Runo on Maaria Leinosen Jossain kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi (Kirjapaja, 1994). Tämän lisäksi runon voi löytää esimerkiksi Leinosen koottujen runojen toisesta osasta Matka on laulu ja valikoimasta Surun sisar on lohdutus.
Arvoitus-sarjan kirjoja on kuusi, ne löytyvät tästä hakutuloksesta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Tietoa Enid Blytonin laajasta tuotannosta löytyy Simo Sjöblomin teoksesta "Enid Blyton-bibliografia 1950 - 1998". Seaflower Oy 1999. Kirjailijasta itsestään, hänen elämästään ja toiminnastaan löytyy Stoneyn kirja "Enid Blyton" Ajatus 2008.Enni Mustosen "Syrjästäkatsojan tarina"-sarja sopii oikein mainiosti 15-vuotiaalle luettavaksi.
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Muinaiset egyptiläiset elivät polyteistisessä maailmassa. Pääjumalien (esimerkiksi Osiris, Horus, Ra) lisäksi oli lukuisia muita jumaluuksia. Monesti jumalat olivat eläinhahmoisia, kuten Memfisin Apis-sonni tai krokotiilinhahmoinen Sobek. Uskonto oli egyptiläisen elämässä aivan keskeisessä asemassa; uskonto kietoutui perustavalla tavalla kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Muinaisessa Egyptissä farao oli yksinvaltias. Hän oli etupäässä uskonnollinen johtaja, haukkahahmoisen Horus-jumalan inkarnaatio, joka piti yllä oikeaa maailmanjärjestystä (maʽat) kaaoksen voimia vastaan. On muistettava, että Egyptin dynastinenkin kausi kesti liki tuhansia vuosia, joten uskonnolliset käsitykset ja tavat muuttuivat tänä aikana.
Tämän vastauksen...
Löysin tämän vastauksen asiasanalla naiset, se oli tuorein, olisiko se oikea, https://www.kirjastot.fi/kysy/milla-hakusanoilla-etsin-fiktiivisia-kirj…? Kysyjien tiedot eivät ole palvelussamme tallennettuina niin, että voisimme hakea niillä edellisiä vastauksia. Etsin muutaman vinkin lisää, jos kyse ei olekaan tuosta vastauksesta. Alla olevista suosituslistoista löytyivät esim. nämä teokset:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Hugh Howey: Siilo
Nadine Gordimer: Burgerin tytär
Maria Jotuni: Rakkautta
Christa Wolf: Erään naisen elämä
Milla Keränen: Sisilian ruusu
Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Lukujonossa-blogi 8 vaikuttavaa kirjojen...
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Philip C. McGrawlta ei ole toistaiseksi suomennettu muita kirjoja kuin mainitsemasi. Hänen kirjoittamiaan teoksia löytyy kyllä pääkaupunkiseudulta ruotsin kielellä. Kaukolainaamalla teoksia oman lähikirjaston kautta esim. Ruotsista on mahdollista lainata vielä useampi ruotsinkielinen teos. Tällä hetkellä kirjastoon ei ole tulossa häneltä muita suomenkielisiä teoksia. WSOY:n kirjakaupassa tiedettiin kertoa, että WSOY ei ole suomentamassa lisää hänen teoksiaan tänä keväänä. Ensi syksyn käännöksistä tiedetään WSOY:llä maaliskuun lopulla.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Kyseinen teos on Hämeenlinnan seudulla vain Hattulan pääkirjastossa, mutta tällä hetkellä lainassa. Teos kannattaa hankkia myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan, joten teen siitä hankintaehdotuksen. Hämeenlinnan verkkokirjastossa voi käyttäjä tehdä itsekin hankintaehdotuksen, joka löytyy kohdasta palaute.
HelMet-kirjastoihin tätä teosta ei ole hankittu, sen sijaan Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin se kuuluu. Voit halutessasi tehdä teoksesta hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Linkit hankintaehdotuslomakkeisiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta.
On valitettavasti äärimmäisen epätodennäköistä, että se ehtisi maanantaiksi Kivenlahdesta Töölöön. Kannattaa varautua siihen, että se tulee ensi viikon loppupuoliskolla.
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
Varastokirjastossa näyttäisi olevan paikalla Pin Yathayn muistelmateos.
Tekijä(t): Pin Yathay.
Nimeke: Stay alive, my son / Pin Yathay with John Man.
Julkaistu: New York : Simon & Schuster, 1988.
Sisältötyyppi: Teksti
Kieli: eng
Se on mahdollista saada kaukolainaksi sinulle parhaiten sopivaan Kouvolan kirjastoon. Kaukolainamaksu on 2,50 €. Sinun tulee vain täyttää kaukolainapyyntö.
Punakhmerien ajasta on myös suomeksi käännettyä kirjallisuutta. Kouvolasta hyllystä löytyy mm. Affonco, Denise: Elossa kuoleman kentillä.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on joitakin neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa on esimerkiksi englanninkielinen tekstitys. Mainitsemaasi elokuvaa ei kuitenkaan löydy kokoelmastamme.
Voit selata elokuvia kirjaston internet-sivuilla (https://vaski.finna.fi/?lng=fi) laittamalla tarkennettuun hakuun aineistolajiksi DVD ja kieleksi venäjä. Voit rajata hakutuloksia esimerkiksi tekstityskielen ja kielen mukaan.
Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus.
Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
Hei!
Lukudiplomien kirjalistoihin tehdään vuosittain pieniä muutoksia. Uuden lukuvuoden listat pyritään päivittämään kirjaston verkkosivuille koulujen alkuun mennessä. Paperiversiot kirjalistoista lähtevät kouluille elokuun lopulla. Lukuiloa!
Anu Vanaksen ja Marko Leinosen opetusvideo Matti löytää kirjaston (1997) kuuluu vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Finna.fi-hakupalvelun tai Frank-monihaun avulla. Videotallenne ei näytä kuuluvan sinun kirjastoverkkosi kokoelmiin, mutta voit tehdä videosta kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
