entressen ja Nöykkiön kirjastoissa. Ajanvarauksen Espoon ja Entressen koneisiin voit tehdä Varaamon kautta.
https://varaamo.hel.fi/
Nöykkiön koneen voit varata puhelimitse.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto
Vantaalla VHS-DVD-digitointimahdollisuus on Hakunilan kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Oikeaa tietoa olet saanut. Karamellia tarkoittavia karjalan kielen sanoja ovat sekä karameli että n'amu. N'amu-sana alkaa pehmeällä eli liudentuneella konsonantilla n'. Sanan kirjoitusasussa käytetään pehmennysmerkkiä ('), koska siinä konsonanttia seuraa takavokaali a. Karjalan kielessä on kaikkiaan kuusi pehmeätä eli liudentunutta konsonanttia: t', d', l', n', r', s'. Pehmennysmerkkiä tarvitaan siinä tapauksessa, että konsonanttia seuraa takavokaali a, o tai u. Etuvokaalit pehmentävät edeltävän konsonantin automaattisesti, joten niiden kanssa pehmennysmerkkiä ei tarvita.
Lähde:
Ljudmila Markianova & Raija Pyöli, Sanakirja suomi-karjala. Salmi-säätiö, 2008
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-...
Ylen osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-10061438 löytyvässä artikkelissa kerrotaan, että tietoja voi kysyä paikasta, jossa rokotus on annettu, esimerkiksi terveyskeskuksesta. Jos on muuttanut monta kertaa, tiedot voivat olla hajallaan eri paikkakunnilla. Jutussa myös mainitaan, että vuosikymmenien takaisten tietojen selvittäminen voi olla hyvin hankalaa. Tuoreet tiedot taas tallentuvat Kanta-palveluun osoitteessa https://www.kanta.fi.
Henkilöllä itsellään on oikeus saada tiedot, mutta luonnollisesti potilasrekistereitä koskevat tietosuojaa koskevat säädökset. Niistä löytyy lisää tietoa esimerkiksi tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta https://tietosuoja.fi/tietosuoja.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä.
Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)
Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia
Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen
J.K. Paasikiven vaakuna
Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta.
Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
Pasilan kirjavarastossa pysyvässä säilytyksessä ovat muotilehdet Muoti plus vuosilta 1997-1999 ja Muoti + kauneus vuosilta 1992-1996. Lisäksi varastossa on muitakin suomalaisia lehtiä, joista voisi ehkä saada vinkkejä aikakauden muotiin, kuten Me naiset, Anna ja Eeva. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi pyytää katsottavaksi Pasilan kirjastossa.
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla muoti ja 1990-luku löytyvät mm. nämä teokset:
The vintage fashion bible : the style guide to vintage looks 1920s-1990s / Wayne & Gerardine Hemingway.
Dressing up vintage / Tracy Tolkien. (Sisältää muotia 1940-1990 -luvuilta)
A century of fashion / Francois Baudot. (Käsittää nimensä mukaisesti koko 1900-luvun)
Ballgowns : British glamour since 1950 /...
Samaan kysymykseen on vastannut myös Kotimaisten kielten keskus. Vastauksessa kerrotaan, että farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja että jo samaisen vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista. Tämä tieto on peräisin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
Farkut - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Taloustutkimus on selvitellyt avustusjärjestöjen suosituimmuutta ja tunnettavuutta. Taloustutkimuksen kyselyn tulokset.
Avun kerääminen ja perille saaminen maksaa aina jotakin, toteaa Ylen opetussivusto. Yleensä noin 25% avustussummasta. Yle oppiminen
Ulkoministeriö pitää tarkkaa kirjaa Suomen valtion kehitysavusta ja sen perillemenosta. Ulkoministeriön tilastot kehitysavusta
Parhaiten avun perillemeno selviää kunkin järjestön omilta sivuilta. Jotkut kertovat avun perillemenon prosentteina esim. Kirkon ulkomaan apu 89 % jotkut taas hyvinkin tarkkoina euromääräisinä listauksina esim. Naisten pankki.
Näin vähäisin johtolangoin esityksen nimeä on tosiaan hankala lähteä etsimään. Ellei nyt sitten jollekin lukijallemme pälkähdä mieleen mistä ohjelmasta voisi olla kyse.
Elonetin hakutoimintojen avulla voi yrittää. Haku "televisioteatteri" antaa vajaa 200 tulosta. https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=televisioteatteri&type=A…; (Hakua voi tarkentaa rajaamalla sen esimerkiksi vuosikymmenille 1970-1980.)
Hakusana "teatteri" antaa sitten jo turhankin suuren määrän tuloksia https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=teatteri&type=AllFields&…; Silloin voit erikseen klikkailla haun ylälaidan Katso myös -laatikon antamia teatterivaihtoehtoja.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta...
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Järvisyyhyn (kerkaria-dermatiitin) aiheuttaa vesilintujen loisen, mikroskooppisen pienen imumadon toukka. Keski- ja loppukesällä voi toukkien määrä rantavesissä nousta niin suureksi, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina. Imumato ei lisäänny ihmisessä, ja se kuolee nopeasti. Aiemmin imumadolle altistuneet ja herkistyneet henkilöt saavat voimakkaimmin oireita.
Duodecim terveyskirjasto 18.12.2019, Järvisyyhy, uimarinkutka.
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti:...
