Nämä ovat sikäli vaikeita kysymyksiä, että helpointa on varmaan ensinnäkin todeta kysymysten monimuotoisuus ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeus. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on melko epävarma. Ja varmasti demokraattisiin järjestelmiin ympäri maailmaa kohdistuu paljon haasteita ja muutospaineita.
Lisätietoa poliittisista järjestelmistä löytyy useimmissa kirjastoissa luokasta 32.1. Yhteiskuntatieteeseen ja valtiofilosofiaan tutustuminen voi myös olla hedelmällistä (luokka 30). Tarkemmin mainitsemiisi kysymyksiin liittyviä kirjoja ovat esim. seuraavat. Painotus on länsimaisessa politiikassa, mutta esimerkkikirjana tiettyä valtiota käsittelevästä pohdinnasta on tuo William Callahanin Kiina-aiheinen...
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Mediamajassa on saatavilla tallennin ja mikki mutta varsinaista haastattelusettiä sieltä ei kyllä löydy. Mediamajan henkilökunta kuitenkin pyysi ottamaan yhteyttä Mediamajaan, jotta varmistuisi pystyvätkö he auttamaan teitä.
Suomessa säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kustantajien etuja valvoo Teosto. Jos haluaa levittää julkisesti jonkun toisen sävellyksen, lupa haetaan Teostolta. Jos kysymys on omista tulkinnoista, Teoston lupa (joka ei ole ilmainen) riittää eikä esimerkiksi Gramexin puoleen tarvitse kääntyä.
Kysyjän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/kayttajat. Korvaussummat riippuvat paljon siitä, kuinka monesta sävellyksestä on kysymys. Todennäköisimmin puhutaan sadoista euroista, jos lauluja on vähänkin enemmän. Teoston asiakkaaksi (jäseneksi pääsevät vain säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat) ei tarvitse tämän takia liittyä.
Heikki Poroila 21.8.2017 klo 13'45.
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
Voisikohan olla kyse jommasta kummasta Helmetin kokoelmista löytyvistä teoksista:
Hyvästi, Robinson Crusoe / John Varley ; suomentanut Matti Rosvall. WSOY 1989
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1566712?lang=fin
Ensimmäinen kerta : muukalaisseksiä / toim. Ellen Datlow ; [suomennos: Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen]. Jalava 1991
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1021630?lang=fin
Etsimänne teos on Mark Twainin Kapteeni taivaassa (Report from paradise, suom. Jorma Etto, 1958). Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
Mark Twainin Kapteeni taivaassa Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12065
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Ingrid Ranckenin omissa nuoteissa "Lauluja ja leikkejä lapsille = Sånger och lekar för barn", joita on kolme osaa ja jotka WSOY on julkaissut vuosina 1938-1939, ei kerrota mitään laulujen tekijästä.
Lastentarhanopettajien matrikkelin mukaan (s. 124) Ingrid Sofia Rancken syntyi Helsingissä vuonna 1874 ja kuoli vuonna 1945. Vuosina 1899-1912 hän toimi lastentarhanopettajana Helsingissä Sörnäisten kansanlastentarhassa, jolle valmistui oma Ebeneser-talo vuonna 1908. Siellä myös koulutettiin lastentarhanopettajia. Hän toimi lastentarhanopettajana Hämeenlinnassa vuosina 1912-1918 ja vuodesta 1918 lähtien Turussa. Hänen muusta toiminnastaan mainitaan mm., että hän sävelsi lastenlauluja.
Lähde:
Ebeneserhemmets barnträdgårdsseminarium :...
Tarkoittanet ”Nimipäiväleikkiä”, jonka on säveltänyt Margit Hollmérus. Laulun alkuperäinen nimi on ”Namnsdagslek” ja sen on myös sanoittanut Margit Hollmérus. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kansalliskirjaston tietojen mukaan Kerttu Böök. Laulu alkaa: ”Kun almanakkaa katselin, niin siellä tänään huomasin nimen...” Muistit sanat suunnilleen. Voit tarkistaa sanat esimerkiksi ”Lasten toivelaulukirjasta”, jonka ovat toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson (Fazer Musiikki, 1981, s. 192). Siinä on laulun suomenkieliset sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
Pasilan kirjastossa on ainakin pieni kokoelma norjankielistä kirjallisuutta. Välitimme kysymyksesi myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon, Kaisaniemeen, jossa on aiheesta ehkä paras asiantuntemus! Sieltä vastattiin näin: "Meillä on hyvin pieni kokoelma norjankielisiä helppolukuisia kirjoja täällä Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastossa, yhteensä ehkä noin 20 kirjaa, ja osa niistä on suunnattu nuorille. Muuten meillä on melko iso kokoelma norjankielisiä kuvakirjoja, nuortenkirjoja sekä aikuisten kirjoja, sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja äänikirjoja. Tervetuloa tänne paikan päälle katsomaan! Aukioloaikamme löytyy verkkosivuiltamme https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/ ja kirjastokorttia varten kannattaa...
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Vastaan ensimmäiseksi viimeiseen kysymykseen: Kotilieden artikkelissa mainitaan yhdeksi suosion syyksi sisustustrendit. Kun kotia kalustetaan esim. 1960-luvun hengessä, halutaan astioiden sopivan muuhun tyyliin. Ehkä myös 1950- ja 1960-luvun astioiden muotokieli näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suosiota luonnollisesti levittää tehokkaasti sosiaalinen media.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/10-kysymysta-keraili…
Arabian vuosihinnastot mainitaan painettuina lähteinä Design-museon verkkonäyttelyssä, mutta kirjastohaulla en päässyt niiden jäljille. Kiriastossa on tuon ajan tuotekuvastoja, mutta niissä ei ole hintoja. Jonkun käsityksen astioiden hinnoista saa mainoksista, joita julkaistiin lehdissä. ...
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Graham Wallasin kirja The Art of thought löytyi Bibsys-tietokannasta (Norjan yliopistokirjastojen tietokannat) ja sen mukaan ko. kirja on Trondheimin yliopiston kirjastossa. Julkaisijatiedot: London : Watts & Co, 1945.
Voit tehdä kaukopalvelutilauksen Tampereen kaupunginkirjaston kautta, eikä kaukolainaus Norjasta maksa mitään.