Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)...
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Tätä asiaa on kysytty useamman kerran Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Tässä linkki viimeisimpään vastaukseen:
Miltä näyttää tämän vuoden (tai ylipäätään 2020-luvun) työtilanne kirjasto-alalla? Opiskelen alaa korkeakoulussa ja mietin työllistymistilannetta.Ja jos sopii… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tällä hetkellä kirjastotyöntekijöistä on ylitarjontaa, mutta tulevina vuosina myös eläköityy paljon kirjaston työntekijöitä. Pienemmiltä paikkakunnilta voi löytyä paremmin kirjastoalan töitä. Isompien kaupunkien kirjastojen työpaikat ovat halutuimpia.
Kirjastoalalle halutessaan kannattaa hankkia kirjastoalan koulutus, sillä suurimmassa osassa kirjastojen työpaikoista sitä edelleen vaaditaan tai ainakin toivotaan....
David Bowien viimeinen kokonainen konsertti oli Reality-kiertueen viimeiseksi jäänyt esiintyminen 25.6.2004 Hurricane-festivaalilla Saksassa. Kiertueen oli tarkoitus jatkua vielä heinäkuulle, mutta sen loppuosa jouduttiin peruuttamaan Bowien terveysongelmien takia. Hän esiintyi vielä vuosien 2005 ja 2006 aikana joitakin kertoja hyväntekeväisyystapahtumissa.
Lähteet:
Davidbowie.com: https://www.davidbowie.com/about
Bowiewonderworld.com: https://www.bowiewonderworld.com/tours/2004.htm
Koulukodit (aiemmin vuoteen 1946 asti kasvatuslaitokset) ovat lastensuojelulaitoksia, joissa annetaan opetusta, kasvatusta ja hoitoa sopeutumisvaikeuksien vuoksi huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Laitoksia on kutsuttu myös turvakodeiksi sekä tyttökodeiksi tai poikakodeiksi. Oppilaat ovat suorittaneet niissä kansakoulun tai peruskoulun. Ammattikoulukodeissa on voinut saada ohjausta eri ammatteihin. Oppilaiden ikä on eri aikoina vaihdellut 7-21 vuoden välillä. Kasvatuslaitoksia ovat ylläpitäneet valtio, kunnat sekä yksityiset yhteisöt.Kasvatuslaitosten esivaiheita olivat 1800-luvulla syntyneet orpo- ja lastenkodit, joista osa oli luonteeltaan kasvatuslaitoksia. Yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien määrä on...
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos...
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
Suomen sukunimilaki tuli voimaan 1920. 1870- ja 1880-luvuilla sukunimiä alettiin ottaa laajemmin käyttöön, tätä ennen läntisessä Suomessa henkilöt tunnettiin enemmän talon- kuin sukunimellä. Kansallisaatteen noustessa 1900-luvun alussa nimiä suomalaistettiin paljon.
Sirkka Paikkalan kirja Se tavallinen Virtanen - Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 on luettavissa verkossa (pdf).
Suomen sukututkimusseuran sivustolta www.genealogia.fi/henkilonnimet/ löytyy paljon tietoa suomalaisista nimikäytännöistä.
Verkkosivustoihin viitattu 6.10.2023.
Luotsitupa on yhdyssana. Joissakin yhteyksissä näkyy käytettävän myös sanaa luotsiasema.
Luotsi-sana on lainaa ruotsin kielen sanasta lots. Verbi luotsata lienee erillinen laina ruotsin kielen verbistä lotsa. Suomen kirjakielessä luotsi on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuonna 1727. Verbi luotsata on esiintynyt purjehtimista koskevassa asetuksessa vuonna 1774.
Asuinrakennusta, mökkiä tai talon keskeistä huonetta merkitsevällä tupa-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalassa tupa, virossa tuba ja liivissä tubā. Sanaa on aikoinaan arveltu balttilaisperäiseksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on vanha germaaninen laina. Suomen kirjakielessä tupa on ensi kertaa mainittu 1540-luvulla laaditun Uppsalan...
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistu
https://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen...
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti Dimensio on julkaissut Hannu Korhosen artikkelin Esivanhempien matematiikkaa, joka selvittää kyseistä ongelmaa. Suoraviivainen potenssilasku antaa tuloksen, jossa esivanhempien määrä ajassa taaksepäin mentäessä kasvaa rajattomasti. Vajaassa tuhannessa vuodessa esivanhempien laskennallinen määrä ylittäisi jo koko maapallon silloisen väestömäärän. Tämä on tietenkin mahdotonta.Korhosen mukaan virhe tapahtuu siinä, että todellisuudessa esivanhemmat ovat esivanhempia monia eri sukulaisuuslinjoja pitkin. Samat henkilöt esiintyvät siis moneen kertaan sukupuussa, jolloin tuloksensa pitkällä aikavälillä on enemmän verkkoa kuin puuta muistuttava rakenne.Artikkeli on luettavissa internetissä: https://...
Plantagenet-nimessä toistuu erään jänönvihmavariantin latinankielinen nimi "planta genista". Kasvin englanninkielinen nimi on "Common broom".
Anjoun herttua Geoffrey ("The Handsome" Geoffrey), joka eli 1100-luvulla, tempaisi jänönvihman juurineen jyrkänteen kiviröykkiöstä lähtiessään taisteluun ja kiinnitti kasvin kypäräänsä sanoen: "This golden plant, rooted firmly amid rock, yet upholding what is ready to fall, shall be my cognizance. I will maintain it on the field, in the tourney and in the court of justice.'
Anjoun herttua Geoffrey oli Englannin kuninkaan Henry I:n vävy ja Plantagenet-suvun kuninkaiden esi-isä. Hänen jälkeensä kuvaa kasvista on käytetty Plantagenet-suvun kunniamerkeissä. Vaakunassa tai sineteissä sitä ei liene...
Kirjastossamme on myös oppikirjoja mutta kysymääsi Fotoni 1 kirjaa ei meillä ole. Mikäli haluat, se voidaan tilata sinulle jostain muusta kirjastosta. Kaukolainan hinta on 2 euroa yleisistä kirjastoista ja kaukolainapyynnön voit tehdä joko netin kautta tai lähikirjastossasi.
