Hei ja kiitos kysymyksestä!Apposen on ypö-sanan johdannainen. Merkitystä tehostavalla partikkelilla ypö on tarkka vastine inkeroisessa ja karjalassa. Sana itsessään ei merkitse oikeastaan yhtään mitään. Myös muista sanoista on muodostettu vastaanvanlaisia vahvennuspartikkeleja, esim. apposen auki ja upo uusi. Suomen kielessa ypi on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sana kirjassa 1787. Useimmat alkusointuiset vahvennuspartikkelit ovat tulleet kirjakieleen vasta 1800-luvulla, sillä ne ovat ominaisia suomen itämurteille. Sepposen selällään, aivan auki, ammollaan. Ovi jäi sepposen selälleen, linnonpojilla suu sepposen selälällään. Sepposen on myös vahvistuspartikkeli, joka on syntynyt alkusoinnin myötä. Sepo > seppo...
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
Cassandra-nimiselle henkilölle ei ole nimipäivää suomen- eikä ruotsinkielisessä tai saamelaisessa almanakassa. Nimi ei esiinny myöskään ortodoksisessa almanakassamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
USA:ssa Cassandra viettää nimipäiväänsä 9.5.
http://www.americannamedaycalendar.com/female_c.html
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
Viimeinen suomennettu Sweet Valley High -sarjan osa on Francine Pascal: Rakkauden tanssi (Osa 50). Se kertoo kiinalaistaustaisen Jade Wun elämästä, joka tasapainoilee kiinalaisen ja amerikkalaisen elämäntavan välillä. Jadelle tarjoutuun soolotanssijan osa koulun tanssishowssa ja isänsä kielloista huolimatta hän osallistuu harjoituksiin. Hän tapaa siellä Davidin. Vaikeuksien jälkeen he alkavat seurustella, ja lopussa Jaden isäkin hyväksyy Davidin.
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
2000-luvulla julkaistuissa Irakia käsittelevissä teoksissa on paljon muistelmia, esimerkiksi sotilaiden ja toimittajien, mutta myös irakilaisten muistelmia. Näistä löytyy varmasti tietoa kulttuurista. Yleistietoa Irakista löytyy etenkin matkaoppaista ynnä muista matkailua ja valtiota käsittelevistä kirjoista. Irakin sodista löytyy tietoa muun muassa elämäkerroista ja historiankirjoista.
Kyyti-alueen kirjastoista löytyy muun muassa seuraavia Irakia käsitteleviä teoksia:
Sarjanen, Petri: Bagdadin kiirastuli (sotilaan muistelmat)
Jaber, Hala: Lentävällä matolla Bagdadiin (toimittajan muistelmat)
Al-Sadoon, Eine: Bagdadin vanki (bagdadilaisnaisen muistelmat vuosilta 2006-2007)
Al-Sadoon, Eine: Elämäni Irakissa (arkielämää Irakissa 1990-luvulla...
Tämä Erkki Melartinin Simo Korpelan tekstiin säveltämä laulu "Kiitos" löytyy kokoelmasta "Nuorten laulukirja I, op. 131", jossa se on numerolla 19 yksinlauluversiona. Tämä kokoelma löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2039733~S9*fin).
Yksiäänisenä laulu löytyy myös kokoelmasta "Ruusu-Ristin laulukirja" (http://luettelo.helmet.fi/record=b2057805~S9*fin).
Heikki Poroila
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
Hei!
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Virpi Talvitien kuvitus on ainakin 55 teoksessa. Hänen kuvittamiaan ovat esim. Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjat. Anne Vaskon kuvituksia on 11 teoksessa. Uusimpia vuodelta 2016 on paksulehtinen Jukolan seitsemän poikaa : luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Timo Kästämän kuvituksia on ainakin 50 teoksessa. Hän on kuvittanut joitain oppikirjoja ja esim. Silja Sillanpään Katti Matikainen -kirjat.
Fennicasta löydät kaikki tietyn kuvittajan kuvittamat teokset laittamalla kuvittajan nimen teoksen tekijäksi. https://finna.fi
Suomessa ei taida syöksymisestä lisäkorvausta tulla. Sekä Mestiksen että Mestaruussarjan pelaajasopimusten pohjat ovat luettavissa täältä: https://www.sjry.fi/sjry/pelaajasopimukset/ . Sensijaan tietoa millaisia sopimuksia pelaaja-agentit ja vaikkapa NHL-seurat tekevät on vaikea selvittää. Mutta voisi olettaa, ettei syöksyminen ole niitä asioita mistä erilliskorvauksia maksettaisiin koska se ei tuo hirveästi lisäarvoa peliin.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Alexander Ebeniltä on suomennettu kolme teosta, Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus (2013), Taivasyhteys : kertomuksia kuolemanrajakokemuksista ja poismenneiden läheisten kohtaamisista (2019) ja Kaikkeuden sylissä neurokirurgin matka tietoisuuden ytimeen (2018).
Kaikkia em. teoksia on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja tällä hetkellä on myös vapaita kappaleita. Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuuden eri Helmet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Seben%20alexander__Ff%3Afac…
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren...
Sävelmä on pätkä hanuristien suosikkikappaleen "Käkivalssin" (tai "Käki-valssin") alusta. Sen on säveltänyt ruotsalainen Emanuel Jonasson (tai J. Emanuel Jonasson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Gök-valsen" tai "Gökvalsen".
Vuosina 1969-72 tehtiin kaikkiaan kuusi onnistunutta miehitettyä Apollo-kuulentoa, joilla 12 astronauttia vieraili Kuun kamaralla: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (Apollo 11), Pete Conrad ja Alan Bean (Apollo 12), Alan Shepard ja Edgar Mitchell (Apollo 14), Dave Scott ja Jim Irwin (Apollo 15), John Young ja Charlie Duke (Apollo 16) sekä Gene Cernan ja Harrison Schmitt (Apollo 17).
Apollo-miehistöjen jäseniä, jotka olivat mukana kuulennoilla, mutta jotka eivät päässeet käymään Kuun pinnalla, olivat Michael Collins (Apollo 11), Dick Gordon (Apollo 12), Stuart Roosa (Apollo 14), Al Worden (Apollo 15), Ken Mattingly (Apollo 16) ja Ron Evans (Apollo 17). Apollo 13 ei teknisten ongelmien vuoksi pystynyt laskeutumaan Kuuhun lainkaan, joten...
Olisiko mahdollisesti kyseessä Rauni Öhbergin esittämä; Ah millaista kappale
https://www.youtube.com/watch?v=ogVjxLD4f5Y
Nuotit tuohon löytyy Vaeltajan lauluja. 2 nuottikirjasta. Ja tuo on saatavilla Tampereen kaupungin kirjastossa. Kirjastojen välillä toimii kaukopalvelu.
Lisätekijä: Virtanen, Paavo, toimittaja
Julkaisuvuosi: 1971
Kieli: suomi
Aineistolaji: Nuotti
Luokka: 78.896
Kategoria: Musiikki
Kustantaja: Ristin Voitto, 1971.
Huomautus:
Sanat, pääasiassa neliääninen nuotinnos lauluäänille, sointumerkit
Lisätietoja: 1 sävelmäkokoelma (63 sivua) ; 25 cm ; nide
Toinen kappale; Pertti Tommisen esittämä Oi Autuutta, voisi myös olla kyseessä. Tuohon en löytänyt nuotteja.
https://www.youtube.com/watch?v=...
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
