Postin usein kysytyistä kysymyksistä löytyi tieto, että edellisenä vuonna ostetut kävisivät. Sen vanhempia kortteja siinä ei käsitelty.Kysyin asiaa postin Chatbotista ja ainakin sen mukaan vanhoja postimaksu maksettu -kortteja voisi edelleen käyttää.Varmimman tiedon saat kysymällä postin toimipaikasta tai soittamalla. Puhelin 0100 5577. Maanantai - perjantai 8-18, lauantai 9 - 16. pvm (paikallisverkkomaksu)/mpm (matkapuhelinmaksu). Jonotus on maksullista.
Kaavake löytyy kirjaston kotisivuilta Aineistot ja tiedonhaku-osion alta. Hankintaehdotukseen pääsee myös aakkosellisen hakemiston kautta. Ohessa linkki hankintaehdotukseen
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Suomennettu on vain hänen kirkkohistoriansa
Eusebiuksen kirkkohistoria / kääntänyt ja selittänyt Ivar Heikel. - Otava, 1937 (uusi p. 1997)
Netistä löytyy varmasti runsaasti hänen teostensa käännöksiä, niitä voi etsiä vaikkapa erikielisten Wikipedia-artikkeleiden lähdeluetteloista, lisäksi pari sarjaa kirkkoisien teoksien käännöksistä
http://www.tertullian.org/fathers2/
On jpkseenkin varmaa, ettei hänen omakätisiä käsikirjoituksiaan ole enää lainkaan olemassa, vaan teokset tunnetaan vain myöhempien kopioiden välityksellä.
Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
Jos asut edelleen ulkomailla, et voi lainata e-kirjoja.
Useimpien kirjastojen säännöissä vaaditaan osoitetta Suomessa.
Voimassa olevalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla voit käyttää esim. Helmet e-aineistoa myös ulkomailla oleskellessasi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kortin voimassaolo selviää helpoiten ottamalla yhteyttä suoraan Jyväskylään.
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Tiedon portaat -tietosanakirjasarja onkin monesta muusta sarjasta poiketen kotiin lainattava. Jos sinulla on Helmet-kortti, voit tehdä kirjoihin varaukset, ja lainata ne tavalliseen tapaan. Toki kirjoja voi lukea halutessaan myös kirjastossa. Alla linkki sarjan tietoihin Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiedon%20portaat%20hosia__O…
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa...
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Alla kyseiset koodit ja niihin liittyvät palveluskelpoisuusluokitukset:
78c. Jäykistävät sairaudet (Spondylarthritis ancylopoetica, spondylosis, spondylarthrosis etc.).
A II. Selkärangan taivutus ja kierto säännölliset; kivuton.
B I. Kuten A II, mutta selän taivutuksessa ja kierrossa rajoitusta.
B II. Huomattava jäykkyys, epämuotoisuutta, lihasatrofiaa. Työkyky tyydyttävä.
E. Hoidolla mahdollisesti parantuvat tapaukset (esim. hernia s. prolapsus disci invertebralis).
D. Usein uusiutuvia tai alituisia kipuja, selkärangan huomattavaa jäykkyyttä ja epämuotoisuutta, lihasto atrofinen.
35c 4. Sielusyntyiset reaktiot (Reactiones psychogeneae). (Mielekkäät reaktiot, pelkoreaktiot, paniikkireaktiot, täristysneuroosi yms...
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan...
Timo Kalaojan säveltämä ja Jukka Itkosen sanoittama Aamun maa löytyy nuottina ainakin kokoelmista Parhaat (Fazer Musiikki 1993, 951-757-278-6) ja On elämän laulu (Fazer Musiikki 1991, 951-757-212-3). Molemmat löytyvät Outi-kirjastoista monin kappalein, tuo "Parhaat" on myös Oulun pääkirjastossa hyllyssä.
Heikki Poroila
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Juho A. Mäkisen Sota ja rauha -suomennos julkaistiin vuosina 1895-97 20-sivuisina vihkoina, joita ilmestyi kaikkiaan 100 kappaletta, ja neljänä niteenä. G. E. Jansson ja Kumpp. oli tamperelainen kirjapaino, jolla oli myös omaa kustannustoimintaa. Suurena kustantajana sitä ei voi pitää, mutta sen julkaisut olivat kyllä yhtiön painamasta tuoteluettelosta tilattavissa Tampereen ulkopuolellekin.
"Arkeittain" merkitsee painoarkki kerrallaan. Painoarkilla tarkoitetaan painettua paperilevyä, tietyn määrän sivuja tai sivuladelmia käsittävää yhdistelmää. Kirjat painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina riippuen mm. sivujen koosta ja paperin paksuudesta. 16-sivuinen kirja-arkki on tavallisin, ja sitä tarkoitetaan, kun puhutaan...
Naaraspuolisen naudan eli lehmän vasikalla on utare jo syntyessään, eli lehmän neljä maitorauhasta muodostavat utareen. Vasikan tärkeimmät elimet, mm. utare, alkavat kasvaa voimakkaasti heti syntymän jälkeen, mutta esim. vielä puolivuotiaan vasikan utare on pieni. Tietoa mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT InnoNauta-hankkeen sivuilta ja Vilomixin asiakaslehden artikkelista Vasikan intensiivinen alkukasvatus parantaa maitotuotosta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Emolehmatuotanto/Pesonen%20Maiju%20-%20Ihanne%20emoa%20etsimss.pdf
http://www.vilomix.fi/asiakaslehti-vasikan_intensiivinen_alkukasvatus_parantaa_maitotuotosta
Kuulokkeita ei voi kytkeä suoraan levysoittimeen, vaan välissä pitäisi olla jokin vahvistin. Se voisi olla tavallinen vahvistin, jossa on kuulokeliitäntä tai sitten erityinen kuulokevahvistin. Nykyään markkinoilla on olemassa (jälleen) kohtuullisen hintaisia levysoittimia, joihin on mahdollista hankkia myös vahvistin. Uusien levysoitinten hinnat voivat olla jotain 200-2000 euron välillä, joten kovin kallista laitetta ei kannata ostaa.
Suosittelisin kuitenkin, että ostaisit käytettynä vanhan (esimerkiksi 70- tai 80-luvun) levysoittimen ja vahvistimen. Hyviä vanhoja soittimia on tarjolla paljon suhteellisen halvalla ja yleensä ne ovat vähintään yhtä hyviä kuin uudet. Pitää vain huolehtia, että soittimessa on hyvä äänirasia ja...
