Kyse on ilmeisesti The Economist -lehden numerosta vol.406 no.5 no.8821. Lehti näyttää olevan hyllyssä ja lainattavana Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Jos haluatte varata numeron, on ehkä yksinkertaisin soittaa kyseisiin kirjastoihin ja tiedustella lehteä puhelimitse.
Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi
Kyyti-tietokannan mukaan PEKKO JA MASSAHURMAAJA löytyy DVD-levynä Myllykosken kirjaston aikuistenosastolta. Tätä kirjoittaessani se oli myös paikalla hyllyssä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Emme onnistuneet löytämään Petri Pöntinen -nimistä kuvataiteilijaa. Valokuvaaja Benjamin Pöntinen on julkaissut mm. Lakeuden taivaan alla -nimisen lakeusaiheisen valokuva- ja runoteoksen. Voisiko kyse olla hänen kuvistaan? Tietoa kirjasta ja kuvaajasta:
http://www.valmiixi.fi/2013/03/pontinen-lakeuden-taivaan-alla.html
http://www.ammattiluontokuvaajat.fi/jasenet/userprofile/bpontinen
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
BD-levyjen katselu onnistuu Kaupunkiverstaalla, joka sijaitsee Kirjasto 10:n tiloissa Elielinaukio 2:ssa Helsingissä. Asiasta saa lisätietoja ja ajan voi varata puh.numerosta 09 - 310 85900.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Kyllä on mahdollista: Sivun http://www.helmet.fi ylävalikon Info-osiosta, pudotusvalikon kohdasta Hankintaehdotus.
Tässä vielä hankintaehdotus-sivun suora osoite:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Napsauta "pylpyrää" Helsinki-sanan edessä, täytä lomake ja lähetä.
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Hei,
Kotimaiset Ellibs-palvelun kautta saatavilla olevat e-äänikirjat toimivat selaimessa, eli vaativat siis verkkoyhteyden, eivätkä ole näin ollen ladattavissa.
Sen sijaan Celia-palvelun (https://www.celia.fi/) äänikirjoja voi ladata eri laitteille, kuten esimerkiksi tabletille tai älypuhelimelle. Celia-palvelu on tarkoitettu henkilöille, joille vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi lukeminen on hankalaa. Celia-palvelun tunnukset ja käyttöohjeet, sekä opastukset palvelun käyttöön saa kirjastosta. Celianet-verkkopalvelussa on tarjolla yli 40 000 äänikirjaa.
Koko Georges Bizet'n Carmen-oopperaa esitettynä ilman lauluosuuksia ei äänitteenä löydy. Carmenista on kyllä muokattu orkesterisarjoja konserteissa esitettäviksi (esimerkiksi sarjat nro 1 ja nro 2), ja näitä sarjoja löytyy myös cd-levyiltä, samoin yksittäisiä osia instrumentaaliesityksinä.
Yksittäisiä aarioita tai muita osia "karaoke-versioina" löytyy esimerkiksi sellaisista nuoteista, joissa on mukana säestykset sisältävä cd-levy. Osa näistä nuoteista on tarkoitettu laulajille, osa tietylle soittimelle.
Myös Naxos Music Library -musiikinkuuntelupalvelusta, jonka käyttöoikeuden moni kirjasto on ostanut asiakkailleen, löytyy solisteille säestyksiä harjoittelua varten, tosin kuoro-osuudet voivat olla säestyksissä mukana (genres >...
Hei!
Tässä on sinulle linkit, joista vastauksen pitäisi löytyä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?identifier=24254&marketplace=24&inhibitTrade=1
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/kurssihistoria.jsp
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Kukkakauppojen nettisivuilta ei ole löytynyt tietoa niiden mahdollisista kuivakukkavalikoimista. Kannattaa kysyä asiaa suoraan kukkakaupoista, toreilta ja kauppapuutarhoista. Voi olla, että tähän aikaan vuodesta niitä on vähemmän tarjolla, koska tuorekukkatarjonta on runsasta. Jotkut nettikaupat myyvät kuivakukkia (esim. kuivakukat.com).
Ainoa kukkakauppa, jonka sivuilla kerrotaan, että kuivakukkia on ollut valikoimassa on Järvenpään kukkatalo. Järvenpää ei ole kovin kaukana, voisit ehkä tiedustella sieltä, onko siellä myös nyt kuivakukkia, https://www.jarvenpaankukkatalo.fi/syksyn-kukkatrendit-lisaa-kuivakukkia/
Sisustusliikkeissä voi myös olla kuivakukkia, mm. Ikea mainostaa kuivakukkia.
Kirjailija ja kustantamo ovat vielä pitäneet nimimerkin ainoana henkilötietona. Hannaleena Viima on Minervan mukaan: "Hannaleena Viima on nimimerkki, joka on tottunut liikkumaan vallan ja kirjallisuuden käytävillä. Hän on seurannut hyvin läheltä suomalaista bisnesmaailmaa, ja moni huippupoliitikko kuuluu hänen laajaan tuttavapiiriinsä. Hannaleena Viima todella tietää mistä kirjoittaa." http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?selaa=v&kirjailija=493
Kenties kirjailija vielä joskus paljastaa oikean nimensä.
Syitä on monia. Iän myötä elimistön vesipitoisuus vähenee, jolloin krapulaa lupailevan humalatilan saavuttamiseen vaaditaan vähemmän alkoholia kuin nuorena. Eräs syy saattaa myös olla se, että keski-ikäiset juovat yleensä vähemmän kuin nuoremmat. Tällöin alkoholitoleranssi ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/miksi-krapulat-muuttuvat-ian-myota-pahemmiksi-asiantuntija-vastaa
Lasten riemut -runo on Immi Hellenin runo, ei suomennos. Se löytyy mm. monista vanhoista kansakoulun lukukirjoista ja lukemistoista. Alla linkki hakutulokseen Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Satakirjastoista runo löytyy ainakin kirjasta Lasten riemut: luonnonkirjaa lukemassa (2008). Kirja on Anna-Liisa Alangon toimittama, ja sisältää Alangon jälkikirjoituksen mukaan runoja Hellenin runokokoelmista Lasten runoja (1898) ja Lasten runokirja (1930):
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.290559
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja...
