Helmet-kirjastoista ainoastaan Kauniaisten kirjastossa on käytössä Encyclopedia Britannica Online. Palvelu toimii kirjaston asiakaskoneilla.
http://www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/kirjasto/aineistot/tieto…
Encyclopedia Britannica Online on pääkaupunkiseudulla käytössä myös muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa.
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Encyclopedia+Britannica+-tilaaj…
Kirjastot voivat kyllä tarjota tällaiseen tarkoitukseen tilan maksutta, mutta valvontaa valitettavasti emme voi hoitaa. Oletamme, että oppilaitos tms. järjestää valvonnan. Esimerkiksi Kallion kirjaston Dekkarikirjastoa ja Itäkeskuksen kirjaston pientä kokoushuonetta (ei keskustassa, mutta metro on nopea) on käytetty tällaisiin tarkoituksiin. Tietysti kaikkia kirjastojen tarjoamia työhuoneita voi varata myös tällaiseen tarkoitukseen.
Kallion Dekkarikirjaston varaus : kir.kalliontilavaraukset@hel.fi. Itäkeskuksen kirjastosta tiloja voi kysyä numerosta p. 310 85 090.
HelMet-kirjastot : kirjastot ja palvelut : työhuoneet
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Ty%C3%B6huone
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:...
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
Ebsco on käytettävissä HelMet-kirjastoissa paikan päällä asiakaspäätteillä. HelMet-verkkokirjaston kautta pääsee kuitenkin etäkäyttämään sen artikkelihakua.
HelMet-verkkokirjastossa hakukenttään kirjoitetaan esim. telephone wiring tester, minkä jälkeen kirjauduttuaan artikkelia pääsee lukemaan.
Tervetuloa pajaan laitteen kanssa niin katsotaan yhdessä. Ilman ajanvarausta opastuksen saaminen heti on aina epävarmaa mutta parhaat ajat siinä tapauksessa ovat klo 9-14 välillä. Ajan varaamalla opastaja on apunanne sovittuna aikana. Soita ja varaa aika puh (09) 816 57 607 tai sovitaan aika sähköpostitse. Sähköpostiosoite on sellonpaja@gmail.com
Aarto syntyi Turussa 26.12.1894 ja kuoli Turussa 28.12.1928 (Lähde: Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, 1930). Muuta tietoa emme löytäneet. Turun seurakunnasta voi kysyä, onko heillä tietoa asiasta.
Koivukylän kirjasto ei tarjoa digitointimahdollisuutta VHS-tallenteiden muuttamiseen DVD-muotoisiksi. Vantaan kaupunginkirjastossa digitointilaite löytyy ainoastaan Tikkurilasta, mutta heidän laitteensa on valitettavasti tällä hetkellä epäkunnossa. Helsingistä ja Espoosta digitointilaitteita löytyy seuraavan linkin alla olevista kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Listalla olevien kirjastojen yhteystiedot tulevat esiin klikkaamalla kirjaston nimeä.
Digitointilaite on varattava käyttöön kirjastosta etukäteen ja omat dvd-levyt on otettava mukaan. Tallennukseen sopivan dvd-levyn muodon kannattaa tarkistaa kirjastosta varauksen yhteydessä.
Hei!
Kysymyksesi oli kinkkinen, mutta onneksemme saimme apuja Forssasta.
Etsimäsi kirja voisi olla osa Caspron 1991 julkaisemaa Sylikuvasto-sarjaa (1-4). Kaikki Sylikuvaston osat löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Kirjaston tietokannassa voit tutustua osien sisällysluetteloihin:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sylikuvasto&type=AllFields&…
Ilmeisesti tutkimuksissa on huomattu jonkinlaista tieteellistä eroa erilailla käsiteltyjen kaakaopapujen flavonoidipitoisuuksissa.
PubMed tietokannasta (Helmet tietokannat) hakusanalla Raw cocoa, löytyy esim. Seuraava tutkimus:
Physicochemical properties and antioxidant capacity of raw, roasted and puffed cacao beans.
Hu S, Kim BY, Baik MY.
Food Chem. 2016 Mar 1;194:1089-94. doi: 10.1016/j.foodchem.2015.08.126. Epub 2015 Aug 29.
Samasta tietokannasta löytyy muitakin tutkimuksia kaakaosta.
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/...
Arvelisin, että tarkoittamasi koirakirja on Michael Allabyn ja Jane Burtonin Koiraperheen elämää (WSOY, 1987). Kansikuva ei tosin vastaa muistikuvaasi. Yksittäiset kuvat pentueen kaikista koirista löytyvät vasta kirjan sisäsivuilta, sukupuusta sivuilla 8-9. Allaby ja Burton ovat tehneet vastaavan kirjan myös kissoista (Kissaperheen elämää) ja hevosista (Varsan vuosi). Kaikki keskittyvät eläinten kasvuun ja kehitykseen niiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
Suomen kielessä ei sanakirjojejn mukaan ole sanaa ilppari.
Ilppari näyttäisi olevan Museoviraston vuoden 2019 avattu ilmoitus- ja palautepalvelu, jonka kautta kansalaiset voivat ilmoittaa löytämiään esineitä Museovirastolle.
https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/ilppari
Sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Sveriges Efternamn vuodelta 1937 luettelee kaikki sukunimet, joita Ruotsissa on käytetty vuoteen 1920 mennessä. Nimet, joiden eteen on merkitty *, on lisätty vuoden 1937 painoksessa rekisteriin. Kaurénin kohdalla tähtimerkkiä ei kuitenkaan ole, joten vaikuttaa siltä, että nimi on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 1920 asti.
Kaurénin alkuperästä ei löytynyt muuta tietoa kuin että se on todennäköisesti muotoiltu latinalaisesta -(i)us päätteisestä sukunimestä. 1700-luvulla Ruotsissa alettiin korvaamaan -(i)us päätteitä, ja yksi korvaavista päätteistä on nimenomaan -én. Muita päätteitä ovat esimerkiksi -an, -ell ja -lin.
Ruotsin sukunimet vuodelta 1937 (ruotsiksi): https://data.kb.se/...
Runo on Maaria Leinosen Jossain kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi (Kirjapaja, 1994). Tämän lisäksi runon voi löytää esimerkiksi Leinosen koottujen runojen toisesta osasta Matka on laulu ja valikoimasta Surun sisar on lohdutus.
Arvoitus-sarjan kirjoja on kuusi, ne löytyvät tästä hakutuloksesta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Tietoa Enid Blytonin laajasta tuotannosta löytyy Simo Sjöblomin teoksesta "Enid Blyton-bibliografia 1950 - 1998". Seaflower Oy 1999. Kirjailijasta itsestään, hänen elämästään ja toiminnastaan löytyy Stoneyn kirja "Enid Blyton" Ajatus 2008.Enni Mustosen "Syrjästäkatsojan tarina"-sarja sopii oikein mainiosti 15-vuotiaalle luettavaksi.
Löysin tämän vastauksen asiasanalla naiset, se oli tuorein, olisiko se oikea, https://www.kirjastot.fi/kysy/milla-hakusanoilla-etsin-fiktiivisia-kirj…? Kysyjien tiedot eivät ole palvelussamme tallennettuina niin, että voisimme hakea niillä edellisiä vastauksia. Etsin muutaman vinkin lisää, jos kyse ei olekaan tuosta vastauksesta. Alla olevista suosituslistoista löytyivät esim. nämä teokset:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Hugh Howey: Siilo
Nadine Gordimer: Burgerin tytär
Maria Jotuni: Rakkautta
Christa Wolf: Erään naisen elämä
Milla Keränen: Sisilian ruusu
Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Lukujonossa-blogi 8 vaikuttavaa kirjojen...
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
