Praha lumessa on alunperin kokoelmassa O nejblizsich vecech (1925) ilmestynyt essee. Eero Balkin suomennos siitä löytyy Böömin, Määrin ja Slovakian kulttuurien edistämisseura Bohemian lehden numerosta 4/2007 (http://www.kolumbus.fi/eero.balk/lehti.htm).
Sharon Lathanin Darcy-saaga on "jatkoa" Jane Austenin kirjalle Ylpeys ja ennakkoluulo. Nettisivuillaan Sharon Lathan kertoo kirjojensa synnystä: vuonna 2005 hän oli käynyt katsomassa Keira Knightleyn ja Matthew Macfadyen tähdittämän elokuvan Ylpeys ja ennakkoluulo. Ja jäi koukkuun, kuten niin moni muukin. Hän ei ollut aikaisemmin lukenut Austenin kirjoja, mutta nyt hän luki koko tuotannon ja lisäksi kaiken käsiinsä saaman Austenia käsittelevän kirjallisuuden toivoen löytävänsä tietoja Darcyn ja Elizabethin myöhemmästä elämästä, mitään kuitenkaan löytämättä. Ja niin hän päätti itse kirjoittaa jatkoa tarinalle.
Kirjoja on viisl: Mr. & Mrs. Fitzwilliam Darcy, Loving Mr. Darcy,
My Dearest Mr. Darcy, In the Arms of Mr. Darcy ja A Darcy...
Orthexin valmistamista muovituotteista ei löydy painettua kirjaa tai luetteloa Lukki-kirjastoista eikä edes Fennicasta, jonne tallennetaan kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Orthexin tuotteisiin voi tutustua parhaiten heidän kotisivuiltaan: http://www.orthex.fi
Suomen Tivoli tai Sirkus Finlandia kierrätti 1970-luvulla valasta ainakin yhtenä kesänä. Juttu on ollut myös Warkauden Lehdessä, mutta sen löytäminen on vaikeaa. Pitäisi tietää päivämäärä vaikkapa edes kuukauden tarkkuudella. Digimuodossa noita vanhoja lehtiä ei löydy.
Gustaf Frödingin runosikermästä En morgondröm on kaksikin suomennosta. Aarni Koudan suomennos on vuodelta 1922 ja Hannes Korpi-Anttilan vuodelta 1952. Kummastakin suomennoksesta puuttuu kuitenkin jostain syystä juuri tuo etsimänne viides runo.
Frödingin runojen suomennoskokoelmien selailun perusteella näyttää siltä, että En morgondröm -sikermän viidennestä runosta ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat teokset, jotka käsittelevät Postipankkia: Tilli, Kalevi: Viipurista Helsingin pankkimaailmaan (1996), Henkilöstöstrategia ja uusiutuva organisaatio (1994), Talouden takuumies : Klaus Waris 75 vuotta (1989), Tuomainen, Eero: Postipankki sata vuotta yhteiskuntaa rakentamassa (1987), Auer, Jaakko: Hyvinvoinnin rakennuspuita (1964), Hjelt, Aug. J. : Säästäväisyydestä ja postisäästöpankista (1887).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Lena Lindenin teosta "Flicka på skepp" (1966) ei valitettavasi ole lainattavissa. Kovin monessa muussakaan Suomen kirjastossa sitä ei ole, mutta esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta sen voi tilata kaukopalvelun kautta lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä joko omassa lähikirjastossasi tai Helmet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella. Verkossa tehtävä tilaus edellyttää, että sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti ja että sinulla on lainausoikeus. Alla olevassa linkissä on kaukopalvelulomake sekä muuta tietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa paljon selkokirjoja. Löydätte kirjat Helmet-haulla hakusanalla "selkokirjat". Hakutuloksen voi vielä suodattaa tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan esimerkiksi vain aikuisten kokoelmaa, suomenkielisiä kirjoja ja vaikka kaunokirjallisuutta.
Helmetissä on useiden selkokirjojen sisällöstä kuvaus. Klikkaamalla kirjan kuvaa, aukeaa kuvaus kirjasta.
Jos löydätte Helmetistä kiinnostavaa selkokielistä luettavaa, voitte tilata teokset omaan lähikirjastoonne, mikäli teillä on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Varaukset voi toki tehdä myös kirjastossa käydessä. Ja jos tarvitsette apua selkokirjojen etsimiseen tai varaamiseen Helmetistä, voitte pyytää...
Vanhimmat kuvien painoaihiot on luotu piirtämällä tai kaivertamalla puuhun, kupariin, silkille tai kiveen. Puupiirroksia on tehty jo 1300-luvun lopulta alkaen, eli jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Alla linkkejä eri menetelmien historiaan:
http://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino
https://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/Kirjoituksia-litografian-historiasta.pdf
Perusteellinen historiikki löytyy myös Lars-Eric Gardbergin kirjasta Savitaulusta laseriin: kirjapainotaidon historia (2011): luku 5: Painoaihiona puu, kupari, silkki tai kivi (s. 91-122). Suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelee Helmiriitta Honkanen...
Turkisten jäljittelystä löytyy mainintoja 1860-luvulta lähtien. Tekoturkisten avulla tavalliset ihmiset saattoivat jäljitellä ylempien luokkien pukeutumista. Tekstiilitehtailijoille tekoturkiskankaiden kehittäminen oli taloudellisesti kannattavaa. 1950-luvulle tultaessa tekoturkikset olivat jo erittäin suosittuja. Vähitellen niitä alettiin suosia halvan hinnan lisäksi myös eläinsuojelun näkökulmasta.
En löytänyt vastausta siihen, milloin krimiturkista on alettu valmistaa jäljitelmää. Löysin kuitenkin vuodelta 1952 Helsingin sanomista myynti-ilmoituksen, jossa myytiin krimikankaisia takkeja. Krimijäljitelmä on englanniksi broadtail cloth (määritelmä kirjassa A Dictionary of Costume and Fashion: Historic and Modern). Koska cloth...
Teijon Tehtaiden tuoteluetteloita löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta. Kansalliskirjaston pienpainatteita on digitoitu runsaasti, joten niihin tutustuminen on mahdollista usein myös omalta laitteelta. Digitoidussa aineistossa on mukana Teijon Tehtaiden julkaisuja, jotka löytyvät valitsemalla julkaisijaksi "Teijon Tehtaat O.Y.": https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?publisher=Teijon%20Tehtaat%20O….
Lisätietoja Teijon Tehtaista löytyy Karl Ekmanin teoksesta Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon tehdas 1686-1936 (1938). Kyseistä kirjaa ei ole lainattavana Vaski-kirjastoissa, mutta sitä voi lukea kirjastossa. Teos löytyy Turun pääkirjaston maakuntakokoelmasta, Salon pääkirjaston Salo-kokoelmasta sekä...
Vain kahteen etsimääsi kappaleeseen löytyy nuotti:
1. "Muorin ja vaarin synttärit" (säveltänyt Rauno Palonen, sanoittanut Benjam Bestman) sisältyy nuottiin "Humppa se on elämää" (Kalle Palonen, [1976], sanat, melodia, sointumerkit)
4. "Nakkilan kirkon vaiheilla" (säveltänyt ja sanoittanut Kaius Tihtonen eli Kai Elis Tihtonen) sisältyy nuottiin "Paikkakuntien parhaat" (Erik Lindström, [1977])
Kalle Palosen kappaleisiin "Illu sota-ajan hävittäjä-ässä" ja "Karjalas' kauneimmin lauluni sois" en löytänyt nuottia. Kappaleen "Jalkarätti ei sovi puolikenkään" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Siihenkään en löytänyt nuottia.
Lähteet:
Kansalliskirjaston hakupalvelu Finnassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna...
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
