Järjestysnumerosi varausjonossa muuttuu kaiken aikaa sitä mukaa kuin sen edellä olevia varauksia saadaan toimitetuksi. Järjestysnumerosi siis muuttuu pienemmäksi. Tällä hetkellä varauksesi ovat jonoissa sijoilla 166/521 ja 412/421. Tarkastin kummankin varauksen jonot, ja molemmissa jonoissa sinun varauksiesi edellä olevat varaukset on tehty aikaisemmin kuin sinun varauksesi. Jonot ovat siis aivan oikeassa järjestyksessä ja molemmat varauksesi etenevät niin kuin pitääkin.
Tällaisissa jonotustilanteissa ei edes ole mahdollista "ajaa ohi". On periaatteessa mahdollista, että varausta tehtäessä kaikki sillä hetkellä jonossa olevat varaukset eivät näy järjestelmässä, mutta tällaisen tilanteen syntyminen edellyttää sitä, että samasta teoksesta on...
Todennäköisin selitys kuvaamaasi tilanteeseen (kun et kerro, mistä kirjasta on kyse) on se, että kirjasta on julkaistu useampia laitoksia. Jos näillä laitoksilla on eri ISBN-tunnistenumero, ne näkyvät myös tietokannassa eri teoksina, vaikka sisältö olisi sama. Tällaisissa tapauksissa voi toiseen versioon olla varauksia, kun toista löytyy runsaasti eri kirjastojen hyllystä.
Tavallista on, että kun kirjasta otetaan uusi painos, siihen kiinnittyy varauksia, koska se tulee näkyviin uutuusluetteloon.
Asialla on vaikea tehdä mitään, koska monissa tapauksissa, joskaan ei suinkaan kaikissa, eri ISBN-numero tarkoittaa jollain tavalla muutettua versiota, mistä syystä julkaisut on tarkoituksenmukaista pitää erillään.
On myös mahdollista, että...
Sellainen yleiskuva, joka ei keskity pelkästään kirjojen kansiin, tuskin voi olla jälkikäyttönsä osalta rajoitettu. Mitään tarkkoja määräyksiä tällaisesta käytöstä ei ole olemassa, mutta ainakaan tällaisen kuvan käytöllä ei rikota mitään selkeää lain kieltoa.
Yksittäisen lehden kannen valokuvaaminen on hiukan toinen asia. Kannen grafiikka on tekijänoikeuden suojaamaa, joten sen kuvaamisella ja käyttämisellä tietotuksessa täytyy olla esimeriksi sitaattioikeuteen nojaavia perusteluja. Pelkästään kuvituksena, koristeena, ei tällaisia kuvia saa ilman lupaa käyttää.
Mitä edellä on sanottu yleisestä näyttelykuvasta voidaan toki soveltaa myös lehtien kansiin, kun kyseesä on selkeästi yleiskuva, jolla on muu funktio kuin esitellä yksittäisiä...
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Lehtiä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tarkoittanet varausten lukitusta. Kyllä tämä mainio mahdollisuus on edelleen käytössä.
Mene omissa tiedoissasi sivulle, josta näet varauksesi. Lukitusruudut ovat varauslistan oikeassa laidassa. Kun olet lisännyt täpät valitsemiisi varauksiin, muista vielä tallentaa muutos sivun alalaidassa olevasta painikkeesta Tallenna muutokset. Tämän jälkeen muutos on vahvistettava vielä toisenkin kerran.
Lukitusta ei voi tehdä varaukseen, joka on jo lähtenyt matkaan noutokirjastoon eli se on tilassa "matkalla".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Laulusta on tehty kaksi äänitettä, molemmat hankalia tapauksia.
1. Itä-Helsingin Musiikkiopisto on vuonna 2004 julkaissut CD:n "Laulu onnesta" (HJSCD-07)
2. Kangasniemen osuuspankki julkaisi vuonna 1984 LP-levyn ja kasetin nimellä "Lauluja Otto Mannisen runoihin" (LPOP-1000).
CD löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt lainassa (eräpäivä 4.10.2016). Siitä voi kuitenkin tehdä Tampereen kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen osoitteella http://luettelo.helmet.fi/record=b1748310~S9*fin. HelMet-kirjasto kaukolainaa maksutta, mutta Tampereella voi olla oma maksukäytäntö, joka selviää kirjastossa asioitaessa.
Heikki Poroila
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
Pääkirjasto on kiinni sunnuntaisin, joten ryhmätyötilaa ei ole mahdollista käyttää silloin. Omatoimikirjastoissa ei taas ole kokoushuoneita asiakaskäyttöön. Ihan googlaamalla löytyy joitakin maksullisia kokoustiloja Kouvolasta. Ehkä niistä löytyisi teille sopiva.
René Descartes oli alkujaan ranskalainen filosofi.
(syntynyt: 31.3.1596 La Haye en Touraine, Indre-et-Loire, Ranska
Kuollut: 11.2.1650 (53 vuotta)Tukholma, Ruotsi )
Hän julkaisi paljon kaikenlaista mm. musiikin teoriaa, kirjeitä, pamfletteja ja ennenkaikkea filosofisia teoksia.
Runoja en hänen julkaisustaan löytänyt. Niitä saattaa tietysti olla esim. hänen kirjeissään.
Sensijaan hän on innoittanut monia runoilijoita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia runoja myös englanniksi.
Esim. PoetrySoup-sivustolta löytyy näitä runoja.
https://www.poetrysoup.com/poems/rene_descartes
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Kaikissa Espoon kirjastoissa on mahdollista tulostaa ja kopioida.Tulostimet ovat väritulostimia ja niillä saa A4 ja A3 kopioita.
Kaikki viralliset verkkolomakkeet eivät valitettavasti tulostu, vaan ne on tarkoitus täyttää ja lähettää netissä.
Henkilökunta auttaa mielellään tulostamisessa kirjastojen aukiolo aikaan.
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Vitsit ovat pääosin elävissä tilanteissa harjoitettavaa perinteen kierrättämistä, jonka yhteydessä olisi epätarkoituksenmukaista puhua virallisuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole olemassa mitään sääntöjä tai ehtoja sille, mitä vitsi voi olla. Se on vapaan mielikuvituksen aluetta, jossa jokainen saa vapaasti olla luova.
Vitsejä on kautta aikojen myös julkaistu painetuissa kokoelmissa ja nykyään erilaisilla verkkofoorumeilla. Julkaiseminen ei vitsiä muuten "virallista", mutta joissakin tapauksissa käy niin, että ainakin muuten tunnetun kirjoittajan vitsit saavat tekijänoikeuden suojan ja tätä kautta eräänlaisen "virallisen" aseman. Kun joku pakinoitsija kuten vaikkapa Bisquit kirjoittaa ja julkaisee kirjan, joka sisältää...
NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn...
Fernando Pessoan heteronyymillä Alberto Caeiro kirjoittaman runon O Pastor Amoroso suomennos sisältyy antologiaan Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen kirjallisuuden antologia (toimittanut Ulla Lappalainen, 2007). Runo on saanut Pentti Saaritsan suomennoksessa nimen Rakastunut paimen.
https://finna.fi/Record/helka.2070690?checkRoute=1#usercomments
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja saattaisi olla Michel del Castillon Tanguy, aikamme lapsi. Sen viidennestätoista luvusta löytyy lyhyt keskustelu, jonka päätteeksi yksi Tanguyn vankitovereista toteaa: "Ei sodassa ole voittajia eikä voitettuja: vain uhreja."
Hei,
Selvittelin asiaa lautapeliharrastajilta ja Länkkäriseurasta. Kukaan ei juuri tuon nimistä peliä muistanut, mutta samantyyppinen peli on Pioneer city. Tässä blogissa on hyvä kuvaus pelistä: (http://kurjenkaivonkentta.blogspot.com/2014/03/pelipaiva.html).
Näiden lisäksi mainittiin nimen perusteella The Virginian sekä Mustan majavan aarre. Näistä löytyy netistä tietoa aika niukasti. Tuohon aikaan paljon lautapelejä julkaisseella Kuvataide-firmalta ilmestyi katalogeja, jossa esiteltiin pelejä. Näitä löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Niitä selailemalla voi oika peli löytyä. Lisäksi Pinterestissä löytyy runaasti kuvia vanhoista yhdysvaltalaisista lautepeleistä, jos niistä löytyisi alkuperäinen versio pelistä. Tosin peli voi olla...
