Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
Tanssit.fi-sivustolla käsitellään cha cha - ja rumba-tansseja ja mainitaan joitakin näille tyypillisiä kappaleita. DanceFans-sivustolla listataan cha cha - ja rumba-hittejä.
Rumba musiikkina tarkoittaa monenlaisia laulu- ja tanssisävellyksiä. Esimerkkejä perinteisen kuubalaisen rumban eri lajeja edustavista kappaleista löytyy täältä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Tanssilajien tunnistamisesta löytyy muutama opastus löytyy:
Tanssit.fi Tanssin ABC, https://www.tanssit.fi/tanssin-abc/tanssilajit/,
Tanssiseura Sekahaku, https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssilajit/, Tanssit.net, https://tanssi.net/fi/rytmi/tanssilajit.html.
Tanssilajien tunnistamisen vaikeus kirjastossa johtuu siitä, että meidän luetteloissamme kuvataan säveltäjät ja sanoittajat, mutta ei tanssilajeja. Valitettavasti kirjastojen musiikkiosastot ovat joutuneet rankan säästämisen kohteiksi, joten asiantuntevaa henkilökuntaakaan ei enää löydy yhtä helposti kuin vuosikymmen sitten.
Löysin jokusen tanssilajin Youtuben ja Fono.fi:n, http://www.fono.fi/, kuvauksista, mutta taitava tanssinharrastajakollegani tunnisti ne. Hän...
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Aihetta on tietysti käsitelty kaikissa historiankirjoissa, joissa käsitellään Suomen historiaa 1800-luvulta.
Toissa vuonna ilmestyi teos Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827 , tekijänä Hannu Salmi. Kirja on erittäin perusteellinen ja käsittelee myös palon synnyttämiä tunteita ja siihen liittyviä tarinoita, mutta ennen kaikkea tosiasioita.
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Tuomas Salsten Sukunimi-info verkkosivuilla kerrotaan Enberg-sukunimestä. Nimen voi kääntää suomeksi "Katajavuori".
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/enberg.html
Lisäksi sivuille on koottu monia sukulinkkejä Enberg-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Enberg~enberg
Useimmat helmet-kirjastojen sukunimiä käsittelevät kirjat keskittyvät suomenkielisiin sukunimiin. Marianne Blomqvist on tutkinut Suomen ruotsinkielistä nimistöä seuraavissa kirjoissaan:
Personnamnsboken (Finn Lectura, 1993) Teos on yleisesitys maamme ruotsalaisista henkilönnimistä.
Vad heter finlandssvenskarna? (Svenska folkskolans vänner, 2006)
Från tillnamn till släktnamn i österbottnisk allmogemiljö (Svensk-österbottniska samfundet, 1988)...
Jyväskylän kirjastoissa ei ole lainattavaa verenpainemittaria. Joistakin muista Keski-kirjastoista (eli Keski-Suomen yleisistä kirjastoista) mittari löytyy: Kannonkoskelta, Luhangasta, Kuhmoisista ja Viitasaarelta. Mittari täytyy lainata paikan päältä kirjastosta eli varausta ei verenpainemittariin voi tehdä.Laitteet löytyvät https://keski.finna.fi/-sivustolta hakusanalla verenpainemittari.
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
Koko Hubaran kirjassa Bechi on hahmo nimeltä Shoshana, joka on kirjan toisen hahmon Bechin jemeninjuutalainen äiti ja kirjailija. Shoshanan hahmo on kirjassa kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen nimeltään "Shoshana Ayin. kävi täällä". Kyseessä on siis fiktiivinen hahmo, Shoshana ei ole Koko Hubaran äiti. Hänen äitinsä ei tiedettävästi ole kirjailija. Bechi kirjan lopussa on monisivuinen lähdeluettelo, jossa mainitaan Anja Kaurasen kirja "Sonja O. kävi täällä". Liekö Shosanan fiktiivisen teoksen nimi saanut inspiraationsa kyseisestä teoksesta.
Lähteet:
Kuvaus Bechi kirjan sisällöstä Otavan sivuilta https://otava.fi/kirjat/bechi/ (viitattu 28.2.2022) ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista...
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit...
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi ensimmäisen kerran Tammen kustantamana vuonna 2013. Pehmeäkantisena kirja ilmestyi Bon-pokkarisarjassa vuonna 2016 ja toinen pehmeäkantinen painos ilmestyi vuonna 2022. Kirja on ilmestynyt myös yhteisniteenä muiden trilogian osien kanssa vuonna 2016 (Punainen kuin veri ; Valkea kuin lumi ; Musta kuin eebenpuu). Kaikkien näiden painosten kustantaja on Tammi.
Se on ilmestynyt myös:
-e-kirjana, Tammi, 2013
-CD-äänikirjana, Tammi, BTJ Finland, 2014
-selkokirjana, kustantaja Avain, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti, 2017
-Daisy-äänikirjana, Celia, 2019
Lisäksi kirja on käännetty useille kielille. Tiedot käännöksistä löytyvät Kansalliskirjaston...
Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi...
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008
Astiataivas-sivustolta löytyy lista kuvineen Arabian astioissa käytetyistä leimoista: Arabian leimat | Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikkaSivuston mukaan kyseessä on ns. "piippuleima" ja sitä on käytetty Arabian astioissa vuosina 1932 - 1949. Tässä lisäksi lista kirjoja, jos Arabian astioista haluaa lisää tietoa:Arabian lumoava posliini | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioArabian astiastoja | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioArabia 1936 hintaluettelo : talousposliineja | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioTalous- ja koristetavaraa = Hushålls- och prydnadsgods = Household and decorative ware | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioKuvia vanhoista Arabian astioista voi selata myös esimerkiksi Wanhatkupit.fi-verkkokaupan...
Jäppilän kirjasto sijaitsee Jäppilän taajamassa osoitteessa
Kirkkotie, 77570 Jäppilä.
Pieksämaan kirjastojen kotisivulta http://www.pieksanmaa.fi/kirjasto.html löydät aukioloajat ja puhelinnumerot sekä linkin karttasivuille. Valitse sieltä Jäppilän taajama ja kirjaston sijainti näkyy siitä.
