Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa...
Kirjaa ei löydy Loviisan kirjastoista mutta kaukolainaamalla saat kirjan luettavaksi. Kaukolainapyynnön voit lähettää osoitteeseen: kaukopalvelu@loviisa.fi. Kaukolainamaksumme on 5€.
Kirjan tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta, mutta yhtään kirjaa ei kirjastoissa ole, ja siksi varaaminenkaan ei onnistu. Mahdollisesti kirja on aikaisemmin jossakin kirjastossa ollut, mutta jouduttu esim. huonokuntoisena poistamaan.
Pääkaupunkiseudulla kirjaa on vain Svenska Handelshögskolanin kirjastossa. Tähän kirjastoon tarvitset oman kortin.
https://www.hanken.fi/sv/om-hanken/organisation/bibliotek
https://finna.fi
Käytäpä Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja sieltä ylävalikosta Maakuntakirjastot.
Hakukentän nimekkeeseen kirjoita Musiikkiterapia ja aineistolajiksi lehti ja sitten kirjastojen valinta, kannattaa valita Kaikki.
Hakutulokseen voi tulla myös Musiikkiterapia alkuisia kirjoja.
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
Espoon omatoimikirjastojen sääntöjen mukaan "asiakkaan tulee poistua kirjastotilasta omatoimiajan päättyessä ja kirjaston sulkeutuessa." Eli jos omatoimiaika päättyy klo 22, on kirjastosta poistuttava siihen mennessä.
Alta löytyvät linkit Helmet-kirjastojen omatoimikirjastoihin ja Espoon kirjastojen sääntöihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B7F4E703F-ED1D-4265-BCBF-1D1F18E31AC9%7D/60110
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
Ihan samanlaista viritelmää ei taida olla toista. Melko lähelle päästään kyllä naapurimaissa.
Ruotsissa Kungliga bibliotek hoitaa Kirjastot.fi tapaista sivustoa.
http://www.kb.se/english/ tai http://www.inetmedia.nu/bibliotek/
Lisäksi ruotsissa on suuri "kirjaston ystävät"-yhdistys
http://www.biblioteksforeningen.se/in-english/
Norjasta löytyy BIBSYS, joka on hieman samantapainen sivusto.
https://www.bibsys.no/
Tanskan vastaava sivusto on Bibliotek.dk
https://bibliotek.dk/eng
Näiden lähteenä käytin Kirjastot.fi sivua https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi
Islannista vastaa National and University Library of Island.
https://landsbokasafn.is/index.php/english
Kirjojen löytämistä...
1) Ensimmäinen kirja voisi olla Elina Karjalaisen Uppo-Nalle. Tarina alkaa siitä, kun vihainen lapsi heittää lelunallensa laivalta mereen. Nalle ui vuoden päivät maailman merillä, kunnes ajautuu rantaan, josta Reeta-niminen tyttö löytää hänet.
Kirjan kansikuvia voi katsella esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93136d74-d86b-4cbd-b21e-d…
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2013876
2) Luumuista keitellään hilloa ainakin Margaret Mahyn kirjassa Hilloa! Makea tarina luumuista. Kirjan kannen näet muun muassa täältä:
https://www.bookcrossing.com/journal/13842428?
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Tarkkaa hintaa ei ole julkaistu, mutta edellisten vuosien lehtiartikkeleiden perusteella noin miljoona kruunua. Vieraiden pöäytäpaikat maksavat muille kuin palkituille 3000 kruunua. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Koko Nobel-viikon juhlallisuudet maksavat noin 16,7 miljoonaa kruunua. https://www.expressen.se/dinapengar/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Radio- ja televisiotoimittajan työ sisältää paitsi lähetykset myös taustatyötä ja usein juontajat saattavat olla tekemässä useampaakin kuin yhtä ohjelmaa. Tietoa radiotoimittajan työstä löytyy esimerkiksi ammattinetistä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/124_ammatti
Radiojuontajien palkat vaihtelevat, tunnetummat juontajat saattavat tienata sievoisiakin summia. Näin muutamien eturivin juontajien palkkoja vertailtiin vuonna 2015:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jaajo-linnonmaa-on-radiojuontajien-tulokuningas-lahes-30-000-euron-matkyt/5536828#gs.2hrmby
Radio Rockin sivuilta löytyy tietoa Jone Nikulasta, tällä hetkellä työn alla näyttää olevan paitsi päivävuoro klo 11-15 myös muun muassa vaalistudio -ohjelmia:...
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Vasili Grossmanilta on suomeksi luettavissa seuraavat teokset:
Elämä ja kohtalo ( Žizn i sudba, suom. Esa Adrian, 1984)
Tarkoin vartioitu katu (Moskovskaja ulitsa, suom. Ulla-Liisa Heino, 1990)
Kaikki virtaa (Vse tečet, suom. Esa Adrian, 1991)
Teos Narod bessmerten on suomennettu kaksi kertaa nimillä Voittamaton kansa (suom. R. R. Ryynänen, 1945) ja Kansa on kuolematon : kertoelma (suom. L. Helo. 1945)
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia.
Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä...
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima...
Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Termiä klassinen kuva-analyysi tai klassinen analyysi (classical analysis, classical image analysis) käytetään muun muassa kemian, sähkötekniikan, biolääketieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilla. Kemiassa klassinen analyysi tarkoittaa sellaista analyysia, jossa toimitaan kemiallisten reaktioiden varassa ilman teknisiä apuvälineitä. Klassinen kuva-analyysi tietojenkäsittelytieteessä puolestaan liittyy kuvan elementtien, kuten värien, kerrosten ja pikselimäärien sekä mahdollisten hyperlinkkien määrittelyyn. Sitä sovelletaan etenkin koneoppimista ja konenäköä koskevassa tutkimuksessa.
Mitä kuva-analyyseihin tekstinymmärtämisen tai taiteentulkinnan suhteen tulee, klassisella analyysilla viitattaneen perinteisiin kuva-analyysin...
Kyllä voi. Vanamo-kirjastoista, eli Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan alueen kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin alueen kirjastoihin.
En valitettavasti löytänyt tätä runoa. Selailin Eeva Kilven
Animalia : runoja
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta
Runoja 1972-1976
Lisäksi selasin teokset Muista runolla, Runon maa : suomalaisten toiverunot, Tämän runon haluaisin kuulla -kirjat, mutta ei tärpännyt.
Tunnistaisikohan joku lukijoistamme tekstin?
