Ylen Digitreenit sivustolta löytyy hyvät ohjeet. Ohjeet kertovat, että striimaukseen tarvitaan "1. Television, jonka takaa löytyy HDMI-liitäntä eli tuloportti HDMI-johdolle.Tällaisia ovat kaikki noin vuoden 2003 jälkeen myyntiin tulleet televisiot.2. Älypuhelimen tai tabletin.3. Langattoman internet-yhteyden.Kotona täytyy siis olla wifi-reititin eli wlan-tukiasema, joka muuttaa kiinteän verkkoyhteyden langattomaksi lähiverkoksi.4. Lisälaitteen: pienen mediasoittimen eli mediatoistimen.Suosituimpia niistä ovat Googlen Chromecast ja Applen Apple TV -niminen laite. Lisätietoa näistä kahdesta on jutussa myöhemmin." Linkki Ylen Digitreenit sivustolle.Yle Areenan saa toimimaan ilman lisälaitteita, jos omistaa ns. älytelevision. Silloin...
Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt kaksi Rumin tekstejä yhteen kokoavaa teosta: Ruokopillin tarinoita ja Rakkaus on musta leijona. Kummastakaan näistä ei löytynyt mitään, mikä vastaisi kuvattua runoa. Sen sijaan runosta on olemassa Marjut Forsellin todennäköisesti englannista käännetty suomennos nimeltä Majatalo:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytaisin-parhaan-suomenki…
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Tässä joitakin ehdotuksia. Suurin osa kirjoista on klassikoita, mukana muutama uudehko kirja. Nimekkeet on kerätty kirjastontyöntekijöiden kanssa keskustellen. Vinkkejä löytyy myös Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt/uusimmat/El%C3%A4inkirjallisuus .
Adams, Richard : Ruttokoirat (1979). Ruohometsän kansan kirjoittajan romaani, jossa aiheena ovat eläinkokeet. Pääosassa koirat, jotka pääsevät karkuun laboratoriosta.
Adams, Richard: Ruohometsän kansan jatko-osa Ruohometsän tarinoita (suomeksi 1997)
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelma (S & S, 2018): Japanilaisen kirjalijan kertomus kissan ja miehen ystävyydestä sekä heidän yhteisistä seikkailuistaan. Koskettava ja itkettävä.
Baxter,...
Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.
Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
Valitettavasti Kaj Chydeniuksen laulu Muisto P. Mustapään sanoihin ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
P. Mustapään runo Muisto kokoelmasta Linnustaja (1952) alkaa sanoin "Sen, jonka saimme, tuskin saimme ensinkään...".
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Olette toisia serkkuja.Tässä on linkki englanninkieliseen artikkeliin, jossa on serkkutaulukko: https://www.familysearch.org/en/blog/cousin-chart (isoisoisä on englanniksi great grandfather)MyHeritage-sukututkimussivuston artikkelissa avataan asiaa sanallisesti:Serkkusi järjestysluku (ensimmäinen, toinen, kolmas) lasketaan lyhyimmän etäisyyden (sukupolvia) mukaan sinun tai serkkusi ja yhteisen esivanhempanne välillä.___Jos teillä on yhteinen isovanhempi, sukupolvietäisyytenne häneen on 2 ja se tekee teistä ensimmäiset serkuksetJos teillä on yhteinen iso-isovanhempi, teitä erottaa 3 sukupolvea, joten olette toisia serkkuja."Sukulaisuuksia on tarkasteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin, esim.:https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon"....
HelMet-verkkokirjaston kautta asiakas ei itse pysty muuttamaan "Ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Siksi onkin suosoteltavaa, että varausta tehdessä tätä päivämäärää ei käytettäisi, ellei varaaja nimenomaan tiedä, että ei tarvitse lainaa enää tietyn (esim. tenttipäivän) jälkeen.
Kirjaston henkilökunta kuitenkin pystyy kyseistä päivämäärää muuttamaan. Olisin jo nyt saman tien vaihtanut päivän, mutta sinulla näyttää olevan niin paljon varauksia joissa kaikissa tuo päivämäärä on merkittynä, että en tiennyt, mistä varauksesta on kyse. Sinun olisi siis parasta joko ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjastoon ja pyytää muuttamaan päivämäärä, tai, jos lähetät minulle uuden viestin ja kerrot tarkemmat tiedot, niin muutan päivän.
Ystävällisin...
Kun syötät googleen "lymphogranuloma venereum" löydät runsaasti suomenkielisiä viiteitä kyseisestä taudista ja sen etenemisestä. Kaipaamaasi perusteellista tekstiä ei välttämättä ole saatavilla. Ohessa muutama linkki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp000…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01… venereum
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lymphogranuloma_venereum
Roihuvuoren kirjaston remontin ajan varaukset ovat noudettavissa Herttoniemen kirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto/…
Ilmoittamallasi kirjastokortin numerolla ei enää löydy lainaajatietojasi HelMet-kirjastojen asiakasrekisteristä.
Pääset käyttämään e-kirjoja ja muita HelMet-kirjastojen palveluita, kun käyt jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa uuden kirjastokortin. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kirjastokortin saaminen siis vaatii aina henkilökohtaista käyntiä paikan päällä.
Tampereelta eikä myöskään muualta Pirkanmaan kirjastoista löydy kyseistä kappaletta (I`ll Take Care of You) mistään nuottikokoelmasta. Nuotti löytyy esim. kokoelmasta Bland, Bobby: The best of the blues. Nuotti on Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja sen saa sieltä kaukotilaamalla omaan kirjastoonsa.
Tiedot nuotista löytyy tästä: http://bit.ly/1qf6RkT
Kadonnut kirja korvataan maksamalla siitä korvausmaksu. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että mikäli asiakas haluaa korvata kirjan vastaavalla teoksella, asiasta on ensin sovittava erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa. Korvausmaksun maksaminen on yleisempi käytäntö, mutta voit tiedustella kirjaston henkilökunnalta, haluavatko he mieluummin vastaavan kirjan.
Kirjaston käyttösäännöissä sanotaan edelleen: "Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon tai verkossa www.helmet.fi/maksukaista."
Lähde: Helmetin käyttösäännöt
Pasilan kirjasto Helmet-kirjavarastosta näyttäisi löytyvän Eeva-lehtiä vuosilta 1965-80. Se käy ilmi osoitteesta http://www.helmet.fi/download/noname/%7BA1BE3C47-7E64-477A-B128-6ACDA5F… löytyvästä varastolehtiluettelosta. Lehden saa varastosta milloin tahansa kirjaston ollessa auki pyytämällä sitä asiakaspalvelutiskiltä.
Pasilan kirjastossa on mahdollista ottaa kopioita lehdestä tai skannata sivuja sähköpostiin tai muistitikulle. Pasilan kirjaston käyntiosoite on Kellosilta 9, ja osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey… löytyvät muut yhteystiedot.
