Anu Vanaksen ja Marko Leinosen opetusvideo Matti löytää kirjaston (1997) kuuluu vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Finna.fi-hakupalvelun tai Frank-monihaun avulla. Videotallenne ei näytä kuuluvan sinun kirjastoverkkosi kokoelmiin, mutta voit tehdä videosta kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
Kirjastohakemistosta voi hakea kirjastojen osoitteita, mutta tietokannassa on yli 1000 kirjastoa, joten hakeminen on vähän työlästä https://hakemisto.kirjastot.fi/ Frank-monihaun sivulta oikeasta reunasta löytyy erilaisten kirjastojen listat (ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yliopistokirjastot, kunnnan- ja kaupunginkirjastot, aluekirjastot jne.), joten niistä pystyy hahmottamaan kirjastokenttää ja sen erilaisia kirjastoja http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suosittelen kirjastohakemiston käytön yhteyteen painetun Kirjastokalenterin käyttöä (Kirjastokalenteri 2018 uusin). Kalenterista selviää erilaisten kirjastojen yhteystiedot, mm. aluekirjastot (entiset maakuntakirjastot) ja kaikki kunnankirjastot/...
Hei! Voit tuoda lahjoituskirjan suoraan kirjaston tietopalveluun. Mainitsemaasi kirjaa on jo aika monta kappaletta Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta osaa niistä on niin paljon lainattu, että voisimme mahdollisesti vaihtaa lahjoituskirjan eniten lainatun tilalle. Jos emme tarvitsekaan lahjoitettua kirjaa, laitamme sen poistomyyntiin tai voit saada sen takaisin itsellesi. Kiitos jo etukäteen lahjoituksestasi!
Suomi24:n ylläpitäjät poistavat viestejä harkintansa mukaan, jos ne ovat sääntöjen vastaisia. Osoitteesta https://www.suomi24.fi/opastus/saannot löytyvät keskustelujen säännöt. Asiattomasta viestistä ilmoittaessaan kannattanee kertoa, mitä sääntöjen kohtaa viesti rikkoo. Moderaattori on toki lopulta se, joka ratkaisee, onko viesti asiaton. Joskus saattaa olla, ettei moderaattori ole heti paikalla tai ehdi käydä kaikki ilmoituksia läpi.
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Barbapapan synnyinhistoriasta löytyy tieto, että hän on syntynyt puutarhassa, kuin kukka, https://www.barbapapa.com/barbapapa-en/. Muuta valaistusta tähän asiaan ei kirjailijoiden Barbaperheen kotisivulta löydy. Kirjoissakaan ei käsittääkseni tästä ole tietoa. Sivustossa on kuitenkin yhteystiedot, joten voit kirjoittaa ja kysyä asiasta https://www.barbapapa.com/contact-us/
Oli vesi suihkussa kylmää, haaleaa, lämmintä tai kuumaa, se joka tapauksessa "rummuttaa" ihoamme vilkastuttaen verenkiertoa. Hyvin kuuma ja hyvin kylmä vesi lisäävät tätä vaikutusta merkittävästi ja ihminen voi kokea suihkun siksi virkistävänä. Kuumana päivänä ihon lämpötilaa alentava suihku voi piristää ihan siksi, että elimistö viilenee. Joskus suihkussa käyminen virkistää puhtaasti henkisistä syistä eli koska se on mukavaa. Mutta todennäköisesti useimmilla ihmisillä on kokemusta myös tilanteista, joissa suihku ei sen kummemmin virkistä tai saattaa jopa raukaista ihmistä. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, missä tilanteessa suihkussa käydään ja minkälaisia odotuksia siihen liittyy. Suihku vaikuttaa siis sekä fyysisesti että henkisesti...
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisterin tietoja vuosilta 1907 – 1973 säilytetään Helsingin kaupunginarkistosta. Voit siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen. Yhteystiedot löydät esimerkiksi alla olevasta linkistä.
Helsingin kaupunginarkiston palvelut https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut
Helsingin kaupunginarkiston aineistoesittely https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/KARK_aineistoesittely_sukututkimus.pdf
Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä matkalla tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Oheiselta sivulta löytyvät yhteystiedot eri Vaski-kirjastoihin, mm. kirjastoautoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85334
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth...
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Fernando Pessoan heteronyymillä Alberto Caeiro kirjoittaman runon O Pastor Amoroso suomennos sisältyy antologiaan Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen kirjallisuuden antologia (toimittanut Ulla Lappalainen, 2007). Runo on saanut Pentti Saaritsan suomennoksessa nimen Rakastunut paimen.
https://finna.fi/Record/helka.2070690?checkRoute=1#usercomments
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Pasilan kirjastossa on ainakin pieni kokoelma norjankielistä kirjallisuutta. Välitimme kysymyksesi myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon, Kaisaniemeen, jossa on aiheesta ehkä paras asiantuntemus! Sieltä vastattiin näin: "Meillä on hyvin pieni kokoelma norjankielisiä helppolukuisia kirjoja täällä Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastossa, yhteensä ehkä noin 20 kirjaa, ja osa niistä on suunnattu nuorille. Muuten meillä on melko iso kokoelma norjankielisiä kuvakirjoja, nuortenkirjoja sekä aikuisten kirjoja, sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja äänikirjoja. Tervetuloa tänne paikan päälle katsomaan! Aukioloaikamme löytyy verkkosivuiltamme https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/ ja kirjastokorttia varten kannattaa...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Netistä löytyy Singer Sewing Machine Serial Number Database -sivusto.
Osoite sivustolle: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v…
Sieltä selviää, että Singer V725747 -ompelukoneesi on valmistettu tammikuun ja kesäkuun välillä vuonna 1908.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen...
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
