Hei,
olisikohan kyseessä voinut olla esimerkiksi Kylli-tädin vieraana, joka näkyisi ainakin Ylen elävässä arkistossa julkaistun vuoden 2008 lopulla...? Juonesta kerrotaan seuraavaa:
"Pikkuinen kisu-misu oli eksynyt metsään. Kuutamo loi suuret, pelottavat varjot kissan ylle.
Yllättäin pikku kissan eteen ilmestyi kissahaltiatar. Kissahaltiattaren ympärillä kimaltelivat pienet jalokivet.
Kirkkaan kuutamon alla metsän pikku eläimet viettivät joulujuhlaa. Paikalla oli jänöjussi, pieni karhunpentu, pitkäkuono kettu ja orava. Myös kissahaltiatar ja kisu-misu osallistuivat juhlaan.
Juhlien jälkeen kissahaltiatar saattoi kisu-misun kotiin."
Aiheesta löydät tietoa ja videokatkelman täältä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/08/kylli-tadin-...
Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan...
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Australian aboriginaalien unimaailmasta/uniajasta löytyy suomen kielellä tietoa teoksesta Uskontojen maailma / Ninian Smart (2005).
Englannin kielellä löytyy tietoa seuraavista teoksista.
Creation stories : landscapes and the human imagination / Anthony Aveni (2021).
The politics of ritual in an aboriginal settlement : kinship, gender, and the currency of knowledge / Françoise Dussart (2000).
Archaeology of the dreamtime : the story of prehistoric Australia and its people / Josephine Flood (1995).
Ancestral power : the Dreaming, consciousness and Aboriginal Australians / Lynne Hume (2002).
Dreamtime politics : religion, world view and utopian thought in Australian aboriginal society / Erich Kolig (...
Etsitty teksti lienee Matti Rossin suomennos Federico García Lorcan runosta "Ratsastajan laulu". Kokonaisuudessaan runo löytyy esimerkiksi García Lorcan teoksesta "Andalusian lauluja" Andalusian lauluja | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Matti Rag Paananen on säveltänyt ison osan García Lorcan runotuotannosta. Anneli Saaristo lauloi 1998 ilmestyneellä Paanasen levyllä "Federico García Lorca", jonka kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Matti Rag Paanasen tekemiä Matti Rossin suomentamiin Federico García Lorcan runoihin Federico García Lorca | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Kyseiseltä levyltä löytyy kappale "Córdoba", joka nuottijulkaisussa "Federico García Lorcan runoja" on nimellä "...
Lyhyttavara-kustantamon verkkosivuja en onnistunut löytämään, mutta Lyhyttavara-nimisen Facebook-sivun kuvauksessa sanotaan seuraavaa: "Lyhyttavaroita ovat esimerkiksi neulat, napit, halvat korut ja laukut. Me julkaisemme runoutta." Instagramissa Lyhyttavara-nimistä tiliä pitää runoilija Karri Kokko, ja Outi Ojan artikkelissa Kun Pegasos ryhtyi käymään vieraissa (Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta, Helsingin yliopisto 2020) kerrotaan näin: "Karri Kokko’s Next Work (2009) puolestaan syntyi Kokon aloitteesta neljän muun kirjoittajan kirjoittamana. Teostaan varten Kokko etsi leikkimielisesti Lyhyttavaraliike-nimisessä runousblogissaan kirjoittajia seuraavalle kaunokirjalliselle teokselleen."
Vaikuttaa siis siltä,...
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari...
Löysin haulla "Koskisen 4. tuotantokausi kirjat" tiedon "Neljännessä tuotantokaudessa on viisi rikostarinaa, jotka perustuvat seuraaviin Seppo Jokisen kirjoihin:Koskinen ja taikashow.Vakaasti harkiten.Kuolevaksi julistettu.Rottasankari.Rahtari." Linkki Aamulehti 21.9.2023
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Kyseinen uutuuskirja on tilattu viiteen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. HelMet-sivuilta voi seurata milloin kirja tulee kirjastoihin lainattavaksi.
Hans Otmanin kirjassa Dostojevski ja todellisuus (WSOY 1987) kerrotaan (s. 44-): ” Dostojevski avioitui 1857 leskirouva Marja Dimitrijevna Isajevin kanssa. Tämä onneton avioliitto päättyi huhtikuussa 1864 Marjan menehtyessä Moskovassa keuhkotautiin... Maria Isajevaa on pidetty Rikoksen ja rangaistuksen Katerina Ivanovnan esikuvana sekä ulkonäöltään, temperamentiltaan että tavassa, jolla hän jättää maallisen elämän”.
Kirjassa (s. 53) on myös kohta: ”Seuraavana vuonna Dostojevski matkusti ulkomaille rakastajattarensa, 22-vuotiaan Apollonaria Suslovan kanssa, joka Dostojevskin romaanissa Pelurit esiintyy Polinan hahmossa. Horst Bienekin mukaan (Dostojewski für alle, München 1981) Apollinarian piirteitä on siirtynyt myöskin Dunjaan, Aglajaan...
Kirja on tilattu HelMet-kirjastoihin jo toukokuussa ennakkotilauksena. Varauksen siitä voi tehdä heti, kun se näkyy HelMet-aineistohaussa - eli siis sitten, kun kirjakauppa toimittaa sen kirjastoille ja se saadaan luetteloiduksi tietokantaan. Sinun kannattaa siis tarkkailla tilannetta kirjaston internetsivujen (www.helmet.fi) kautta.
Hei!
Hämeenlinnan seudun, Riihimäen tai Hyvinkään kirjastoista teosta ei löydy. Frank-monihaulla (kirjastot.fi -sivulla) haettaessa näyttää, että teosta on vain tieteellisissä ja yliopistojen kirjastoissa. Teoksen voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön, joka löytyy Hämeenlinnan kirjaston sivun asiointi-otsikon kohdasta lainaaminen, uusiminen ja kaukolainaus.Kaukolainamaksu on 6 €/teos.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kertojan Edmondsson-niminen naisystävä saa tikan otsaansa Jean-Philippe Toussaintin romaanissa Kylpyhuone (WSOY, 1987):
74
En halunnut enää puhua. Pidin takkia päälläni huoneessa, pelasin tikkaa koko päivän.
75
Edmondsson piti minua ahdistavana. Annoin hänen puhua ja jatkoin tikan pelaamista. Hän pyysi minua lopettamaan mutta minä en vastannut. Heitin tikkoja maaliin ja menin hakemaan ne. Edmondsson seisoi ikkunan luona ja tuijotti minua. Hän pyysi taas minua lopettamaan. Sinkosin kaikin voimin häntä kohti tikan, joka tunkeutui hänen otsaansa. Hän putosi lattialle polvilleen. Minä menin hänen luoksensa ja vedin tikan pois (vapisin). Ei se mitään, sanoin, naarmu vain.
(s. 81-82)
Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Jos kysyjä tarkoittaa Tuomas Kantelisen tämännimistä sävellystä, on valitettavasti kerrottava, että nuottia ei tästä ole julkaistu. Ainoa keino on yrittää ottaa suoraan yhteyttä säveltäjä Kanteliseen ja kysyä häneltä.
Heikki Poroila
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
