Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976.
Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551
Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa:
https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM
Etsimäsi teos näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä useammassakin Helsingin kirjastossa, mm. Töölön, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Teoksesta on usempaa painosta HelMet-kirjastojen kokoelmissa, joten kannattaa tarkistaa kaikki painokset.
Voit tehdä teoksesta varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi.
Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit noutaa sen siitä kirjastosta, jossa kirja luettelon mukaan on hyllyssä. Sinun kannattaa soittaa siihen kirjastoon, jossa teos HelMetin mukaan on hyllyssä ja pyytää henkilökuntaa varaamaan kirja nimelläsi. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI...
Näillä tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Toivo Särkän vuonna 1958 ohjaama elokuva "Pieni luutatyttö".
Lisätietoja elokuvasta Elonet-palvelusta, jossa se on myös vapaasti katsottavissa.
Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni".
Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm".
Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE
Lähteitä:
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista...
EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä
Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm
Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:
Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:
“EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Hannele Klemettilän ja Laura Jaakkolan kirjassa "Mansimarjasta punapuolaan - Marjakasvien kulttuurihistoriaa" kerrotaan marjojen viljelyn historiasta seuraavaa:
puutarhamansikka saapui Suomeen 1800-luvulla, mutta peltoviljelyksi sen kasvattaminen laajeni vasta 1960-luvulla
vadelmia viljeltiin jo keskiajalla, systemaattisemmin niitä alettiin kasvattaa 1500-luvulla
puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista on viljelty 1600-luvulta lähtien.
Sinikka Piipon teoksessa "Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit" kerrotaan, että marjanviljely yleistyi pappiloissa ja herraskartanoissa 1850-luvulla, tavallisten ihmisten parissa vielä myöhemmin. Viljelyn yleistymisessä oli toki myös paikkakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Turkuun...
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä".
Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014). Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.":
https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies
Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
Löysin haulla "Koskisen 4. tuotantokausi kirjat" tiedon "Neljännessä tuotantokaudessa on viisi rikostarinaa, jotka perustuvat seuraaviin Seppo Jokisen kirjoihin:Koskinen ja taikashow.Vakaasti harkiten.Kuolevaksi julistettu.Rottasankari.Rahtari." Linkki Aamulehti 21.9.2023
Aulikki Oksasen sanoittama Toni Edelmannin sävellys "Vilukukka" löytyy kokoelmalta Luhangan kylälaulukirja (Luhangan kunta, 2009) säestettynä sekakuorosovituksena. Lainattavissa on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Niistä voi tehdä kaukovarauspyynnön.
Ennen Tarja Halosen presidentinvirkaan astumista maailmassa oli presidentinvirassa toiminut 26 naishenkilöä.
Lähde: Worldwide guide to women in leadership https://guide2womenleaders.com/Presidents.htm
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
