Hei,
Kirjoja suomen muinaisuskoista löytyy kyllä Helle-kirjastoista. Voit esim. tehdä haun verkkokirjastolla asiasanoilla:
muinaisusko : https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=muinaisusko&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&dfApplied=1&limit=20
suomalainen mytologia: https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22suomalainen+mytologia%22&type=Subject
Myös kirja, Vaiettu muinaisuus, voi mahdolllisesti olla kinnostavaa, https://helle.finna.fi/Record/helle.1484868
Kirjassa, Pohjolan voimaeläimet, voi löytyä tietoa muinaiseläinsymboleihin. https://helle.finna.fi/Record/helle.1344973
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Tuija Ernamo on toiminut lukijana kevättalvella 1988 esitetyssä Piippa ja kaverit-nimisessä lastenohjelmassa kuudessa jaksossa.
Muutoin Ernamon filmografiatietojen mukaan hänellä ei vaikuttaisi olevan ääninäyttelijän rooleja.
Koko kansan tuntemaksi Ernamo on tullut elokuva-, televisio- ja teatterirooliensa kautta.
Tuija Ernamo Elonetissä.
Tuija Ernamo IMDB-palvelussa.
Pirjo Tuomisen Tampereelle sijoittuvassa romaanissa "Hiljaiset huvimajat" (Tammi 2016) käsitellään sivujuonteena Hatanpään kartanoa ja erityisesti kartanonisännän Nils Idmanin kavallusta. Alueviestin arvostelussa kerrotaan juonesta tarkemmin. Arvio on sivulla 11:
http://80.246.156.34/arkisto/2016/33/files/assets/common/downloads/publ…
Tässä lisätietoja kirjasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U
William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan).
Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto.
Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain.
Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an...
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Selkee on sekä asutus- että sukunimi. Kylännimenä se on esiintynyt Mouhijärvellä jo 1500-luvulla. Mouhijärvellä sijaitsee myös Selkeen kartano. Ruovedellä on syntynyt vuonna 1852 August Selkee. Siellä nimi on myös kantatilan nimi. Ehkä sukunimi on yleistynyt 1800-luvulta lähtien.
Lähteet ja lisätietoa sukunimestä:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Sukunimi-info : Selkee
Lisätietoa Selkeen kartanosta (Kartano mainitaan kirjojen asiasanoissa):
Kauko Ruotsalainen: Sukujemme elämänvaiheita ja perinnetietoa (2006)
Vammalan seudun sukututkijat : vuosikirja. 2014
Risto Vasara: Mouhijärven emäpitäjän ja Selkeen virkatalon vaiheita (1975)
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Kontiolahden Höytiäisellä olevasta Kreetansaaresta on nimiarkiston paikannimikokoelmissa keruutieto vuodelta 1974. Keruutiedossa kerrotaan Kreetansaari-nimen olleen saaren omistajan antama ja että saari on saanut nimensä Kreetta-nimisen naisen mukaan.
Vastaavantyyppisiä henkilön mukaan nimettyjä paikkoja on Suomessa runsaasti. Kreetansaari-nimi tuskin siis viittaa Kreikan Kreetan saareen.
Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta
Konsta Jylhä on säveltänyt ainakin kolme joululaulua, joita nimitetään vaihtelevasti "Joululauluksi", "Konstan joululauluksi" tai "Konsta Jylhän joululauluksi". Pelkän laulun nimen perusteella ei siis voi tietää varmasti, mistä laulusta on kysymys.
Ainoan selkeän viitteen Jylhän säveltämästä, sanoilla "Syntyi lapsi taivahista" alkavasta laulusta löysin Tuomas Piirosen kirjasta "Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto" (Kirjastopalvelu, 1992). Sen mukaan laulun nimi on "Joululaulu". Sanoittajan nimeä ei kirjassa mainita. Kirjan mukaan laulun nuotti sisältyy "Kultalyhde"-nimiseen vuoden 1977 joululehteen, jonka on kustantanut Ristin voitto. Finna-hakupalvelun mukaan lehti on tilattavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta. Se on...
Vuoden 1994 presidentinvaaleja edeltäneen syksyn Rehnin gallupkannatus pysytteli sitkeästi 10%:n alapuolella. Joulukuun aikana hänen kannatuksensa kääntyi kuitenkin nousuun ja viimeisessä mielipidetutkimuksessa Rehn oli noussut jo ehdokaslistan kakkoseksi 21,5% kannatuksella.
Vuoden 2000 vaaleihin Rehn lähti ennakkosuosikkina, mutta kolmen kuukauden aikana – syyskuusta joulukuuhun 1999 – hän menetti valtaosan runsaan 40 prosentin gallupkannatuksestaan: tammikuussa siitä oli jäljellä enää 8%. Vielä lokakuussa Helsingin Sanomien gallup ennakoi 1. äänestyskierroksen voittoa Rehnille 29 prosentin kannatuksella.
Lähteet:
Anja Kauranen & Saska Saarikoski, Kolmas kierros
Jaana Kuusipuu, Sukupuolen rooli...
Hei,
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti useammastakin eri nuottikokoelmasta. Esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:ssä on nuotti kyseiseen kappaleeseen.
Nuotti myös monesta muusta nuottikirjasta. Voit tehdä haun esim helmetin sivuilta tai finna.fi sivujen kautta. Tai asioida paikallisessa kirjastossa (mielellään musiikkiosastolla), josta suurella todennäköisyydellä nuotti löytyy heti hyllystä. Nuotti löytyi sen verran monesta teoksesta.
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Valitettavasti Lope de Vegan valtaisaa tuotantoa on suomennettu hyvin vähän. Etsimästäsi sonetista 126 ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Monimuotokoulutus on tosiaan tarkoitettu niille, joilla on jo työpaikka kirjastoalalla. Palkkauspäätökset tekee kukin kunta resurssiensa ja avointen työpaikkojensa puitteissa. Toinen vaihtoehto on suorittaa kirjastoalan tutkinto Turun tai Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai opiskella informaatiotutkimusta Tampereen tai Oulun yliopistossa.
Turun ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa voi suorittaa myös 60 opintopisteen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, joka pätevöittää hakemaan useimpiin kirjastonhoitajan tehtäviin, jos on jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon. Lisätietoja koulutuksesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/korkeakoulud…. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2024.
Myös Tampereen,...
Ei ole yllättävää, että pienten lasten vanhemmat tai ensimmäistä lastaan odottavat ovat huolissaan tulevaisuuden uhkatekijöistä. Ilmastonsuojelu tai ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen kierrättämällä kiinnostavat heitä syystäkin.
Mediassa on siteerattu viime vuosina useita erilaisia tutkimuksia ja barometrejä jotka tavalla tai toisella koskevat tätä aihepiiriä. Onkin vaikeaa näillä lähtötiedoilla löytää tarkasti kyseistä lähdettä.
Sitran julkaisuja voi tutkia verkkosivuilta https://www.sitra.fi/julkaisut/ Sivun ylänurkan hakutoiminnosta voi olla apua. Sitran tutkimukset liittyvät paljolti kestävään tulevaisuuteen.
Vuonna 2019 Sitra selvitti, että alle 30-vuotiaat ovat erityisen...
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
