Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Kuka on suunnitellut Forssan työväentalon? 503 Nykyisen klassististyylisen, 1930 valmistuneen työväentalon suunnitteli rakennusmestari Heikki Siikonen.
Mikä on Emil Cedercreutzin kirjan nimi? Siis sen, missä hän kertoo sisällissodan omakohtaisia kokemuksiaan. Onko kirjaa saatavissa tai jostakin lainattavissa? 503 Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata. Saatavuus Satakirjastoissa: Molemmin puolin rintamaa På båda sidor om fronten
Koska on Theodor Tugain alias Teuvo Tulion syntymäpäivä? 503 8.6.2000 menehtynyt Teuvo Tulio oli syntynyt Pietarissa 1912.
Kuinka paljon ihmeset asu hämeenlinnassa 503 Wikipedian mukaan Hämeenlinnan väkiluku on elokuussa 2017 67 601 henkeä. Heikki Poroila
Mikähän tango on kyseessä...siinä lauletaan ainakin "...totuin niin pimeään, etten valoa kestäisikään..." 503 Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8 Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan: "... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Etsin laulun nimeä ja esittäjää. Joskus vuosikymmeniä sitten mieleen syöpyi laulu, joka sitten katosi jonnekin ... mitkään haut eivät ole minulle tietoa… 503 Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976. Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa: https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551 Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa: https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM
Haluasin lainata yhden kirjan. Se löytyy hyllystä, mm. Helsingin aineistohotellista. Missä tämä on? Saanko osoitteen, jotta pääsen hakemaan kirjan. Kiitokset… 503 Etsimäsi teos näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä useammassakin Helsingin kirjastossa, mm. Töölön, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Teoksesta on usempaa painosta HelMet-kirjastojen kokoelmissa, joten kannattaa tarkistaa kaikki painokset. Voit tehdä teoksesta varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi.  Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit noutaa sen siitä kirjastosta, jossa kirja luettelon mukaan on hyllyssä. Sinun kannattaa soittaa siihen kirjastoon, jossa teos HelMetin mukaan on hyllyssä ja pyytää henkilökuntaa varaamaan kirja nimelläsi. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI...
Missä suomalaisessa elokuvassa joku nuori tyttö matkustaa junassa jonkun kulkurin kanssa? Muistan, että elokuvassa oli myös joku Antti-setä ja tytölle… 503 Näillä tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Toivo Särkän vuonna 1958 ohjaama elokuva "Pieni luutatyttö". Lisätietoja elokuvasta Elonet-palvelusta, jossa se on myös vapaasti katsottavissa.  
Mikä on kappale: "... että saan sinut aikanaan mulle kuulumaan yksin vain ..." Olisiko alkanut näin: "Tyttö pieni ... " Veikkaan 1960-lukua ja italialaista… 503 Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni". Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm". Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE   Lähteitä: Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista...
Jos EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä toiseen vastaavaan maahan (paitsi Sveitsiin itseensä) kuljettaa ruumaan menevissä matkatavaroissa esimerkiksi… 503 EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:  Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:  “EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Milloin marjapensaita on tullut Suomeen ja milloin ne ovat yleistyneet jokamiehen pihalle? 503 Hannele Klemettilän ja Laura Jaakkolan kirjassa "Mansimarjasta punapuolaan - Marjakasvien kulttuurihistoriaa" kerrotaan marjojen viljelyn historiasta seuraavaa: puutarhamansikka saapui Suomeen 1800-luvulla, mutta peltoviljelyksi sen kasvattaminen laajeni vasta 1960-luvulla vadelmia viljeltiin jo keskiajalla, systemaattisemmin niitä alettiin kasvattaa 1500-luvulla puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista on viljelty 1600-luvulta lähtien. Sinikka Piipon teoksessa "Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit" kerrotaan, että marjanviljely yleistyi pappiloissa ja herraskartanoissa 1850-luvulla, tavallisten ihmisten parissa vielä myöhemmin. Viljelyn yleistymisessä oli toki myös paikkakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Turkuun...
Miksi Helsingissä tytöt ja pojat eroteltiin kansakoulussa eri luokkiin kolmannesta luokasta lähtien ennen peruskouluun siirtymistä? 503 Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa. Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun  luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa  ja luokissa
Meillä olisi pari laulua, joista isä aina puhuu, että jossain laulussa sanotaan näin ja näin, mutta emme tiedä kyseisiä kappaleita, kun kukaan muu ei ole näitä… 503 Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä". Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014).  Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.": https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Mitä tarkoittaa miekojärven nimessä sana, mieko? Miekojärviä löytyy suomen Ylitorniosta ja ruotsin Överkalixin alueelta. 503 Suomen murteiden sanakirjan mukaan "vähän ennen kutuaikaa kala ui miekoa". Esimerkki miekko-substantiivin käytöstä on peräisin Kiteeltä.    
Kaukokirjoitinten (teleksi, telex) historia Suomessa, suomalaisen hallinnon, median ja elinkeinoelämän käytössä? Wikipedian suomenkielinen sivu luettelee… 503 Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen. Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
Mihin kirjoihin pohjautuu Koskisen neljäs tuotanto kausi? 503 Löysin haulla "Koskisen 4. tuotantokausi kirjat" tiedon "Neljännessä tuotantokaudessa on viisi rikostarinaa, jotka perustuvat seuraaviin Seppo Jokisen kirjoihin:Koskinen ja taikashow.Vakaasti harkiten.Kuolevaksi julistettu.Rottasankari.Rahtari." Linkki Aamulehti 21.9.2023
Mistä voisin löytää nuotit Aulikki Oksasen lauluun Vilukukka (tunnettu Vesa-Matti Loirin esityksenä)? 503 Aulikki Oksasen sanoittama Toni Edelmannin sävellys "Vilukukka" löytyy kokoelmalta Luhangan kylälaulukirja (Luhangan kunta, 2009) säestettynä sekakuorosovituksena. Lainattavissa on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Niistä voi tehdä kaukovarauspyynnön.
Montako naispresidenttiä maailmassa oli ollut ennen Tarja Halosta? 502 Ennen Tarja Halosen presidentinvirkaan astumista maailmassa oli presidentinvirassa toiminut 26 naishenkilöä.   Lähde: Worldwide guide to women in leadership https://guide2womenleaders.com/Presidents.htm
L'etre et le neant - Jean-Paul Sartren teos. Onko sitä suomeksi tai englanniksi? 502 Kyseinen teos löytyy englanniksi nimellä Being and nothingness. helmet.fi  
Mitä sana hauskahko tarkoittaa? Onko jokin asia silloin hauska, melkein hauska vai yrittää olla hauska? 502 Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska". https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294