Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirjoilla ei ole muuta eroa kuin kustantaja. Tietoa esim. päivityksistä tai muutoksista ei näy. Kaikki kirjamme ovat kuitenkin lainassa, joten varmuuden vuoksi kannattaisi asia varmistaa yliopistolta.
Tällainen opinnäytetyö löytyy aiheesta, sen lopussa on kirjallisuusluettelo, johon kannattaa tutustua, Riikka-Liisa Salmia Miten innostaa lapsia lukemaan? – Kirjaston rooli lukuinnostuksen herättämisessä, https://www.theseus.fi/handle/10024/77629
Opinnäytteeseen on haastateltu lukuinnostukseen perehtynyttä Agneta Möller-Salmelaa. Hän kertoo lukuinnostuksesta seuraavassa videossa, https://www.kirjastokaista.fi/agneta-moller-salmela-lukemiseninnostaja-…
Agneta Möller-Salmelan lukijälähtöisestä lukudiplomista, http://www.lukuinto.fi/media/mallisto/kirjallisuus_ja_lukeminen/lukudip…
Möller-Salmela työskentelee Hangon kirjastossa, yhteystiedot agneta.moller-salmela@hanko.fi.
Lukuintokampanjan sivusto http://www.lukuinto.fi/ on vielä...
Hei,
voisikohan kyseessä olla 8-osainen Intiaanikansat –sarja (alkuperäiseltä nimeltään 500 Nations)?
Sarjan ensiesitys oli Ylellä TV2:lla vuonna 1996 (tämän jälkeen sarja on lähetetty uusintana neljä kertaa).
Tässä Kevin Costnerin juontamassa dokumenttisarjassa intiaanit kertovat omaa historiaansa. Sarjaa varten haastateltiin lukuisia intiaaneja, ja tehtiin laajaa taustoitustyötä, jota johti alkuperäiskansaan kuuluva Lee Miller.
Alla linkki Kanadassa ilmestyvään alkuperäiskansan omaan julkaisuun Windspeaker, jossa vuonna 1995 julkaistu artikkeli koskien 500 Nations -sarjaa
http://ammsa.com/publications/windspeaker/500-nations-aims-accuracy
Jos tämä on kysymäsi sarja, ja toivoisit uusintaa, niin voit esittää...
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä matkalla tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Oheiselta sivulta löytyvät yhteystiedot eri Vaski-kirjastoihin, mm. kirjastoautoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85334
Lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastokortin saa odottaessa täyttämällä hakukaavakkeen ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
Syitä on monia. Iän myötä elimistön vesipitoisuus vähenee, jolloin krapulaa lupailevan humalatilan saavuttamiseen vaaditaan vähemmän alkoholia kuin nuorena. Eräs syy saattaa myös olla se, että keski-ikäiset juovat yleensä vähemmän kuin nuoremmat. Tällöin alkoholitoleranssi ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/miksi-krapulat-muuttuvat-ian-myota-pahemmiksi-asiantuntija-vastaa
Pasilan kirjavarastossa pysyvässä säilytyksessä ovat muotilehdet Muoti plus vuosilta 1997-1999 ja Muoti + kauneus vuosilta 1992-1996. Lisäksi varastossa on muitakin suomalaisia lehtiä, joista voisi ehkä saada vinkkejä aikakauden muotiin, kuten Me naiset, Anna ja Eeva. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi pyytää katsottavaksi Pasilan kirjastossa.
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla muoti ja 1990-luku löytyvät mm. nämä teokset:
The vintage fashion bible : the style guide to vintage looks 1920s-1990s / Wayne & Gerardine Hemingway.
Dressing up vintage / Tracy Tolkien. (Sisältää muotia 1940-1990 -luvuilta)
A century of fashion / Francois Baudot. (Käsittää nimensä mukaisesti koko 1900-luvun)
Ballgowns : British glamour since 1950 /...
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Kysyin asiaa viisaammilta ja heiltä sain vastauksen: "Ruotsia ei opeteta tavuttamalla, se on enemmän lausuntaa/eri äänejä (sj-ääni, tj-ääni jne) eli tällaisia kirjoja ei valittavasta löydy. Kirjoja vain isoilla kirjaimilla löytyy esim Helena Bross - Axel och Omar tai Klass 1b sarjoista."
Lisää kirjasuosituksia: "esim. Helena Bross: Bråkiga bokstäver, kirja kertoo lapsesta joka on alkamassa koulua ja jolla on lukihäiriö. En tiedä jos ikäluokka on sopiva, mutta kirja voisi kuitenkin olla kiinnostava."
Mieleeni tuli myös Celia-palvelu, josta kenties löytäisi koulussa luetun kirjan äänikirjana. Celia-tunnukset saa isompien kirjastojen asiakaspalvelutiskiltä, jos kyseessä on oppimisvaikeus tms. ongelma.
Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun:
-Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018
Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta
-The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007
The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista
-Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006
Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi
Tarinoita saamelaisesta mytologiasta
-Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011
Lappalaisten...
Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80...
Ensimmäinen naispuolinen avaruusturisti oli Anousheh Ansari vuonna 2006.
Lähteet
A Brief History of Space Tourism https://www.gozerog.com/article/a-brief-history-of-space-tourism/
Wikipedia Space tourism https://en.wikipedia.org/wiki/Space_tourism
Jos kysymyksellä tarkoitetaan kultaan sidottua Venäjän ruplaa v. 1900, niin asian voi selvittää rahamuseon rahanarvolaskurilla. Ensin kohdasta ”vertaa valuuttoja” voi muuttaa v. 1900 Venäjän 200 000 ruplaa Suomen markoiksi. Tämän jälkeen rahanarvolaskurissa voi muuttaa saadun summan euroiksi syöttämällä ensin ao. summa markkoina vuoteen 1900 ja pyytämällä nykyarvoa euroissa. Valitettavasti rahamuseon rahanarvolaskuri on juuri nyt remontissa. Sen pitäisi korjautua parin viikon sisällä.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa voi käydä paikan päällä selaamassa vanhoja puhelinluetteloita. Kyseessä ovat varaston käsikirjakappaleet eli luetteloita ei voi lainata tai varata muualle. Alle on poimittu muutama esimerkki vanhoista puhelinluetteloista.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 59, 1942.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 60, 1943.
helmet.fi. Pasilan kirjasto, yhteystiedot.
Seuraavat julkaisut löytyivät:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR…
Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Loimaalainen maanviljelijä ja kansanedustaja Heikki Perho toimi Loimaan kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1961-1996. Hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1985-1991. Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003). Loimaan kunnan ja Loimaan kuntaliitos tapahtui vuonna 2005.
