"Kasvit sitovat yhteyttäessään ilmakehästä hiilidioksidia, joka vapautuu jälleen ilmakehään niiden soluhengityksessä, kasvien maatuessa sekä niitä syöneiden eläinten uloshengityksessä."
Ilmasto-opas.fi. Globaalit nielut.
Tuusulan kirjaston sivulta löytyvät seuraavat ohjeet:
Asiointi tapahtuu itsepalveluna. Suosittelemme varausten tekoa verkkokirjastossa ja varausten nopeaa noutoa. Varaukset noudetaan itsepalveluhyllystä. Lainaus ja palautus tapahtuu automaateilla. Palautukset voi jättää myös palautusluukkuun. Muista kirjastokortti, automaatilla ei voi lainata ajokortilla tai muulla henkilökortilla.
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9394
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b...
Vuosina 1969-72 tehtiin kaikkiaan kuusi onnistunutta miehitettyä Apollo-kuulentoa, joilla 12 astronauttia vieraili Kuun kamaralla: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (Apollo 11), Pete Conrad ja Alan Bean (Apollo 12), Alan Shepard ja Edgar Mitchell (Apollo 14), Dave Scott ja Jim Irwin (Apollo 15), John Young ja Charlie Duke (Apollo 16) sekä Gene Cernan ja Harrison Schmitt (Apollo 17).
Apollo-miehistöjen jäseniä, jotka olivat mukana kuulennoilla, mutta jotka eivät päässeet käymään Kuun pinnalla, olivat Michael Collins (Apollo 11), Dick Gordon (Apollo 12), Stuart Roosa (Apollo 14), Al Worden (Apollo 15), Ken Mattingly (Apollo 16) ja Ron Evans (Apollo 17). Apollo 13 ei teknisten ongelmien vuoksi pystynyt laskeutumaan Kuuhun lainkaan, joten...
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Helsingin kaupunginkirjaston ASKO-asiakastietokoneilla käytössä olevat ohjelmat näkyvät sisäänkirjautumisen jälkeen työpöydällä vasemmalla. Ennen ASKO-koneiden käyttöönottoa on käynnistä-valikon takaa mahdollisesti löytynyt vielä muita ohjelmia.
Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö.
Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa.
Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Valitettavasti Chet Bakerista ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja. Joissakin kirjoissa on lyhyesti tietoa Bakerista:
- Otavan iso musiikkitietosanakirja 1, s. 234-235. (Otava 1976)
- Jazz: Koko tarina, s. 230. (Readme.fi 2011)
- Kahn, Ashley: Kind of Blue. Modernin jazzin avain. Tässä kirjassa Baker mainitaan useissa kohdissa lyhyesti. (Johnny Kniga 2009)
Näiden lisäksi on Mirja Mäkelä suomenkielinen opinnäytetyö Jazzillisen lauluimprovisoinnin tarkastelua: tapauskuvaus kolmesta laulajasta. (Sibelius-Akatemia, Jazzmusiikin osasto 1989).
En löytänyt kyseistä artikkelia, mutta esimerkiksi Hyvä terveys –lehdessä on kerrottu asentohoidosta, jolla voidaan hoitaa huimausta.
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/eroon_huimauksesta
Hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta ja sen hoidosta löytyy internetistä enemmänkin tietoa.
Asentohuimauksen oireen, muutamia kymmeniä sekunteja kestävä huimauksen, aiheuttaa sisäkorvan kaarikäytävään kulkeutunut sakka. Liikkuessaan sakka antaa sisäkorvan herkille aistinsoluille väärää informaatiota pään liikkeistä.
Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi voidaan tehdä asiaan perehtyneen ammattilaisen tekemien testien avulla. Lääkehoitoa ei tarvita vaan hoidoksi riittää sakan poistaminen kaarikäytävästä asentohoidolla.
http://yle.fi/vintti/yle...
Hei!
Oikea palautuspäivämäärä on tuo 4.9.2016.
Helmetin sähköpostiviestien lähetyksessä on ollut lähipäivinä viivettä, josta johtuen olet saanut muistutusviestin sen jälkeen kun olet jo kirjan uusinut. Siksi viestissä on siis vanha eräpäivä.
Näin vanhoja lehtiä ei käytännössä löydä kuin divareista hyvällä onnella ja Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta Helsingistä. Fennica-tietokannan mukaan kysyjän etsimien numeroiden pitäisi kyllä löytyä kokoelmasta. Näitä täytyy kuitenkin tulla lukemaan paikan päälle Kansalliskirjaston lukusaliin (Unioninkatu 40). Lukusalivarauksen voi tehdä netin kautta (https://finna.fi mutta paikalle täytyy tulla henkilökohtaisesti. Tilauslomake voi näyttää tottumattomasta monimutkaiselta, mutta tärkeintä on ilmaista tarkasti, mitä on hakemassa, kirjaston henkilökunta osaa sen perusteella sitten päätellä, mitä täytyy varastosta hakea. Aineistoa ei myöskään saa luettavakseen heti, vaan vasta tilauksen jälkeisenä arkipäivänä ja jos paikalle tulee...
Vuonna 1975 ilmestyi WSOY:n Nuorten toivekirjastossa puolalaisen Maria Krügerin Punaruusun aikaan (Godzina pasowej róży, suom. Kirsti Siraste).
Valitettavasti Helmet-kirjastojen ainoa kappale on kadonnut eikä teosta ole muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Muualta Suomesta Punaruusun aikaan löytyy ja voit halutessasi tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelu on maksullista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auab0b6bbc-c5fa-403d-8dd4-f3782e9db5d1
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi
Epilogi löytyy Juha Mannerkorven Ehtoollinen lasikellossa runokirjasta sekä Delfiinikirjoissa ilmestyneesstä rtunokokoelmasta Runot 1945 - 1954. Molemmat teokset löytyvät Kouvolan pääkirjastosta.
Meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa hautapaikasta. Hän näyttäisi asuneen Iisalmessa kuolinvuoteensa (1654) asti, joten kannattaisi olla yhteydessä Iisalmen seurakuntaan. Alla yhteystiedot:
http://www.iisalmenseurakunta.fi/yhteystiedot
Tässä muutama kirjavinkki. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavaa ja viihdyttävää kesälukemista.
Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens
Becky Albertalli: Sydänsurujen kääntöpuoli
Holly Bourne: Oonko ihan normaali? (trilogian ensimmäinen osa)
Sarah Crossan: Yksi
Jenny Han: Pojille joita joskus rakastin
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Jennifer Mathieu: Näpit irti!
Satu Mattila-Laine: Myyty tyttö
Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä
Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Sarjassa "Isojen tyttöjen kirjasto" on ilmestynyt Maja Jäderin-Hagforsin kirja "Kaksoset", jonka on ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Annemarie och Marianne" suomentanut Helmi Krohn (2. painos, Otava, 1961). Suomennos on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 sarjassa "Nuorten kirjoja, Uusi sarja", osana 20.
Suomennoksessa tyttöjen nimet ovat Annamaija ja Marianna. Marianna on punainen tyttö, sillä hänellä oli aina jotakin punertavaa puvussaan, ja Annamaija on sininen tyttö, jolla oli aina jotakin sinistä.
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
